Asiantuntija-artikkelit

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1499 [post_author] => 0 [post_date] => 2024-09-27 11:05:43 [post_date_gmt] => 2024-09-27 11:05:43 [post_content] =>

2.10. tilanne

Komissio on päättänyt esittää vähintään 12 kuukauden mittaista lykkäystä metsäkatoasetuksen soveltamisen aloittamisessa. Asia tulee vielä hyväksyä parlamentissa ja neuvostossa. 

27.9. tilanne

Tähän artikkeliin kerätään tietoa vuoden lopussa voimaan astuvasta metsäkatoasetuksesta valmistavan teollisuuden velvollisuuksien osalta. EU:n komissio ei vielä tähän päivään (27.9.) mennessa ole antanut konkreettisia toimintaohjeita.

Metsäkatoasetuksen vastuuvirasto on Ruokaturvallisuusvirasto, jonka sivuilla on tietoa asetuksen toimeenpanosta.

Asetus kuuluu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan, ja MMM on laatimassa metsäkatoasetusta täydentävää metsäkatolakia. 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Metsäkatoasetuksen toimeenpano - tilannetietoa teollisuudelle päivitetty 2.10. [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => metsakatoasetuksen-toimeenpano---tilannetietoa-teollisuudelle-279 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2024-10-02 16:33:55 [post_modified_gmt] => 2024-10-02 13:33:55 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1499 [post_author] => 0 [post_date] => 2024-09-27 11:05:43 [post_date_gmt] => 2024-09-27 11:05:43 [post_content] =>

2.10. tilanne

Komissio on päättänyt esittää vähintään 12 kuukauden mittaista lykkäystä metsäkatoasetuksen soveltamisen aloittamisessa. Asia tulee vielä hyväksyä parlamentissa ja neuvostossa. 

27.9. tilanne

Tähän artikkeliin kerätään tietoa vuoden lopussa voimaan astuvasta metsäkatoasetuksesta valmistavan teollisuuden velvollisuuksien osalta. EU:n komissio ei vielä tähän päivään (27.9.) mennessa ole antanut konkreettisia toimintaohjeita.

Metsäkatoasetuksen vastuuvirasto on Ruokaturvallisuusvirasto, jonka sivuilla on tietoa asetuksen toimeenpanosta.

Asetus kuuluu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan, ja MMM on laatimassa metsäkatoasetusta täydentävää metsäkatolakia. 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Metsäkatoasetuksen toimeenpano - tilannetietoa teollisuudelle päivitetty 2.10. [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => metsakatoasetuksen-toimeenpano---tilannetietoa-teollisuudelle-279 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2024-10-02 16:33:55 [post_modified_gmt] => 2024-10-02 13:33:55 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1484 [post_author] => 0 [post_date] => 2024-06-13 15:18:50 [post_date_gmt] => 2024-06-13 12:18:50 [post_content] =>

Kiinnostaako pelata golfia laskematta lyöntien määrää? Kuka hyppää korkeutta ilman rimaa?

Rakentamislain uudistus alkaa olla loppusuoralla. Lain sisältö on nyt selvillä ja asetuksetkin viimeisteltävänä. Tärkeä lain tuoma uudistus on rakentamisen ilmastovaikutusten säätelyn aloittaminen. Hiilijalanjäljen seuranta alkaa useimpien uudisrakennusten osalta vuoden 2026 alusta. Mittauspiste on rakennuksen lopputarkastus, jolloin hiilijalanjäljen tulee alittaa ko. rakennustyypille asetettu raja.

Hiilijalanjäljen laskeminen ilman asetettua tavoitetta on kuin golfkenttä ilman ihannelyöntitulosta. Valtioneuvosto onkin valmistelemassa hiilijalanjäljen raja-arvoasetusta. Pohjana on vuosien ajan tehty työ ympäristöministeriön laskentamenetelmän testaamisessa ja toteutuneiden hankkeiden hiilijalanjälkitason seurannassa. Tason asettaminen on valtioneuvoston poliittinen prosessi. Puutuoteteollisuudesta toivomme, että hallitus osoittaa vahvan suunnan rakentamisen ilmastovaikutusten vähentämiselle.

Edelläkävijäksi emme enää ennätä. Pohjoismaista esikuvana on Tanska, jossa säätelyn askelmerkit on asetettu jämäkästi. Vuoden 2023 alusta yli 1000 neliömetrin rakennusten yläraja 12.0 kg CO2-ekv/m2 vuodessa 50 vuoden tarkastelujaksolla. Huomattavaa on, että Tanskassa pinta-alan määritelmä on erilainen kuin Suomessa, joten lukua ei voi verrata Suomen vastaavaan! Tanskassa rajaa alennetaan kahden vuoden välein 1,5 kg askelin päätyen lukuun 7,5 kg CO-2ekv/m2 vuonna 2029. Näin ollen vuosien 2023-2029 välillä sääntelyn avulla rakennusten hiilijalanjälkeä alennetaan vajaat 40 %.

On harmi, että Suomi on jäänyt jälkeen vähähiilisyyden kehityksestä. Rohkea toimija on Helsingin kaupunki, joka vajaa vuosi sitten asetti asuinkerrostalojen rajaksi 16 kg CO2-ekv/m2/a, ja rajaa ollaan myös valmiita kiristämään.

