UPM plywood teahouse puurakennetta

Asiantuntija-artikkelit

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1484 [post_author] => 0 [post_date] => 2024-06-13 15:18:50 [post_date_gmt] => 2024-06-13 12:18:50 [post_content] =>

Kiinnostaako pelata golfia laskematta lyöntien määrää? Kuka hyppää korkeutta ilman rimaa?

Rakentamislain uudistus alkaa olla loppusuoralla. Lain sisältö on nyt selvillä ja asetuksetkin viimeisteltävänä. Tärkeä lain tuoma uudistus on rakentamisen ilmastovaikutusten säätelyn aloittaminen. Hiilijalanjäljen seuranta alkaa useimpien uudisrakennusten osalta vuoden 2026 alusta. Mittauspiste on rakennuksen lopputarkastus, jolloin hiilijalanjäljen tulee alittaa ko. rakennustyypille asetettu raja.

Hiilijalanjäljen laskeminen ilman asetettua tavoitetta on kuin golfkenttä ilman ihannelyöntitulosta. Valtioneuvosto onkin valmistelemassa hiilijalanjäljen raja-arvoasetusta. Pohjana on vuosien ajan tehty työ ympäristöministeriön laskentamenetelmän testaamisessa ja toteutuneiden hankkeiden hiilijalanjälkitason seurannassa. Tason asettaminen on valtioneuvoston poliittinen prosessi. Puutuoteteollisuudesta toivomme, että hallitus osoittaa vahvan suunnan rakentamisen ilmastovaikutusten vähentämiselle.

Edelläkävijäksi emme enää ennätä. Pohjoismaista esikuvana on Tanska, jossa säätelyn askelmerkit on asetettu jämäkästi. Vuoden 2023 alusta yli 1000 neliömetrin rakennusten yläraja 12.0 kg CO2-ekv/m2 vuodessa 50 vuoden tarkastelujaksolla. Huomattavaa on, että Tanskassa pinta-alan määritelmä on erilainen kuin Suomessa, joten lukua ei voi verrata Suomen vastaavaan! Tanskassa rajaa alennetaan kahden vuoden välein 1,5 kg askelin päätyen lukuun 7,5 kg CO-2ekv/m2 vuonna 2029. Näin ollen vuosien 2023-2029 välillä sääntelyn avulla rakennusten hiilijalanjälkeä alennetaan vajaat 40 %.

On harmi, että Suomi on jäänyt jälkeen vähähiilisyyden kehityksestä. Rohkea toimija on Helsingin kaupunki, joka vajaa vuosi sitten asetti asuinkerrostalojen rajaksi 16 kg CO2-ekv/m2/a, ja rajaa ollaan myös valmiita kiristämään.

Poliittinen ohjaus karsi keväällä rakentamislain ilmastoselvitysvaatimuksista pois pientalot ja korjausrakentamisen. Se on epäloogista, erityisesti korjausrakentamisella on tulevaisuudessa tärkeä merkitys, kun resurssien järkevän käytön takia korjausrakentamiseen tullaan panostamiaan purkamisen vaihtoehtona. Toivotaan, että pientalovalmistajat laskevat hiilijalanjäljen vapaaehtoisesti, koska tieto varmasti asiakasta kiinnostaa.

13.6.

Aila Janatuinen

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Paras alittaa riman [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => paras-alittaa-riman [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2024-06-13 15:18:50 [post_modified_gmt] => 2024-06-13 12:18:50 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1484 [post_author] => 0 [post_date] => 2024-06-13 15:18:50 [post_date_gmt] => 2024-06-13 12:18:50 [post_content] =>

Kiinnostaako pelata golfia laskematta lyöntien määrää? Kuka hyppää korkeutta ilman rimaa?

Rakentamislain uudistus alkaa olla loppusuoralla. Lain sisältö on nyt selvillä ja asetuksetkin viimeisteltävänä. Tärkeä lain tuoma uudistus on rakentamisen ilmastovaikutusten säätelyn aloittaminen. Hiilijalanjäljen seuranta alkaa useimpien uudisrakennusten osalta vuoden 2026 alusta. Mittauspiste on rakennuksen lopputarkastus, jolloin hiilijalanjäljen tulee alittaa ko. rakennustyypille asetettu raja.

Hiilijalanjäljen laskeminen ilman asetettua tavoitetta on kuin golfkenttä ilman ihannelyöntitulosta. Valtioneuvosto onkin valmistelemassa hiilijalanjäljen raja-arvoasetusta. Pohjana on vuosien ajan tehty työ ympäristöministeriön laskentamenetelmän testaamisessa ja toteutuneiden hankkeiden hiilijalanjälkitason seurannassa. Tason asettaminen on valtioneuvoston poliittinen prosessi. Puutuoteteollisuudesta toivomme, että hallitus osoittaa vahvan suunnan rakentamisen ilmastovaikutusten vähentämiselle.

