UPM plywood teahouse puurakennetta

Uutiset

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 3 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 704 [post_author] => 0 [post_date] => 2019-08-29 09:56:06 [post_date_gmt] => 2019-08-29 09:56:06 [post_content] =>

Hallituksen suunnittelemalla kotitalousvähennyksen leikkauksella voi olla hallitusohjelman tavoitteiden vastainen vaikutus. Perusteluna esitetty 95 miljoonan euron säästö voidaan kyseenalaistaa.

Rinteen hallitusohjelmassa ehdotetaan kotitalousvähennysten alentamista. Leikkauksia perustellaan niiden tuottamilla verotuotoilla, jotka olisivat 95 miljoonaa euroa vuositasolla.

Pellervon taloustutkimus (PTT) toteaa ensi viikolla julkaistavassa selvityksessä, että kotitalousvähennyksellä on positiivinen vaikutus sen piirissä olevien alojen työllisyyteen ja kysyntään. Vähennystä hyödynnetään ympäri Suomen. Se rohkaisee käyttämään rekisteröityneitä yrittäjiä ja toimii näin harmaan talouden kitkennässä. Kotitalousvähennys edistää myös olemassa olevan rakennuskannan energiakorjausten suorittamista ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Kotitalousvähennyksen leikkaus osuu haitallisesti hallituspolitiikan keskeiseen tavoitteeseen työllisyysasteen nostamiseksi. Vähennyksen leikkaus niin Suomessa kuin Ruotsissakin on aiemmin aiheuttanut kysynnän selkeän hiipumisen. Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola näkee toimenpiteen vaikuttavan negatiivisesti suoraan puualan yrityksiin. ”Yritysten kokemuksen mukaan vähennyksen leikkaus on johtanut rakentamisen sekä korjaus- ja huoltotöiden vähenemiseen varsin nopeasti. Kysynnän lasku kohdistuu erityisesti kotimarkkinoista riippuvaisiin pk-sektorin yrityksiin, kuten esimerkiksi ikkuna-, ovi-, kaluste- ja porrasvalmistajiin sekä asentajiin ja myös kattokorjauksien ja huoltotöiden suorittajiin”, Mikkola toteaa.

PTT:n Policy Brief kyseenalaistaa kotitalousvähennyksen leikkauksen perusteluna esitetyn säästön. Mikäli tämä luku perustuu staattiseen laskelmaan, eikä ota huomioon käyttäytymisvaikutuksia, voi siihen suhtautua varauksella. Olisi myös hallitusohjelman mukaista perustella kotitalousvähennyksen muutosta systemaattisella vaikutusarvioinnilla.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa, että ”Kotitalousvähennys on erittäin merkittävä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja työllisyyden kannalta. Kotitaloudet ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja ne ovat taloutensa puitteissa investoineet erityisesti rakennusten energiatehokkuuteen. Myös työssäkäyvät lapsiperheet hyödyntävät vähennystä esimerkiksi siivous- ja lastenhoitopalveluihin. Ikääntyneiden osalta kotitalousvähennys mahdollistaa heidän kotona-asumisen pidempään, kun esimerkiksi omakotitalkkarit tekevät naapuriaputyyppisesti raskaita piha- ja lumitöitä. ”

Savolainen on huolissaan siitä, että kotitalousvähennyksen suunniteltu leikkaus siirtää tarpeellisia energia- ja ylläpitoremontteja tulevaisuuteen sen kasvattaessa kotitalouksille jääviä kustannuksia. Sen seurauksena myös hallitusohjelman tavoite asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi vaarantuu. ”Kuten Ruotsin esimerkistä voidaan nähdä, kotitalousvähennyksen leikkaus johtaa suoraan vähennystä käyttävien ostajien lukumäärän laskuun. Tässä talous- ja ilmastotilanteessa kotitalousvähennystä tulee ennemminkin laajentaa ja korottaa, sekä ulottaa koskemaan myös pienituloisempia. Rakentamisessa keskeinen suunnittelutyö tulee ottaa kotitalousvähennyksen piiriin, vähennyksen määrä palauttaa 3000 euroon ja korvausprosentiksi palauttaa 60 %”, Savolainen painottaa.

Pellervon taloustutkimuksen Policy Brief kotitalousvähennyksen leikkaamisen vaikutuksista julkaistaan 2.9.2019.