Poliittinen ohjaus karsi keväällä rakentamislain ilmastoselvitysvaatimuksista pois pientalot ja korjausrakentamisen. Se on epäloogista, erityisesti korjausrakentamisella on tulevaisuudessa tärkeä merkitys, kun resurssien järkevän käytön takia korjausrakentamiseen tullaan panostamiaan purkamisen vaihtoehtona. Toivotaan, että pientalovalmistajat laskevat hiilijalanjäljen vapaaehtoisesti, koska tieto varmasti asiakasta kiinnostaa.

13.6.

Aila Janatuinen

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Paras alittaa riman [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => paras-alittaa-riman [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2024-06-13 15:18:50 [post_modified_gmt] => 2024-06-13 12:18:50 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1484 [post_author] => 0 [post_date] => 2024-06-13 15:18:50 [post_date_gmt] => 2024-06-13 12:18:50 [post_content] =>

Kiinnostaako pelata golfia laskematta lyöntien määrää? Kuka hyppää korkeutta ilman rimaa?

Rakentamislain uudistus alkaa olla loppusuoralla. Lain sisältö on nyt selvillä ja asetuksetkin viimeisteltävänä. Tärkeä lain tuoma uudistus on rakentamisen ilmastovaikutusten säätelyn aloittaminen. Hiilijalanjäljen seuranta alkaa useimpien uudisrakennusten osalta vuoden 2026 alusta. Mittauspiste on rakennuksen lopputarkastus, jolloin hiilijalanjäljen tulee alittaa ko. rakennustyypille asetettu raja.

Hiilijalanjäljen laskeminen ilman asetettua tavoitetta on kuin golfkenttä ilman ihannelyöntitulosta. Valtioneuvosto onkin valmistelemassa hiilijalanjäljen raja-arvoasetusta. Pohjana on vuosien ajan tehty työ ympäristöministeriön laskentamenetelmän testaamisessa ja toteutuneiden hankkeiden hiilijalanjälkitason seurannassa. Tason asettaminen on valtioneuvoston poliittinen prosessi. Puutuoteteollisuudesta toivomme, että hallitus osoittaa vahvan suunnan rakentamisen ilmastovaikutusten vähentämiselle.

Edelläkävijäksi emme enää ennätä. Pohjoismaista esikuvana on Tanska, jossa säätelyn askelmerkit on asetettu jämäkästi. Vuoden 2023 alusta yli 1000 neliömetrin rakennusten yläraja 12.0 kg CO2-ekv/m2 vuodessa 50 vuoden tarkastelujaksolla. Huomattavaa on, että Tanskassa pinta-alan määritelmä on erilainen kuin Suomessa, joten lukua ei voi verrata Suomen vastaavaan! Tanskassa rajaa alennetaan kahden vuoden välein 1,5 kg askelin päätyen lukuun 7,5 kg CO-2ekv/m2 vuonna 2029. Näin ollen vuosien 2023-2029 välillä sääntelyn avulla rakennusten hiilijalanjälkeä alennetaan vajaat 40 %.

On harmi, että Suomi on jäänyt jälkeen vähähiilisyyden kehityksestä. Rohkea toimija on Helsingin kaupunki, joka vajaa vuosi sitten asetti asuinkerrostalojen rajaksi 16 kg CO2-ekv/m2/a, ja rajaa ollaan myös valmiita kiristämään.

Poliittinen ohjaus karsi keväällä rakentamislain ilmastoselvitysvaatimuksista pois pientalot ja korjausrakentamisen. Se on epäloogista, erityisesti korjausrakentamisella on tulevaisuudessa tärkeä merkitys, kun resurssien järkevän käytön takia korjausrakentamiseen tullaan panostamiaan purkamisen vaihtoehtona. Toivotaan, että pientalovalmistajat laskevat hiilijalanjäljen vapaaehtoisesti, koska tieto varmasti asiakasta kiinnostaa.

13.6.

Aila Janatuinen

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Paras alittaa riman [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => paras-alittaa-riman [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2024-06-13 15:18:50 [post_modified_gmt] => 2024-06-13 12:18:50 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1468 [post_author] => 0 [post_date] => 2024-05-14 09:48:43 [post_date_gmt] => 2024-05-14 09:48:43 [post_content] =>

Puurakentamisen, erityisesti massiivipuurakentamisen, suurimmat ja kiistattomat hyödyt tulevat esille pienempänä hiilijalanjälkenä ja suurempana hiilikädenjälkenä. Rakentamisen hyötyjä ja haittoja voidaan tarkastella myös positiivisten ja negatiivisten ilmastovaikutusten hintana. Miten käy, kun massiivipuurakenteista ja betonirakenteista runkoa tarkastellaan vähähiilisyyden lisäksi kustannusten näkökulmasta? Voiko rakentamisen ympäristövaikutuksia tarkastella myös hiilitaseena?

Artikkelin kirjoittaja Miika Laitinen selvitti diplomityössään Helsingin Laajasaloon rakennettavan kerrostalon runkorakenteiden hiilijalanjäljet ja hiilikädenjäljet. Tutkimuksen tulokset on julkaistu huhtikuussa myös tiedejulkaisu MDPI:ssä.

Hiilijalanjälki ja -kädenjälki vaakakupeissa

Vähähiilisyyteen liitetään usein kaksi tarkasteltavaa asiaa, hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Hiilijalanjälki tarkoittaa ilmastokuormaa eli ilmastolle haitallisten vaikutusten määrää hiilidioksidiekvivalentteina ilmoitettuna. Hiilikädenjälki puolestaan tarkoittaa syntyvien absoluuttisten ilmastohyötyjen summaa hiilidioksidiekvivalentteina ilmoitettuna Tarkastellun kohteen kerrostalo oli Helsingin kaupungin kehittyvä kerrostalo-ohjelman hanke. Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa luodaan kerrostalotuotantoon poikkeuksellisia edelläkävijähankkeita ja pyritään kehittämään kerrostaloasumisen laatua.

Laajasalon kerrostalossa betonirunko aiheuttaisi ilmastolle haitallisia vaikutuksia yli 2,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa 50 vuoden tarkastelujaksolla enemmän kuin puinen vaihtoehto (Kuva 1.). Betonirungon hiilijalanjälki on 270 % suurempi kuin massiivipuisen CLT-rungon hiilijalanjälki. Valitsemalla kantavaksi rungoksi betonirungon sijaan CLT-rungon syntyisi 50 vuoden tarkastelujaksolla suoria, ilmastolle positiivisia vaikutuksia yli 3,67 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa enemmän. Massiivipuisen CLT-rungon aiheuttama hiilikädenjälki, eli positiiviset ilmastovaikutukset, ovat 420 % suuremmat kuin betonisen rungon hiilikädenjälki.

Kuva 1. Kehittyvän kerrostalon runkomateriaalin valinnan vaikutus. Lähde: https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121911009

Vähähiilisyyden hinta

On tärkeää vertailla myös positiivisten ilmastovaikutusten kustannusta näiden kahden eri runkorakentamistavan välillä. Selvityksessä laskettiin tarkastellusta kerrostalosta positiivisten ilmastovaikutusten eli hiilikädenjäljen hinta. Betonirungon rakentamisella aiheutettu hiilikädenjälki hiilidioksidiekvivalenttikiloa kohden 50 vuoden tarkastelujaksolla maksaa 9,3 € / kg CO2e. Massiivipuisen CLT-rungon rakentamisella aiheutettu hiilikädenjälki samassa kerrostalossa maksaa 2,0 € / kg CO2e.

Tarkastellun kerrostalon betonisella rungolla hiilen sitominen rakennuksen runkoon ja rakentamisesta aiheutuva hiilikädenjälki on näin 370 % kalliimpaa kuin CLT-massiivipuurakentamisella. Massiivipuurakentamisella voidaan siis aiheuttaa ilmastolle positiivisia vaikutuksia huomattavasti kustannustehokkaammin kuin betonirakentamisella.  

Olisiko rakentamisen ympäristövaikutusten tarkastelu yksinkertaisinta hiilitaseena?

Tase-ajattelu rakentamisen ympäristövaikutusten tarkastelussa on kirjoittajan mielestä yksinkertaisinta ja käyttökelpoisinta. Hiilitaseena tarkastellessa voidaan rakennuksen ympäristövaikutukset tuoda yksiselitteisesti ilmi kahden irrallisen luvun sijaan yhdellä luvulla. Kun rakentamista tarkastellaan hiilitaseena eli positiiviset ja negatiiviset ilmastovaikutukset yhdistäen, voidaan massiivipuurakentamisella saavuttaa rakentamisen aikaisilta vaiheilta (A1-A5) hiilitaseeltaan positiivinen rakennus.

Positiivinen hiilitase tarkoittaa sitä, että rakennuksen rakentamisesta aiheutuvat ilmastolle positiiviset vaikutukset ovat suuremmat kuin negatiiviset vaikutukset. Energiatuotannon, rakennusmateriaalien valmistuksen, logistiikan ja työmaatoimintojen hiilidioksidipäästöjen pienentyessä on lähitulevaisuudessa mahdollista rakentaa massiivipuinen rakennus, jonka hiilitase on positiivinen jopa 50–100 vuoden tarkastelujaksolla.

Miika Laitinen, rakennustekniikan diplomi-insinööri 

Tarkat laskelmat ja tiedot yllä esitettyihin tuloksiin löytyvät alla olevista linkeistä.

Linkki diplomityöhöni: https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121911009

Linkki MDPI:ssä julkaistuun tutkimusartikkeliin: https://doi.org/10.3390/buildings14051194

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puurakentamisella rakentamisen hiilitase positiiviseksi? [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => 234 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2024-05-14 11:30:43 [post_modified_gmt] => 2024-05-14 08:30:43 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1468 [post_author] => 0 [post_date] => 2024-05-14 09:48:43 [post_date_gmt] => 2024-05-14 09:48:43 [post_content] =>

Puurakentamisen, erityisesti massiivipuurakentamisen, suurimmat ja kiistattomat hyödyt tulevat esille pienempänä hiilijalanjälkenä ja suurempana hiilikädenjälkenä. Rakentamisen hyötyjä ja haittoja voidaan tarkastella myös positiivisten ja negatiivisten ilmastovaikutusten hintana. Miten käy, kun massiivipuurakenteista ja betonirakenteista runkoa tarkastellaan vähähiilisyyden lisäksi kustannusten näkökulmasta? Voiko rakentamisen ympäristövaikutuksia tarkastella myös hiilitaseena?

Artikkelin kirjoittaja Miika Laitinen selvitti diplomityössään Helsingin Laajasaloon rakennettavan kerrostalon runkorakenteiden hiilijalanjäljet ja hiilikädenjäljet. Tutkimuksen tulokset on julkaistu huhtikuussa myös tiedejulkaisu MDPI:ssä.

Hiilijalanjälki ja -kädenjälki vaakakupeissa

Vähähiilisyyteen liitetään usein kaksi tarkasteltavaa asiaa, hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Hiilijalanjälki tarkoittaa ilmastokuormaa eli ilmastolle haitallisten vaikutusten määrää hiilidioksidiekvivalentteina ilmoitettuna. Hiilikädenjälki puolestaan tarkoittaa syntyvien absoluuttisten ilmastohyötyjen summaa hiilidioksidiekvivalentteina ilmoitettuna Tarkastellun kohteen kerrostalo oli Helsingin kaupungin kehittyvä kerrostalo-ohjelman hanke. Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa luodaan kerrostalotuotantoon poikkeuksellisia edelläkävijähankkeita ja pyritään kehittämään kerrostaloasumisen laatua.

Laajasalon kerrostalossa betonirunko aiheuttaisi ilmastolle haitallisia vaikutuksia yli 2,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa 50 vuoden tarkastelujaksolla enemmän kuin puinen vaihtoehto (Kuva 1.). Betonirungon hiilijalanjälki on 270 % suurempi kuin massiivipuisen CLT-rungon hiilijalanjälki. Valitsemalla kantavaksi rungoksi betonirungon sijaan CLT-rungon syntyisi 50 vuoden tarkastelujaksolla suoria, ilmastolle positiivisia vaikutuksia yli 3,67 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttikiloa enemmän. Massiivipuisen CLT-rungon aiheuttama hiilikädenjälki, eli positiiviset ilmastovaikutukset, ovat 420 % suuremmat kuin betonisen rungon hiilikädenjälki.

Kuva 1. Kehittyvän kerrostalon runkomateriaalin valinnan vaikutus. Lähde: https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121911009

Vähähiilisyyden hinta

On tärkeää vertailla myös positiivisten ilmastovaikutusten kustannusta näiden kahden eri runkorakentamistavan välillä. Selvityksessä laskettiin tarkastellusta kerrostalosta positiivisten ilmastovaikutusten eli hiilikädenjäljen hinta. Betonirungon rakentamisella aiheutettu hiilikädenjälki hiilidioksidiekvivalenttikiloa kohden 50 vuoden tarkastelujaksolla maksaa 9,3 € / kg CO2e. Massiivipuisen CLT-rungon rakentamisella aiheutettu hiilikädenjälki samassa kerrostalossa maksaa 2,0 € / kg CO2e.

Tarkastellun kerrostalon betonisella rungolla hiilen sitominen rakennuksen runkoon ja rakentamisesta aiheutuva hiilikädenjälki on näin 370 % kalliimpaa kuin CLT-massiivipuurakentamisella. Massiivipuurakentamisella voidaan siis aiheuttaa ilmastolle positiivisia vaikutuksia huomattavasti kustannustehokkaammin kuin betonirakentamisella.  

Olisiko rakentamisen ympäristövaikutusten tarkastelu yksinkertaisinta hiilitaseena?

Tase-ajattelu rakentamisen ympäristövaikutusten tarkastelussa on kirjoittajan mielestä yksinkertaisinta ja käyttökelpoisinta. Hiilitaseena tarkastellessa voidaan rakennuksen ympäristövaikutukset tuoda yksiselitteisesti ilmi kahden irrallisen luvun sijaan yhdellä luvulla. Kun rakentamista tarkastellaan hiilitaseena eli positiiviset ja negatiiviset ilmastovaikutukset yhdistäen, voidaan massiivipuurakentamisella saavuttaa rakentamisen aikaisilta vaiheilta (A1-A5) hiilitaseeltaan positiivinen rakennus.

Positiivinen hiilitase tarkoittaa sitä, että rakennuksen rakentamisesta aiheutuvat ilmastolle positiiviset vaikutukset ovat suuremmat kuin negatiiviset vaikutukset. Energiatuotannon, rakennusmateriaalien valmistuksen, logistiikan ja työmaatoimintojen hiilidioksidipäästöjen pienentyessä on lähitulevaisuudessa mahdollista rakentaa massiivipuinen rakennus, jonka hiilitase on positiivinen jopa 50–100 vuoden tarkastelujaksolla.

Miika Laitinen, rakennustekniikan diplomi-insinööri 

Tarkat laskelmat ja tiedot yllä esitettyihin tuloksiin löytyvät alla olevista linkeistä.

Linkki diplomityöhöni: https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121911009

Linkki MDPI:ssä julkaistuun tutkimusartikkeliin: https://doi.org/10.3390/buildings14051194

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puurakentamisella rakentamisen hiilitase positiiviseksi? [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => 234 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2024-05-14 11:30:43 [post_modified_gmt] => 2024-05-14 08:30:43 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1461 [post_author] => 0 [post_date] => 2024-04-09 13:42:18 [post_date_gmt] => 2024-04-09 13:42:18 [post_content] =>

Laajarunkoisten hallien suunnitteluun tarkoitettu ohje HalliPES on päivityksessä ja pyydämme nyt kommentteja luonnosversioon ohjeesta. Ohjetta voi hyödyntää laajasti teollisuusrakennuksista liikuntapaikkarakentamiseen. Ohjeen keskeiset päivittyneet sisällöt ovat:

• Ohjeen viitteiden ja lainsäädännön ajantasaistus
• Hybridiliitosrakenteiden lisääminen – puukattoelementtien liittyminen teräs- ja betonirunkoihin
• CLT rakenteiden lisääminen
   

Puutuoteteollisuus ja alan yritykset toteuttavat ohjeen ja hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kirjoitustyöstä on vastannut A-Insinöörit Suunnittelu Oy.

Suunnitteluohjeen kommentoitava luonnosversio löytyy tästä.
Ohjeversiota ei ole taitettu ja sen graafinen ilme muuttuu lopulliseen versioon. Toivomme kommentoinnissa keskittymistä ohjeen sisältöön. Myös muu avoin palaute otetaan lämpimästi vastaan.

Toivomme avoimia kommentteja nimikkeistöohjeesta sähköpostitse osoitteeseen sauli.ylinen@puutuoteteollisuus.fi maanantaihin 22.04.2024 mennessä.

Valmis ohje julkaistaan kesällä 2024.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Laajarunkoisten hallien suunnitteluohje HalliPES 2.0 lausunnolla [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => 23 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2024-04-09 14:42:30 [post_modified_gmt] => 2024-04-09 11:42:30 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1461 [post_author] => 0 [post_date] => 2024-04-09 13:42:18 [post_date_gmt] => 2024-04-09 13:42:18 [post_content] =>

Laajarunkoisten hallien suunnitteluun tarkoitettu ohje HalliPES on päivityksessä ja pyydämme nyt kommentteja luonnosversioon ohjeesta. Ohjetta voi hyödyntää laajasti teollisuusrakennuksista liikuntapaikkarakentamiseen. Ohjeen keskeiset päivittyneet sisällöt ovat:

• Ohjeen viitteiden ja lainsäädännön ajantasaistus
• Hybridiliitosrakenteiden lisääminen – puukattoelementtien liittyminen teräs- ja betonirunkoihin
• CLT rakenteiden lisääminen
   

Puutuoteteollisuus ja alan yritykset toteuttavat ohjeen ja hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kirjoitustyöstä on vastannut A-Insinöörit Suunnittelu Oy.

Suunnitteluohjeen kommentoitava luonnosversio löytyy tästä.
Ohjeversiota ei ole taitettu ja sen graafinen ilme muuttuu lopulliseen versioon. Toivomme kommentoinnissa keskittymistä ohjeen sisältöön. Myös muu avoin palaute otetaan lämpimästi vastaan.

Toivomme avoimia kommentteja nimikkeistöohjeesta sähköpostitse osoitteeseen sauli.ylinen@puutuoteteollisuus.fi maanantaihin 22.04.2024 mennessä.

Valmis ohje julkaistaan kesällä 2024.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Laajarunkoisten hallien suunnitteluohje HalliPES 2.0 lausunnolla [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => 23 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2024-04-09 14:42:30 [post_modified_gmt] => 2024-04-09 11:42:30 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1459 [post_author] => 0 [post_date] => 2024-03-13 17:05:19 [post_date_gmt] => 2024-03-13 15:05:19 [post_content] =>

Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta (Korjaussarja) oli lausunnolla 5.3.2024 saakka. Puutuoteteollisuus ry:n lausunnon keskeiset huomiot kohdistuivat pykäliin 38 Rakennusten vähähiilisyys sekä 39 Rakennusten elinkaariominaisuudet.

Tärkeintä on saada laki voimaan vuoden 2025 alusta

Esitys rajaa ilmastovelvoitteiden piiriin kuuluvia toimintoja. Korjausrakentaminen on merkittävä osa rakennustoimintaa ja sen pois sulkeminen ilmastovelvoitteita ei mielestämme ole toivottavaa, ei myöskään pientalojen poistaminen. Kuitenkin meille on tärkeintä, että ilmastoselvitys ja materiaaliseloste tai vastaava luettelo otetaan käyttöön ilmastoselvitysasetuksen nykyisen (tammikuussa työversiona esitetyn) luonnoksen mukaisena ja laajuisena. Näin myös Suomi pääsee liikkeelle konkreettisissa toimissa rakentamisen ilmastopäästöjen leikkaamisessa.

Rakentamislain voimaantuloa siirrettiin jo vuodella, ja sinä aikana esim. Euroopan unionin ohjaus rakentamisen päästöjen leikkaamiseen on kasvanut ja konkretisoitunut. Vähähiiliselle rakentamiselle on myös suuri kysyntä markkinoilla esimerkiksi kiinteistösijoittajien parissa. Toimiala on voinut valmistautua lain vaatimuksiin koko pitkän valmistelujakson aikana.

Rakentamisen ilmastovaikutusten leikkaaminen käyntiin

Hiilijalanjäljen sääntely on selkeä keino päästöjen leikkaamiseen. Sen lisäksi hiilikädenjälki antaa mahdollisuuden lisätä rakennukseen ilmastohyötyjä. Hiilikädenjäljen laskenta tapahtuu rakennuksen suunnittelun ja hiilijalanjälkilaskennan yhteydessä kerättävillä tiedoilla, ja samalla tuotetaan tietoa mm. rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) sekä taksonomian tietotarpeisiin.

EPBD määrää nollaenergiarakentamisen toteuttamisen vuodesta 2028 alkaen. Rakennuksen energiatodistukseen tullaan lisäämään rakennuksen kokonaisilmastovaikutuksen eli hiilijalanjäljen ilmoittaminen. Lisäksi jäsenmaat velvoitetaan keräämään tietoa rakennusten hiilivarastoista. Rakentamislaissa mainitun hiilikädenjäljen laskennassa tämä tieto tulee jo kerätyksi, joten uutta menettelyä siihen ei ole tarvetta luoda.

