app\modules\article\models\Post Object
(
[post_category] => Array
(
[0] => 3
)
[post_tag] => Array
(
)
[post_picture_id] => 0
[post_picture] =>
[post_thumb] =>
[history] =>
[publish_date] =>
[publish_time] =>
[expire_date] =>
[expire_time] =>
[_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 1848
[post_author] => 0
[post_date] => 2026-09-03 11:18:14
[post_date_gmt] => 2026-09-03 11:18:14
[post_content] =>
Rakentamisen suhdanteessa on viimein liikettä. Suomen talous kasvoi toisella vuosineljänneksellä 1,6 prosenttia, rakentamisen luottamus on vahvistunut ja tarjoushinnat ovat kääntyneet lievään nousuun. Kvartaalitason tilastot hillitsevät silti liiallista innostusta: rakennusaloitukset vähenivät Q2:lla kokonaisuutena viisi prosenttia ja asuntoaloitukset noin 12 prosenttia. Käänne on alkanut, mutta se on vielä haparoivaa.
Rakentamisen seuraava nousu näyttää syntyvän aiempaa laajemmalta pohjalta. Edellisen nousukauden näkyvin symboli oli asuinkerrostalo. Nyt markkinaa liikuttavat suuret toimitilahankkeet, datakeskukset, opetusrakennukset ja muut julkiset investoinnit. Liike-, toimisto- ja liikenteen rakennusten aloitukset kasvoivat alkuvuonna 37 prosenttia ja opetusrakennusten 39 prosenttia. Tämä hankekanta tarjoaa koko rakentamisen arvoketjulle työtä aikana, jolloin asuntomarkkina sulattelee vielä ylitarjontaa ja hakee uutta tasapainoa.
Puurakentamisen vahvin signaali tulee opetusrakennuksista
Puutuoteteollisuuden kannalta kiinnostavin havainto löytyy opetusrakennuksista. Alkuvuonna runsas kolmannes julkisten rakennuttajien aloittamasta opetustilasta oli puurunkoista. Puun osuus aloitusvolyymista ylsi 36 prosenttiin, ja kaikkien rakennuttajien puurunkoisten opetusrakennusten aloitettu tilavuus kasvoi 147 prosenttia vuodentakaisesta. Kyse on jo merkittävästä markkinasta ja toimiviksi osoitetuista ratkaisuista.
Tulos antaa vahvan perustan Puutuoteteollisuus ry:n seuraavaan hallitusohjelmaan esittämälle 35 prosentin tavoitteelle; vähintään 35 prosenttia julkisesta uudisrakentamisesta toteutetaan puurakenteisena. Julkisten rakennuttajien koko aloitusvolyymi kasvoi alkuvuonna 14 prosenttia ja puurunkoisten julkisten rakennusten volyymi 102 prosenttia. Puun osuus kaikesta julkisen rakennuttamisen aloitusvolyymista oli silti vasta noin viidennes. Opetusrakentamisen 36 prosenttia osoittaa tavoitteen olevan käytännössä saavutettavissa, ja koko julkisen rakentamisen nykytila osoittaa pitkäjänteisen ohjauksen tarpeen.
Tarvittava seuraava askel on tehdä onnistumisista jatkuva toimintatapa ja laajentaa niitä hoitoalan rakennuksiin, kokoontumisrakennuksiin sekä muuhun julkiseen rakentamiseen. Pitkäjänteinen tavoite vahvistaisi rakennuttajien osaamista, tekisi tulevasta kysynnästä ennakoitavampaa ja antaisi teollisuudelle perustan kehittää kapasiteettiaan. Alkuvuoden voimakkaaseen kasvuun vaikuttaa toki matala vertailutaso, sillä puurunkoisen julkisen rakentamisen volyymi väheni vuonna 2025 yhteensä 36 prosenttia. Tavoitteena on rakentaa yksittäisiä hankepiikkejä vakaampi markkina.
Asuntorakentamisen elpyminen vie aikaa
Kerrostalorakentamisen luvut ovat edelleen vaikeat. Puun osuus alkuvuonna aloitetuista kerrostaloasunnoista jäi alle prosenttiin, eikä Q2:lla myönnetty lainkaan uusia puukerrostalolupia. Samalla koko kerrostalomarkkina toimii poikkeuksellisen matalalla tasolla. Pienkerrostaloissa puu säilyttää vahvemman, noin 35 prosentin aseman. Tilanne muistuttaa siitä, että puurakentamisen menestystä kannattaa tarkastella koko rakennusmarkkinan kautta. Kerrostalot voivat markkinan palautuessa tuoda teollisuudelle tärkeää perusvolyymia, mutta lähivuosien kasvu voi käynnistyä muista rakennustyypeistä.
Pientaloissa muutos näkyy vielä hiljaisena alueellisena liikkeenä. Pieni elpyminen alkoi vuonna 2025, jolloin omakotitalojen aloitusvolyymi kasvoi 3 prosenttia ja puurunkoisten 6 prosenttia. Valtakunnalliset aloitukset vähenivät Q2/2026 neljä prosenttia, mutta vuoden 2024 pohjataso on jo ohitettu selvästi Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Lapissa. Päijät-Hämeessä on nähtävissä orastavaa nousua, ja Varsinais-Suomessa pitkä lasku on pysähtynyt. Omakotitonttien kaupan seitsemän prosentin kasvu ja hyvä lupavaranto vahvistavat näkymää. Pientalomarkkinan pienikin kohentuminen on puutuoteteollisuudelle merkittävä, sillä noin yhdeksän kymmenestä omakotitalosta rakennetaan puurunkoisena.
Puun asema vahvistui teollisuus- ja varastorakentamisessa
Myös teollisuus- ja varastorakentaminen osoittaa, että puu voi vahvistua vaisussakin kokonaismarkkinassa. Rakennusryhmän kaikki aloitukset vähenivät alkuvuonna 14 prosenttia, mutta puurunkoisten aloitettu tilavuus kasvoi 76 prosenttia. Suurten toimitilainvestointien ympärille syntyy lisäksi toimisto-, huolto-, varasto- ja tukirakentamista sekä laajempaa rakennustuotteiden kysyntää. Datakeskusten varsinaiset runkoratkaisut eivät yksin ratkaise puutuoteteollisuuden näkymiä; niiden synnyttämä investointiaalto avaa ympärilleen huomattavasti laajemman markkinan.
Kasvu ei siirry puulle itsestään, sillä rakennuksen runkomateriaali, toimitustapa ja hankinnan ehdot ratkaistaan usein jo ennen näkyvän suunnittelun käynnistymistä. Puurakentamisen vaihtoehdot on saatava mukaan hankkeiden alkuvaiheessa, ja julkisten hankintojen on annettava eri ratkaisuille aidosti tasapuolinen mahdollisuus kilpailla. Tässä 35 prosentin tavoite toimii markkinaa kokoavana suunnannäyttäjänä. Se kannustaa kehittämään hankintaosaamista ja hyödyntämään kotimaisia, teollisia ratkaisuja järjestelmällisesti.
Katse kohti laajempaa kasvupohjaa
Suhdannekuva antaa nyt perusteen varovaiseen optimismiin. Talous kasvaa, asuntojen ylitarjonta purkautuu vähitellen ja rakentamisen hankekanta vahvistuu siellä, missä uusia investointeja tarvitaan. Seuraava nousu voi samalla tehdä puutuoteteollisuuden markkinasta aikaisempaa monipuolisemman. Kun asuntorakentaminen aikanaan palautuu, sen rinnalla voi olla nykyistä vahvempi julkisen rakentamisen, toimitilojen, teollisuusrakennusten ja korjaamisen kysyntä. Tälle leveämmälle kasvupohjalle kannattaa rakentaa jo nyt.
Lue lehdistötiedotteemme aiheesta
Lisätietoja:
Matti Mikkola
Toimitusjohtaja
Puutuoteteollisuus ry
+358408294026
matti.mikkola@puutuoteteollisuus.fi
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Rakentamisen uusi nousu avaa puulle leveämmän väylän
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => rakentamisen-uusi-nousu-avaa-puulle-leveamman-vaylan
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2026-09-03 11:18:37
[post_modified_gmt] => 2026-09-03 08:18:37
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 1848
[post_author] => 0
[post_date] => 2026-09-03 11:18:14
[post_date_gmt] => 2026-09-03 11:18:14
[post_content] =>
Rakentamisen suhdanteessa on viimein liikettä. Suomen talous kasvoi toisella vuosineljänneksellä 1,6 prosenttia, rakentamisen luottamus on vahvistunut ja tarjoushinnat ovat kääntyneet lievään nousuun. Kvartaalitason tilastot hillitsevät silti liiallista innostusta: rakennusaloitukset vähenivät Q2:lla kokonaisuutena viisi prosenttia ja asuntoaloitukset noin 12 prosenttia. Käänne on alkanut, mutta se on vielä haparoivaa.
Rakentamisen seuraava nousu näyttää syntyvän aiempaa laajemmalta pohjalta. Edellisen nousukauden näkyvin symboli oli asuinkerrostalo. Nyt markkinaa liikuttavat suuret toimitilahankkeet, datakeskukset, opetusrakennukset ja muut julkiset investoinnit. Liike-, toimisto- ja liikenteen rakennusten aloitukset kasvoivat alkuvuonna 37 prosenttia ja opetusrakennusten 39 prosenttia. Tämä hankekanta tarjoaa koko rakentamisen arvoketjulle työtä aikana, jolloin asuntomarkkina sulattelee vielä ylitarjontaa ja hakee uutta tasapainoa.
Puurakentamisen vahvin signaali tulee opetusrakennuksista
Puutuoteteollisuuden kannalta kiinnostavin havainto löytyy opetusrakennuksista. Alkuvuonna runsas kolmannes julkisten rakennuttajien aloittamasta opetustilasta oli puurunkoista. Puun osuus aloitusvolyymista ylsi 36 prosenttiin, ja kaikkien rakennuttajien puurunkoisten opetusrakennusten aloitettu tilavuus kasvoi 147 prosenttia vuodentakaisesta. Kyse on jo merkittävästä markkinasta ja toimiviksi osoitetuista ratkaisuista.
Tulos antaa vahvan perustan Puutuoteteollisuus ry:n seuraavaan hallitusohjelmaan esittämälle 35 prosentin tavoitteelle; vähintään 35 prosenttia julkisesta uudisrakentamisesta toteutetaan puurakenteisena. Julkisten rakennuttajien koko aloitusvolyymi kasvoi alkuvuonna 14 prosenttia ja puurunkoisten julkisten rakennusten volyymi 102 prosenttia. Puun osuus kaikesta julkisen rakennuttamisen aloitusvolyymista oli silti vasta noin viidennes. Opetusrakentamisen 36 prosenttia osoittaa tavoitteen olevan käytännössä saavutettavissa, ja koko julkisen rakentamisen nykytila osoittaa pitkäjänteisen ohjauksen tarpeen.
Tarvittava seuraava askel on tehdä onnistumisista jatkuva toimintatapa ja laajentaa niitä hoitoalan rakennuksiin, kokoontumisrakennuksiin sekä muuhun julkiseen rakentamiseen. Pitkäjänteinen tavoite vahvistaisi rakennuttajien osaamista, tekisi tulevasta kysynnästä ennakoitavampaa ja antaisi teollisuudelle perustan kehittää kapasiteettiaan. Alkuvuoden voimakkaaseen kasvuun vaikuttaa toki matala vertailutaso, sillä puurunkoisen julkisen rakentamisen volyymi väheni vuonna 2025 yhteensä 36 prosenttia. Tavoitteena on rakentaa yksittäisiä hankepiikkejä vakaampi markkina.
Asuntorakentamisen elpyminen vie aikaa
Kerrostalorakentamisen luvut ovat edelleen vaikeat. Puun osuus alkuvuonna aloitetuista kerrostaloasunnoista jäi alle prosenttiin, eikä Q2:lla myönnetty lainkaan uusia puukerrostalolupia. Samalla koko kerrostalomarkkina toimii poikkeuksellisen matalalla tasolla. Pienkerrostaloissa puu säilyttää vahvemman, noin 35 prosentin aseman. Tilanne muistuttaa siitä, että puurakentamisen menestystä kannattaa tarkastella koko rakennusmarkkinan kautta. Kerrostalot voivat markkinan palautuessa tuoda teollisuudelle tärkeää perusvolyymia, mutta lähivuosien kasvu voi käynnistyä muista rakennustyypeistä.
Pientaloissa muutos näkyy vielä hiljaisena alueellisena liikkeenä. Pieni elpyminen alkoi vuonna 2025, jolloin omakotitalojen aloitusvolyymi kasvoi 3 prosenttia ja puurunkoisten 6 prosenttia. Valtakunnalliset aloitukset vähenivät Q2/2026 neljä prosenttia, mutta vuoden 2024 pohjataso on jo ohitettu selvästi Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Lapissa. Päijät-Hämeessä on nähtävissä orastavaa nousua, ja Varsinais-Suomessa pitkä lasku on pysähtynyt. Omakotitonttien kaupan seitsemän prosentin kasvu ja hyvä lupavaranto vahvistavat näkymää. Pientalomarkkinan pienikin kohentuminen on puutuoteteollisuudelle merkittävä, sillä noin yhdeksän kymmenestä omakotitalosta rakennetaan puurunkoisena.
Puun asema vahvistui teollisuus- ja varastorakentamisessa
Myös teollisuus- ja varastorakentaminen osoittaa, että puu voi vahvistua vaisussakin kokonaismarkkinassa. Rakennusryhmän kaikki aloitukset vähenivät alkuvuonna 14 prosenttia, mutta puurunkoisten aloitettu tilavuus kasvoi 76 prosenttia. Suurten toimitilainvestointien ympärille syntyy lisäksi toimisto-, huolto-, varasto- ja tukirakentamista sekä laajempaa rakennustuotteiden kysyntää. Datakeskusten varsinaiset runkoratkaisut eivät yksin ratkaise puutuoteteollisuuden näkymiä; niiden synnyttämä investointiaalto avaa ympärilleen huomattavasti laajemman markkinan.
Kasvu ei siirry puulle itsestään, sillä rakennuksen runkomateriaali, toimitustapa ja hankinnan ehdot ratkaistaan usein jo ennen näkyvän suunnittelun käynnistymistä. Puurakentamisen vaihtoehdot on saatava mukaan hankkeiden alkuvaiheessa, ja julkisten hankintojen on annettava eri ratkaisuille aidosti tasapuolinen mahdollisuus kilpailla. Tässä 35 prosentin tavoite toimii markkinaa kokoavana suunnannäyttäjänä. Se kannustaa kehittämään hankintaosaamista ja hyödyntämään kotimaisia, teollisia ratkaisuja järjestelmällisesti.
Katse kohti laajempaa kasvupohjaa
Suhdannekuva antaa nyt perusteen varovaiseen optimismiin. Talous kasvaa, asuntojen ylitarjonta purkautuu vähitellen ja rakentamisen hankekanta vahvistuu siellä, missä uusia investointeja tarvitaan. Seuraava nousu voi samalla tehdä puutuoteteollisuuden markkinasta aikaisempaa monipuolisemman. Kun asuntorakentaminen aikanaan palautuu, sen rinnalla voi olla nykyistä vahvempi julkisen rakentamisen, toimitilojen, teollisuusrakennusten ja korjaamisen kysyntä. Tälle leveämmälle kasvupohjalle kannattaa rakentaa jo nyt.
Lue lehdistötiedotteemme aiheesta
Lisätietoja:
Matti Mikkola
Toimitusjohtaja
Puutuoteteollisuus ry
+358408294026
matti.mikkola@puutuoteteollisuus.fi
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Rakentamisen uusi nousu avaa puulle leveämmän väylän
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => rakentamisen-uusi-nousu-avaa-puulle-leveamman-vaylan
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2026-09-03 11:18:37
[post_modified_gmt] => 2026-09-03 08:18:37
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
)
[_errors:yii\base\Model:private] =>
[_validators:yii\base\Model:private] =>
[_scenario:yii\base\Model:private] => default
[_events:yii\base\Component:private] => Array
(
)
[_behaviors:yii\base\Component:private] => Array
(
)
)