Lisätietoja:

Puutuoteteollisuus ry, www.puutuoteteollisuus.fi

Toimitusjohtaja Matti Mikkola, puh. 040 829 4026, matti.mikkola@puutuoteteollisuus.fi

Suomen Omakotiliitto ry, www.omakotiliitto.fi

Toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Kotitalousvähennyksen leikkaus ei edistä työllisyyttä. Lehdistötiedote. [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => kotitalousvahennyksen-leikkaus-ei-edista-tyollisyytta [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2019-08-29 10:01:23 [post_modified_gmt] => 2019-08-29 07:01:23 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 704 [post_author] => 0 [post_date] => 2019-08-29 09:56:06 [post_date_gmt] => 2019-08-29 09:56:06 [post_content] =>

Hallituksen suunnittelemalla kotitalousvähennyksen leikkauksella voi olla hallitusohjelman tavoitteiden vastainen vaikutus. Perusteluna esitetty 95 miljoonan euron säästö voidaan kyseenalaistaa.

Rinteen hallitusohjelmassa ehdotetaan kotitalousvähennysten alentamista. Leikkauksia perustellaan niiden tuottamilla verotuotoilla, jotka olisivat 95 miljoonaa euroa vuositasolla.

Pellervon taloustutkimus (PTT) toteaa ensi viikolla julkaistavassa selvityksessä, että kotitalousvähennyksellä on positiivinen vaikutus sen piirissä olevien alojen työllisyyteen ja kysyntään. Vähennystä hyödynnetään ympäri Suomen. Se rohkaisee käyttämään rekisteröityneitä yrittäjiä ja toimii näin harmaan talouden kitkennässä. Kotitalousvähennys edistää myös olemassa olevan rakennuskannan energiakorjausten suorittamista ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Kotitalousvähennyksen leikkaus osuu haitallisesti hallituspolitiikan keskeiseen tavoitteeseen työllisyysasteen nostamiseksi. Vähennyksen leikkaus niin Suomessa kuin Ruotsissakin on aiemmin aiheuttanut kysynnän selkeän hiipumisen. Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola näkee toimenpiteen vaikuttavan negatiivisesti suoraan puualan yrityksiin. ”Yritysten kokemuksen mukaan vähennyksen leikkaus on johtanut rakentamisen sekä korjaus- ja huoltotöiden vähenemiseen varsin nopeasti. Kysynnän lasku kohdistuu erityisesti kotimarkkinoista riippuvaisiin pk-sektorin yrityksiin, kuten esimerkiksi ikkuna-, ovi-, kaluste- ja porrasvalmistajiin sekä asentajiin ja myös kattokorjauksien ja huoltotöiden suorittajiin”, Mikkola toteaa.

PTT:n Policy Brief kyseenalaistaa kotitalousvähennyksen leikkauksen perusteluna esitetyn säästön. Mikäli tämä luku perustuu staattiseen laskelmaan, eikä ota huomioon käyttäytymisvaikutuksia, voi siihen suhtautua varauksella. Olisi myös hallitusohjelman mukaista perustella kotitalousvähennyksen muutosta systemaattisella vaikutusarvioinnilla.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa, että ”Kotitalousvähennys on erittäin merkittävä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja työllisyyden kannalta. Kotitaloudet ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja ne ovat taloutensa puitteissa investoineet erityisesti rakennusten energiatehokkuuteen. Myös työssäkäyvät lapsiperheet hyödyntävät vähennystä esimerkiksi siivous- ja lastenhoitopalveluihin. Ikääntyneiden osalta kotitalousvähennys mahdollistaa heidän kotona-asumisen pidempään, kun esimerkiksi omakotitalkkarit tekevät naapuriaputyyppisesti raskaita piha- ja lumitöitä. ”

Savolainen on huolissaan siitä, että kotitalousvähennyksen suunniteltu leikkaus siirtää tarpeellisia energia- ja ylläpitoremontteja tulevaisuuteen sen kasvattaessa kotitalouksille jääviä kustannuksia. Sen seurauksena myös hallitusohjelman tavoite asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi vaarantuu. ”Kuten Ruotsin esimerkistä voidaan nähdä, kotitalousvähennyksen leikkaus johtaa suoraan vähennystä käyttävien ostajien lukumäärän laskuun. Tässä talous- ja ilmastotilanteessa kotitalousvähennystä tulee ennemminkin laajentaa ja korottaa, sekä ulottaa koskemaan myös pienituloisempia. Rakentamisessa keskeinen suunnittelutyö tulee ottaa kotitalousvähennyksen piiriin, vähennyksen määrä palauttaa 3000 euroon ja korvausprosentiksi palauttaa 60 %”, Savolainen painottaa.

Pellervon taloustutkimuksen Policy Brief kotitalousvähennyksen leikkaamisen vaikutuksista julkaistaan 2.9.2019.