Mallia EU:n lainsäätäjälle

Rakentamislakiin perustuvan ilmastoselvitysasetuksen luonnoksen mukaiset, Suomessa käyttöönotetut laskentamenetelmät voivat toimia mallina Euroopan laajuisten tarkastelu- ja laskentamenettelyiden luomisessa.  EN 15978 Rakentamisen kestävyys -standardin revisioinnin jälkeen eloperäinen hiilivarasto tulee ilmoitettavaksi osana rakennuksen elinkaaren ilmastovaikutuksia.

Myös rakennustuoteasetuksen (CPR) uudistetussa versiossa hiilijalanjälki tulee pakolliseksi tiedoksi CE-merkinnän yhteydessä, mikä vahvistaa sitä, että tuotteiden hiilijalanjälki- sekä hiilisisältötieto tulee automaattisesti olemaan saatavilla.

Laki tukee vahvasti rakentamisen kiertotalouden kehittymistä

Rakentamislain mukaisen ilmastoselvityksen luonnoksessa uudelleenkäytettävien tuotteiden hiilijalanjälki lasketaan nollaksi, mikä tukee niiden suosiota rakentamisessa. Sen lisäksi hiilikädenjälkeen mukaan laskettavien, uudelleen käytettävien tuotteiden määrän tai kierrätyssisällön ilmoittaminen toimii vahvana tukena rakentamisen tietovarannon luomisessa ja kiertotalouden toteuttamisessa.

Ohjausvaikutus saadaan raja-arvoilla

Rakentamislaissa annetaan valtuudet rakennuksille sallittujen raja-arvojen määrittelyyn myöhemmin annettavassa erillisellä asetuksella. Rakentamislain ohjausvaikutus toteutuu vain, jos raja-arvoja koskevassa asetuksessa on määritelty uskottava menettely myös raja-arvoista poikkeamiseen. Tähän Puutuoteteollisuus toivoo kiinnitettävän huomiota, jotta lainsäädännön ohjausvaikutus toteutuu. Säätely on toteutettavissa sen kautta, että rakentamisluvan haun yhteydessä annettu ilmastoselvitys sekä materiaaliseloste tai sitä vastaava tuotelistaus päivitetään rakennuksen valmistuttua.

Säätelyn kriteerien yhdenmukaistaminen

Uusitun EPBD:n hiilijalanjälkitietovaatimukset voidaan toteuttaa kansallisen laskentamenetelmän mukaisena, ja vaatimuksena on 50 vuoden tarkastelujakso, joka on sama kuin Suomessa. Toisaalta vast’ikään hyväksytty EU:n hiilenpoiston sertifiointikehys myöntää rakennuksissa käytetylle puutuotteelle väliaikaisen hiilenpoistomenetelmän statuksen jo rakennuksen 35 vuoden käyttöajalle. Tähän viitaten rakentamislaissa hiilikädenjäljessä huomioitava rakennukseen sisältyvän teknisen tai eloperäisen hiilivaraston kautta vältetyn hiilidioksidipäästön vaadittu 100 vuoden kestoaika on erittäin pitkä. Puutuoteteollisuuden mielestä rakentamislain ja ilmastoselvitysasetuksen tulisi väljentää tätä biopohjaisten hiilikädenjälkeen liittyvää kestovaatimusta loogisesti tarkastelujakson mittaiseksi eli 50 vuodeksi.

Hiilikädenjäljen laskennassa saadaan tuotettua tieto myös taksonomian kiertotalouskriteereihin, jotka vaativat rakennuksen materiaalien käytössä tapauksesta riippuen rakennuksessa 20-30 % uudelleenkäytettävää tai kierrätettyä materiaalia. Osuus voidaan laskea rakentamislain mukaisen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen tiedoista.

Lain voimaantulo edistää hiilineutraaliuden saavuttamista

Uusien tietovaatimusten mukaisten tietojen laskenta (esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskenta tuotteiden ympäristöselosteiden kautta) on jo vakiintunut käytäntö emmekä näe sitä uutena kustannustekijänä toimialamme kannalta.

Yhteiskunnan kannalta hiilen varastoiminen rakennuksiin on nopea ja jo nyt olemassa oleva ja täydentävä ratkaisu hiilen pitämiseen poissa ilmakehästä verrattuna teknologisten hiilenpoistomenettelyiden vaatimaan kehitysjaksoon ja kustannuksiin. Puurakentamisen hiilivarastoa voidaan käyttää myös metsien hiilivarastojen vahvistamisen keinona, koska järeän puun kysyntä tukee metsien pitkää kiertoaikaa.

Nykyisen hallitusohjelman tavoitteissa mainitaan puurakentamisen tukeminen. Rakentamislain ilmastopäästöjä säätelevät vaatimukset tukevat puun käytön kasvua puurakentamisen osalta ja sillä tulee olemaan merkittävä kannuste materiaaleja yhdistelevän hybridirakentamisen kehittämiseen. Laki tukee vahvasti rakentamisen kiertotaloutta, tuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätyssisällön luomista, ja antaa kehyksen toimialan omille toimille.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Kommenttimme rakentamislain korjaussarjaan [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => kommenttimme-rakentamislain-korjaussarjaan [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2024-03-13 17:05:19 [post_modified_gmt] => 2024-03-13 15:05:19 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1459 [post_author] => 0 [post_date] => 2024-03-13 17:05:19 [post_date_gmt] => 2024-03-13 15:05:19 [post_content] =>

Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta (Korjaussarja) oli lausunnolla 5.3.2024 saakka. Puutuoteteollisuus ry:n lausunnon keskeiset huomiot kohdistuivat pykäliin 38 Rakennusten vähähiilisyys sekä 39 Rakennusten elinkaariominaisuudet.

Tärkeintä on saada laki voimaan vuoden 2025 alusta

Esitys rajaa ilmastovelvoitteiden piiriin kuuluvia toimintoja. Korjausrakentaminen on merkittävä osa rakennustoimintaa ja sen pois sulkeminen ilmastovelvoitteita ei mielestämme ole toivottavaa, ei myöskään pientalojen poistaminen. Kuitenkin meille on tärkeintä, että ilmastoselvitys ja materiaaliseloste tai vastaava luettelo otetaan käyttöön ilmastoselvitysasetuksen nykyisen (tammikuussa työversiona esitetyn) luonnoksen mukaisena ja laajuisena. Näin myös Suomi pääsee liikkeelle konkreettisissa toimissa rakentamisen ilmastopäästöjen leikkaamisessa.

Rakentamislain voimaantuloa siirrettiin jo vuodella, ja sinä aikana esim. Euroopan unionin ohjaus rakentamisen päästöjen leikkaamiseen on kasvanut ja konkretisoitunut. Vähähiiliselle rakentamiselle on myös suuri kysyntä markkinoilla esimerkiksi kiinteistösijoittajien parissa. Toimiala on voinut valmistautua lain vaatimuksiin koko pitkän valmistelujakson aikana.

Rakentamisen ilmastovaikutusten leikkaaminen käyntiin

Hiilijalanjäljen sääntely on selkeä keino päästöjen leikkaamiseen. Sen lisäksi hiilikädenjälki antaa mahdollisuuden lisätä rakennukseen ilmastohyötyjä. Hiilikädenjäljen laskenta tapahtuu rakennuksen suunnittelun ja hiilijalanjälkilaskennan yhteydessä kerättävillä tiedoilla, ja samalla tuotetaan tietoa mm. rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) sekä taksonomian tietotarpeisiin.

EPBD määrää nollaenergiarakentamisen toteuttamisen vuodesta 2028 alkaen. Rakennuksen energiatodistukseen tullaan lisäämään rakennuksen kokonaisilmastovaikutuksen eli hiilijalanjäljen ilmoittaminen. Lisäksi jäsenmaat velvoitetaan keräämään tietoa rakennusten hiilivarastoista. Rakentamislaissa mainitun hiilikädenjäljen laskennassa tämä tieto tulee jo kerätyksi, joten uutta menettelyä siihen ei ole tarvetta luoda.

Mallia EU:n lainsäätäjälle

Rakentamislakiin perustuvan ilmastoselvitysasetuksen luonnoksen mukaiset, Suomessa käyttöönotetut laskentamenetelmät voivat toimia mallina Euroopan laajuisten tarkastelu- ja laskentamenettelyiden luomisessa.  EN 15978 Rakentamisen kestävyys -standardin revisioinnin jälkeen eloperäinen hiilivarasto tulee ilmoitettavaksi osana rakennuksen elinkaaren ilmastovaikutuksia.

Myös rakennustuoteasetuksen (CPR) uudistetussa versiossa hiilijalanjälki tulee pakolliseksi tiedoksi CE-merkinnän yhteydessä, mikä vahvistaa sitä, että tuotteiden hiilijalanjälki- sekä hiilisisältötieto tulee automaattisesti olemaan saatavilla.

Laki tukee vahvasti rakentamisen kiertotalouden kehittymistä

Rakentamislain mukaisen ilmastoselvityksen luonnoksessa uudelleenkäytettävien tuotteiden hiilijalanjälki lasketaan nollaksi, mikä tukee niiden suosiota rakentamisessa. Sen lisäksi hiilikädenjälkeen mukaan laskettavien, uudelleen käytettävien tuotteiden määrän tai kierrätyssisällön ilmoittaminen toimii vahvana tukena rakentamisen tietovarannon luomisessa ja kiertotalouden toteuttamisessa.

Ohjausvaikutus saadaan raja-arvoilla

Rakentamislaissa annetaan valtuudet rakennuksille sallittujen raja-arvojen määrittelyyn myöhemmin annettavassa erillisellä asetuksella. Rakentamislain ohjausvaikutus toteutuu vain, jos raja-arvoja koskevassa asetuksessa on määritelty uskottava menettely myös raja-arvoista poikkeamiseen. Tähän Puutuoteteollisuus toivoo kiinnitettävän huomiota, jotta lainsäädännön ohjausvaikutus toteutuu. Säätely on toteutettavissa sen kautta, että rakentamisluvan haun yhteydessä annettu ilmastoselvitys sekä materiaaliseloste tai sitä vastaava tuotelistaus päivitetään rakennuksen valmistuttua.

Säätelyn kriteerien yhdenmukaistaminen

Uusitun EPBD:n hiilijalanjälkitietovaatimukset voidaan toteuttaa kansallisen laskentamenetelmän mukaisena, ja vaatimuksena on 50 vuoden tarkastelujakso, joka on sama kuin Suomessa. Toisaalta vast’ikään hyväksytty EU:n hiilenpoiston sertifiointikehys myöntää rakennuksissa käytetylle puutuotteelle väliaikaisen hiilenpoistomenetelmän statuksen jo rakennuksen 35 vuoden käyttöajalle. Tähän viitaten rakentamislaissa hiilikädenjäljessä huomioitava rakennukseen sisältyvän teknisen tai eloperäisen hiilivaraston kautta vältetyn hiilidioksidipäästön vaadittu 100 vuoden kestoaika on erittäin pitkä. Puutuoteteollisuuden mielestä rakentamislain ja ilmastoselvitysasetuksen tulisi väljentää tätä biopohjaisten hiilikädenjälkeen liittyvää kestovaatimusta loogisesti tarkastelujakson mittaiseksi eli 50 vuodeksi.