Edelläkävijäksi emme enää ennätä. Pohjoismaista esikuvana on Tanska, jossa säätelyn askelmerkit on asetettu jämäkästi. Vuoden 2023 alusta yli 1000 neliömetrin rakennusten yläraja 12.0 kg CO2-ekv/m2 vuodessa 50 vuoden tarkastelujaksolla. Huomattavaa on, että Tanskassa pinta-alan määritelmä on erilainen kuin Suomessa, joten lukua ei voi verrata Suomen vastaavaan! Tanskassa rajaa alennetaan kahden vuoden välein 1,5 kg askelin päätyen lukuun 7,5 kg CO-2ekv/m2 vuonna 2029. Näin ollen vuosien 2023-2029 välillä sääntelyn avulla rakennusten hiilijalanjälkeä alennetaan vajaat 40 %.

On harmi, että Suomi on jäänyt jälkeen vähähiilisyyden kehityksestä. Rohkea toimija on Helsingin kaupunki, joka vajaa vuosi sitten asetti asuinkerrostalojen rajaksi 16 kg CO2-ekv/m2/a, ja rajaa ollaan myös valmiita kiristämään.

Poliittinen ohjaus karsi keväällä rakentamislain ilmastoselvitysvaatimuksista pois pientalot ja korjausrakentamisen. Se on epäloogista, erityisesti korjausrakentamisella on tulevaisuudessa tärkeä merkitys, kun resurssien järkevän käytön takia korjausrakentamiseen tullaan panostamiaan purkamisen vaihtoehtona. Toivotaan, että pientalovalmistajat laskevat hiilijalanjäljen vapaaehtoisesti, koska tieto varmasti asiakasta kiinnostaa.

13.6.

Aila Janatuinen

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Paras alittaa riman [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => paras-alittaa-riman [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2024-06-13 15:18:50 [post_modified_gmt] => 2024-06-13 12:18:50 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )
13.06.2024

Paras alittaa riman

Kiinnostaako pelata golfia laskematta lyöntien määrää? Kuka hyppää korkeutta ilman rimaa?

Rakentamislain uudistus alkaa olla loppusuoralla. Lain sisältö on nyt selvillä ja asetuksetkin viimeisteltävänä. Tärkeä lain tuoma uudistus on rakentamisen ilmastovaikutusten säätelyn aloittaminen. Hiilijalanjäljen seuranta alkaa useimpien uudisrakennusten osalta vuoden 2026 alusta. Mittauspiste on rakennuksen lopputarkastus, jolloin hiilijalanjäljen tulee alittaa ko. rakennustyypille asetettu raja.

Hiilijalanjäljen laskeminen ilman asetettua tavoitetta on kuin golfkenttä ilman ihannelyöntitulosta. Valtioneuvosto onkin valmistelemassa hiilijalanjäljen raja-arvoasetusta. Pohjana on vuosien ajan tehty työ ympäristöministeriön laskentamenetelmän testaamisessa ja toteutuneiden hankkeiden hiilijalanjälkitason seurannassa. Tason asettaminen on valtioneuvoston poliittinen prosessi. Puutuoteteollisuudesta toivomme, että hallitus osoittaa vahvan suunnan rakentamisen ilmastovaikutusten vähentämiselle.

Edelläkävijäksi emme enää ennätä. Pohjoismaista esikuvana on Tanska, jossa säätelyn askelmerkit on asetettu jämäkästi. Vuoden 2023 alusta yli 1000 neliömetrin rakennusten yläraja 12.0 kg CO2-ekv/m2 vuodessa 50 vuoden tarkastelujaksolla. Huomattavaa on, että Tanskassa pinta-alan määritelmä on erilainen kuin Suomessa, joten lukua ei voi verrata Suomen vastaavaan! Tanskassa rajaa alennetaan kahden vuoden välein 1,5 kg askelin päätyen lukuun 7,5 kg CO-2ekv/m2 vuonna 2029. Näin ollen vuosien 2023-2029 välillä sääntelyn avulla rakennusten hiilijalanjälkeä alennetaan vajaat 40 %.

On harmi, että Suomi on jäänyt jälkeen vähähiilisyyden kehityksestä. Rohkea toimija on Helsingin kaupunki, joka vajaa vuosi sitten asetti asuinkerrostalojen rajaksi 16 kg CO2-ekv/m2/a, ja rajaa ollaan myös valmiita kiristämään.

Poliittinen ohjaus karsi keväällä rakentamislain ilmastoselvitysvaatimuksista pois pientalot ja korjausrakentamisen. Se on epäloogista, erityisesti korjausrakentamisella on tulevaisuudessa tärkeä merkitys, kun resurssien järkevän käytön takia korjausrakentamiseen tullaan panostamiaan purkamisen vaihtoehtona. Toivotaan, että pientalovalmistajat laskevat hiilijalanjäljen vapaaehtoisesti, koska tieto varmasti asiakasta kiinnostaa.

13.6.

Aila Janatuinen