Lisätietoja:

Puutuoteteollisuus ry, www.puutuoteteollisuus.fi

Toimitusjohtaja Matti Mikkola, puh. 040 829 4026, matti.mikkola@puutuoteteollisuus.fi

Suomen Omakotiliitto ry, www.omakotiliitto.fi

Toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Kotitalousvähennyksen leikkaus ei edistä työllisyyttä. Lehdistötiedote. [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => kotitalousvahennyksen-leikkaus-ei-edista-tyollisyytta [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2019-08-29 10:01:23 [post_modified_gmt] => 2019-08-29 07:01:23 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )
29.08.2019

Kotitalousvähennyksen leikkaus ei edistä työllisyyttä. Lehdistötiedote.

Hallituksen suunnittelemalla kotitalousvähennyksen leikkauksella voi olla hallitusohjelman tavoitteiden vastainen vaikutus. Perusteluna esitetty 95 miljoonan euron säästö voidaan kyseenalaistaa.

Rinteen hallitusohjelmassa ehdotetaan kotitalousvähennysten alentamista. Leikkauksia perustellaan niiden tuottamilla verotuotoilla, jotka olisivat 95 miljoonaa euroa vuositasolla.

Pellervon taloustutkimus (PTT) toteaa ensi viikolla julkaistavassa selvityksessä, että kotitalousvähennyksellä on positiivinen vaikutus sen piirissä olevien alojen työllisyyteen ja kysyntään. Vähennystä hyödynnetään ympäri Suomen. Se rohkaisee käyttämään rekisteröityneitä yrittäjiä ja toimii näin harmaan talouden kitkennässä. Kotitalousvähennys edistää myös olemassa olevan rakennuskannan energiakorjausten suorittamista ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Kotitalousvähennyksen leikkaus osuu haitallisesti hallituspolitiikan keskeiseen tavoitteeseen työllisyysasteen nostamiseksi. Vähennyksen leikkaus niin Suomessa kuin Ruotsissakin on aiemmin aiheuttanut kysynnän selkeän hiipumisen. Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola näkee toimenpiteen vaikuttavan negatiivisesti suoraan puualan yrityksiin. ”Yritysten kokemuksen mukaan vähennyksen leikkaus on johtanut rakentamisen sekä korjaus- ja huoltotöiden vähenemiseen varsin nopeasti. Kysynnän lasku kohdistuu erityisesti kotimarkkinoista riippuvaisiin pk-sektorin yrityksiin, kuten esimerkiksi ikkuna-, ovi-, kaluste- ja porrasvalmistajiin sekä asentajiin ja myös kattokorjauksien ja huoltotöiden suorittajiin”, Mikkola toteaa.

PTT:n Policy Brief kyseenalaistaa kotitalousvähennyksen leikkauksen perusteluna esitetyn säästön. Mikäli tämä luku perustuu staattiseen laskelmaan, eikä ota huomioon käyttäytymisvaikutuksia, voi siihen suhtautua varauksella. Olisi myös hallitusohjelman mukaista perustella kotitalousvähennyksen muutosta systemaattisella vaikutusarvioinnilla.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa, että ”Kotitalousvähennys on erittäin merkittävä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja työllisyyden kannalta. Kotitaloudet ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja ne ovat taloutensa puitteissa investoineet erityisesti rakennusten energiatehokkuuteen. Myös työssäkäyvät lapsiperheet hyödyntävät vähennystä esimerkiksi siivous- ja lastenhoitopalveluihin. Ikääntyneiden osalta kotitalousvähennys mahdollistaa heidän kotona-asumisen pidempään, kun esimerkiksi omakotitalkkarit tekevät naapuriaputyyppisesti raskaita piha- ja lumitöitä. ”

Savolainen on huolissaan siitä, että kotitalousvähennyksen suunniteltu leikkaus siirtää tarpeellisia energia- ja ylläpitoremontteja tulevaisuuteen sen kasvattaessa kotitalouksille jääviä kustannuksia. Sen seurauksena myös hallitusohjelman tavoite asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi vaarantuu. ”Kuten Ruotsin esimerkistä voidaan nähdä, kotitalousvähennyksen leikkaus johtaa suoraan vähennystä käyttävien ostajien lukumäärän laskuun. Tässä talous- ja ilmastotilanteessa kotitalousvähennystä tulee ennemminkin laajentaa ja korottaa, sekä ulottaa koskemaan myös pienituloisempia. Rakentamisessa keskeinen suunnittelutyö tulee ottaa kotitalousvähennyksen piiriin, vähennyksen määrä palauttaa 3000 euroon ja korvausprosentiksi palauttaa 60 %”, Savolainen painottaa.

Pellervon taloustutkimuksen Policy Brief kotitalousvähennyksen leikkaamisen vaikutuksista julkaistaan 2.9.2019.

Lisätietoja:

Puutuoteteollisuus ry, www.puutuoteteollisuus.fi

Toimitusjohtaja Matti Mikkola, puh. 040 829 4026, matti.mikkola@puutuoteteollisuus.fi

Suomen Omakotiliitto ry, www.omakotiliitto.fi

Toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi