app\modules\article\models\Post Object
(
[post_category] => Array
(
[0] => 3
)
[post_tag] => Array
(
)
[post_picture_id] => 0
[post_picture] =>
[post_thumb] =>
[history] =>
[publish_date] =>
[publish_time] =>
[expire_date] =>
[expire_time] =>
[_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 1482
[post_author] => 0
[post_date] => 2024-06-07 14:35:18
[post_date_gmt] => 2024-06-07 14:35:18
[post_content] =>
Puutuoteteollisuuden vastuullisuusseminaari järjestettiin 21.5.
EU:n metsäkatoasetusta ja siihen pohjautuvaa metsäkatolakia käsiteltiin sekä lainsäätäjän että teollisuuden näkökulmasta. Maa- ja metsätalousministeriön Erno Järvinen kertoi nyt jo voimassa olevasta metsäkatoasetuksesta, joka säätelee metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden ja niiden jalosteiden markkinoille asettamista. Asetuksen tulisi tulla Suomessa voimaan tämän vuoden lopussa metsäkatolakina. Komission ohjeistus on kuitenkin viivästynyt, ja näillä näkymin heinäkuussa tiedetään, mitkä ovat toimijan velvollisuudet. Monet, mukaan lukien EU:n komission nykyinen maatalouskomissaari, ovat pyytäneet voimaantulon lykkäämistä. Siitä tiedetään vasta syyskuun tienoilla, jolloin uusi komissio astuu työhönsä.
Metsäteollisuus ry:n Anu Islander valotti asetuksen toteutettavuutta etenkin suurteollisuuden kannalta. Olennainen tarvittava tieto on erän määritelmä, jotta toimija pystyy raportoimaan tuotteensa järkevästi ja kohtuullisin kustannuksin. Raportointimenettelyistä tarvitaan nopeasti selkeät ohjeet ja menettelytavat, koska niiden implementointi tietojärjestelmiin vie aikaa. Olli Toiviainen Hämeenkyrön Ikkunatehtaalta kertoi, että pienelle yritykselle raportointivalmiuden kehittäminen on myös suhteellisesti kalliimpaa kuin isommilla laitoksilla.
Toinen käsiteltävä kokonaisuus oli vastuullisuusraportointivelvoitteet. Tämä vuosi on ensimmäinen, josta suuret pörssiyhtiöt antavat raportin CSRD-standardin mukaisessa muodossa tilinpäätöstensä yhteydessä. Vastuullisuusraportointien juuret ovat YK:n kestävän kehityksen kriteereissä, ja raportoitavat asiat liittyvä ilmastoon ja ympäristöön liittyvien asioiden lisäksi myös työntekijöitä ja lähiyhteisöitä koskevat vastuut.
Raportoinnin lisääminen ja osittain vielä vaillinaiset säännöt ja ohjeet ovat luoneet konsulteille valtavan markkinan, koska yritysten on tällä hetkellä vaikeaa tulkita ohjeistusta. Tavoitteena tuleekin olla, että raportoinnin laajetessa pienempiin yrityksiin olisi ohjeistuksia yksinkertaistettu. PK-yrityksiä ohjaava raportointistandardi onkin kevyempi kuin suuryrityksille.
Lappset Group lähti Johanna Ikäheimon mukaan kehittämään raportointivalmiuksia jo vuosikymmen sitten ja on koko ajan laajentanut raportoinnin laajuutta ja tiedon tarkkuutta. Raportointi vie paljon resursseja, koska tietojen kerääminen ja tuottaminen on kallista, etenkin kun selvityksiä joudutaan tilaamaan konsulteilta, esimerkiksi ympäristöselosteina. Hyväkään raportti ei riitä, kun julksien hankintakilpailun voittaa yleensä hinta.
Anniina Kostilainen Sahateollisuudesta kertoi erityisesti raaka-aineeseen liittyvästä vastuusta. Suomalaisella metsätaloudella on paljon vahvuuksia. Erityisen hyvää meillä on metsään liittyvä tieto, metsävarojen inventointi on ainutlaatuista koko maailmassa, lisäksi pystymme maastodatan lisäksi tuottamaan tietoa esim. kaukokartoituksella. Kun on olemassa tarkkaa mitattua tietoa, myös täsmällisten korjaustoimien suorittaminen on mahdollista.
Seminaarin viimeisessä osiossa käsiteltiin vähähiilistä rakentamista, hiilen kiertoa ilmakehässä sekä ilmastotoimien kiireellisyyttä.
Susa Eräjärvi Helsingin kaupungilta kertoi siitä, kuinka Helsinki on liittänyt Vähähiilinen Helsinki -tavoitteeseen myös rakentamista koskevat tavoitteet. Helsinki käyttää ympäristöministeriön luomaa arviointimenetelmää. Asuinkerrostalolle asetettu hiilijalanjälkiraja on nyt 16 kg/m2/a 50 vuoden tarkastelujaksolla. Raja-arvovaatimus toteutetaan kaavoituksen kautta, jolloin se koskee kaikkia tonttien omistajia. Liikkeelle lähdetään niin, että vaatimus on yleisissä tontinluovutusehtoissa asetettu 2023 syksyn varauskierroksesta lähtien niihin tontteihin, joiden kaavassa ei ole vaatimusta vielä asetettu.
Ilkka Leinonen Luonnonvarakeskuksesta kertoi, että puurakentaminen on teknologinen hiilinielu, ja valmis hyödynnettäväksi vaikka jo tänään. Nyt erityisesti hallitusohjelman panostamat teknologiset nielut (hiilidioksidin poisto ja varastointi tai käyttö) ovat pääosin kehitysasteella ja lisäksi kalliita. Maankäytön nielupotentiaali on jo nyt käytössä, ellei sitten muuteta maa-alaa muusta käytöstä metsätalouteen. Leinosen mukaan fossiilisten päästöjen poistaminen on tärkein ilmastotoimi.
Lopuksi Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta kertoi ilmastokriisistä rakentamisen kannalta. Globaali tarve on noin kahdelle miljardille uudelle asunnolle, syynä on mm. väestömäärän ja elintason nousu. Materiaalien tarve on valtava, ja sen mukana ilmastovaikutus. Rakennuskannassa käytetyistä materiaaleista on noin 70 % prosenttia betonia, noin pari prosenttia puuta. Mikäli siirryttäisiin kokonaan kiertotalouteen, materiaalien suhteet pysyisivät suunnilleen ennallaan. Näin ollen rakennuskantaan on saatava lisää uusiutuvaan, kestävästi kasvatettuun raaka-aineeseen perustuvia rakennustuotteita, kuten puutuotteet.
Suomen Metsäsäätiö tuki seminaarin järjestämistä ja tallentamista. Tallenteet yksittäisinä esityksinä on katsottavissa youtube-videoina Puuinfon kanavalla
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Vastuullisuus ja ilmastonmuutos -seminaaritallenteet. Puutuoteteollisuuden uutiskirje 6/2024
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => vastuullisuus-ja-ilmastonmuutos--seminaaritallenteet-rakennussuhdanne-puutuoteteollisuuden-uutiskirje-62024
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2024-07-03 07:56:39
[post_modified_gmt] => 2024-07-03 04:56:39
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 1482
[post_author] => 0
[post_date] => 2024-06-07 14:35:18
[post_date_gmt] => 2024-06-07 14:35:18
[post_content] =>
Puutuoteteollisuuden vastuullisuusseminaari järjestettiin 21.5.
EU:n metsäkatoasetusta ja siihen pohjautuvaa metsäkatolakia käsiteltiin sekä lainsäätäjän että teollisuuden näkökulmasta. Maa- ja metsätalousministeriön Erno Järvinen kertoi nyt jo voimassa olevasta metsäkatoasetuksesta, joka säätelee metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden ja niiden jalosteiden markkinoille asettamista. Asetuksen tulisi tulla Suomessa voimaan tämän vuoden lopussa metsäkatolakina. Komission ohjeistus on kuitenkin viivästynyt, ja näillä näkymin heinäkuussa tiedetään, mitkä ovat toimijan velvollisuudet. Monet, mukaan lukien EU:n komission nykyinen maatalouskomissaari, ovat pyytäneet voimaantulon lykkäämistä. Siitä tiedetään vasta syyskuun tienoilla, jolloin uusi komissio astuu työhönsä.
Metsäteollisuus ry:n Anu Islander valotti asetuksen toteutettavuutta etenkin suurteollisuuden kannalta. Olennainen tarvittava tieto on erän määritelmä, jotta toimija pystyy raportoimaan tuotteensa järkevästi ja kohtuullisin kustannuksin. Raportointimenettelyistä tarvitaan nopeasti selkeät ohjeet ja menettelytavat, koska niiden implementointi tietojärjestelmiin vie aikaa. Olli Toiviainen Hämeenkyrön Ikkunatehtaalta kertoi, että pienelle yritykselle raportointivalmiuden kehittäminen on myös suhteellisesti kalliimpaa kuin isommilla laitoksilla.
Toinen käsiteltävä kokonaisuus oli vastuullisuusraportointivelvoitteet. Tämä vuosi on ensimmäinen, josta suuret pörssiyhtiöt antavat raportin CSRD-standardin mukaisessa muodossa tilinpäätöstensä yhteydessä. Vastuullisuusraportointien juuret ovat YK:n kestävän kehityksen kriteereissä, ja raportoitavat asiat liittyvä ilmastoon ja ympäristöön liittyvien asioiden lisäksi myös työntekijöitä ja lähiyhteisöitä koskevat vastuut.
Raportoinnin lisääminen ja osittain vielä vaillinaiset säännöt ja ohjeet ovat luoneet konsulteille valtavan markkinan, koska yritysten on tällä hetkellä vaikeaa tulkita ohjeistusta. Tavoitteena tuleekin olla, että raportoinnin laajetessa pienempiin yrityksiin olisi ohjeistuksia yksinkertaistettu. PK-yrityksiä ohjaava raportointistandardi onkin kevyempi kuin suuryrityksille.
Lappset Group lähti Johanna Ikäheimon mukaan kehittämään raportointivalmiuksia jo vuosikymmen sitten ja on koko ajan laajentanut raportoinnin laajuutta ja tiedon tarkkuutta. Raportointi vie paljon resursseja, koska tietojen kerääminen ja tuottaminen on kallista, etenkin kun selvityksiä joudutaan tilaamaan konsulteilta, esimerkiksi ympäristöselosteina. Hyväkään raportti ei riitä, kun julksien hankintakilpailun voittaa yleensä hinta.
Anniina Kostilainen Sahateollisuudesta kertoi erityisesti raaka-aineeseen liittyvästä vastuusta. Suomalaisella metsätaloudella on paljon vahvuuksia. Erityisen hyvää meillä on metsään liittyvä tieto, metsävarojen inventointi on ainutlaatuista koko maailmassa, lisäksi pystymme maastodatan lisäksi tuottamaan tietoa esim. kaukokartoituksella. Kun on olemassa tarkkaa mitattua tietoa, myös täsmällisten korjaustoimien suorittaminen on mahdollista.
Seminaarin viimeisessä osiossa käsiteltiin vähähiilistä rakentamista, hiilen kiertoa ilmakehässä sekä ilmastotoimien kiireellisyyttä.
Susa Eräjärvi Helsingin kaupungilta kertoi siitä, kuinka Helsinki on liittänyt Vähähiilinen Helsinki -tavoitteeseen myös rakentamista koskevat tavoitteet. Helsinki käyttää ympäristöministeriön luomaa arviointimenetelmää. Asuinkerrostalolle asetettu hiilijalanjälkiraja on nyt 16 kg/m2/a 50 vuoden tarkastelujaksolla. Raja-arvovaatimus toteutetaan kaavoituksen kautta, jolloin se koskee kaikkia tonttien omistajia. Liikkeelle lähdetään niin, että vaatimus on yleisissä tontinluovutusehtoissa asetettu 2023 syksyn varauskierroksesta lähtien niihin tontteihin, joiden kaavassa ei ole vaatimusta vielä asetettu.
Ilkka Leinonen Luonnonvarakeskuksesta kertoi, että puurakentaminen on teknologinen hiilinielu, ja valmis hyödynnettäväksi vaikka jo tänään. Nyt erityisesti hallitusohjelman panostamat teknologiset nielut (hiilidioksidin poisto ja varastointi tai käyttö) ovat pääosin kehitysasteella ja lisäksi kalliita. Maankäytön nielupotentiaali on jo nyt käytössä, ellei sitten muuteta maa-alaa muusta käytöstä metsätalouteen. Leinosen mukaan fossiilisten päästöjen poistaminen on tärkein ilmastotoimi.
Lopuksi Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta kertoi ilmastokriisistä rakentamisen kannalta. Globaali tarve on noin kahdelle miljardille uudelle asunnolle, syynä on mm. väestömäärän ja elintason nousu. Materiaalien tarve on valtava, ja sen mukana ilmastovaikutus. Rakennuskannassa käytetyistä materiaaleista on noin 70 % prosenttia betonia, noin pari prosenttia puuta. Mikäli siirryttäisiin kokonaan kiertotalouteen, materiaalien suhteet pysyisivät suunnilleen ennallaan. Näin ollen rakennuskantaan on saatava lisää uusiutuvaan, kestävästi kasvatettuun raaka-aineeseen perustuvia rakennustuotteita, kuten puutuotteet.
Suomen Metsäsäätiö tuki seminaarin järjestämistä ja tallentamista. Tallenteet yksittäisinä esityksinä on katsottavissa youtube-videoina Puuinfon kanavalla
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Vastuullisuus ja ilmastonmuutos -seminaaritallenteet. Puutuoteteollisuuden uutiskirje 6/2024
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => vastuullisuus-ja-ilmastonmuutos--seminaaritallenteet-rakennussuhdanne-puutuoteteollisuuden-uutiskirje-62024
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2024-07-03 07:56:39
[post_modified_gmt] => 2024-07-03 04:56:39
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
)
[_errors:yii\base\Model:private] =>
[_validators:yii\base\Model:private] =>
[_scenario:yii\base\Model:private] => default
[_events:yii\base\Component:private] => Array
(
)
[_behaviors:yii\base\Component:private] => Array
(
)
)