Hiilikädenjäljen laskennassa saadaan tuotettua tieto myös taksonomian kiertotalouskriteereihin, jotka vaativat rakennuksen materiaalien käytössä tapauksesta riippuen rakennuksessa 20-30 % uudelleenkäytettävää tai kierrätettyä materiaalia. Osuus voidaan laskea rakentamislain mukaisen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen tiedoista.

Lain voimaantulo edistää hiilineutraaliuden saavuttamista

Uusien tietovaatimusten mukaisten tietojen laskenta (esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskenta tuotteiden ympäristöselosteiden kautta) on jo vakiintunut käytäntö emmekä näe sitä uutena kustannustekijänä toimialamme kannalta.

Yhteiskunnan kannalta hiilen varastoiminen rakennuksiin on nopea ja jo nyt olemassa oleva ja täydentävä ratkaisu hiilen pitämiseen poissa ilmakehästä verrattuna teknologisten hiilenpoistomenettelyiden vaatimaan kehitysjaksoon ja kustannuksiin. Puurakentamisen hiilivarastoa voidaan käyttää myös metsien hiilivarastojen vahvistamisen keinona, koska järeän puun kysyntä tukee metsien pitkää kiertoaikaa.

Nykyisen hallitusohjelman tavoitteissa mainitaan puurakentamisen tukeminen. Rakentamislain ilmastopäästöjä säätelevät vaatimukset tukevat puun käytön kasvua puurakentamisen osalta ja sillä tulee olemaan merkittävä kannuste materiaaleja yhdistelevän hybridirakentamisen kehittämiseen. Laki tukee vahvasti rakentamisen kiertotaloutta, tuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätyssisällön luomista, ja antaa kehyksen toimialan omille toimille.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Kommenttimme rakentamislain korjaussarjaan [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => kommenttimme-rakentamislain-korjaussarjaan [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2024-03-13 17:05:19 [post_modified_gmt] => 2024-03-13 15:05:19 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1447 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-10-30 10:52:09 [post_date_gmt] => 2023-10-30 10:52:09 [post_content] =>

Teollinen puurakentaminen on keino kehittää rakentamisen tuottavuutta ja rakentaa ympäristötehokkaasti. Viime vuosien markkinashokit ja kriisit, kuten korona, koronan jälkeinen globaali kysyntäpiikki, Ukrainan sota ja sen aiheuttamat muutokset hankintaketjuissa sekä kohonnut inflaatio hämärtävät osaltaan kuvaa toimijoiden todellisesta nykytilasta. Yksi kysymys on, missä määrin toimijoiden ominaisuudet johtuvat kriiseistä ja missä määrin heidän omasta toiminnastaan tai markkinan kypsyysasteesta.

Puurakentamisen toteutuneista rakennuskohteista on saatavilla kattavat toteumatilastot ja rakennuskohteiden osalta voidaan seurata kappalemääriä, volyymeja, aloituksia ja rakennuslupia. Vastaavaa tilastointia ei ole saatavilla alan toimijoista ja usein tarjontapuolen analyysi jää ohueksi. Tällä raportilla pyritään kuvaamaan tavanomaisin tilinpäätöksistä saatavin tunnusluvuin toimintakentän tilaa viimeisten neljän vuoden ajalta ja antaa vastauksia tarjontapuolen nykytilaan.

Tilaajien ja toimijoiden muuhun rakentamiseen verrattuna vähäinen kokemus puurakentamisesta ja puurakentamisen toimijoista ei anna riittäviä kokemuspohjaisia perusteita päätöksentekoa varten. Tämä keskeinen tilaajien tietotarve on toiminut lähtölaukauksena tämän raportin tekemiseen, jotta tulevia päätöksiä pystytään tekemään paremmalla tietopohjalla.

Raporttiin on valikoitu teollista puurakentamista edustavia kotimaisia yrityksiä laajasti arvoketjun eri osa-alueilta. Yhdistävänä tekijänä on ollut nimenomaan teollisen valmistamisen, osakomponenttien ja tuoteosatoimitusten hyödyntäminen osana liiketoimintaa.

Toimialaraportti

Lisätiedot: Sauli Ylinen, p. 0400 270 752

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Teollisen puurakentamisen toimialaraportti 2023 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => teollisen-puurakentamisen-toimialaraportti-2023- [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-10-31 10:34:54 [post_modified_gmt] => 2023-10-31 08:34:54 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1447 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-10-30 10:52:09 [post_date_gmt] => 2023-10-30 10:52:09 [post_content] =>

Teollinen puurakentaminen on keino kehittää rakentamisen tuottavuutta ja rakentaa ympäristötehokkaasti. Viime vuosien markkinashokit ja kriisit, kuten korona, koronan jälkeinen globaali kysyntäpiikki, Ukrainan sota ja sen aiheuttamat muutokset hankintaketjuissa sekä kohonnut inflaatio hämärtävät osaltaan kuvaa toimijoiden todellisesta nykytilasta. Yksi kysymys on, missä määrin toimijoiden ominaisuudet johtuvat kriiseistä ja missä määrin heidän omasta toiminnastaan tai markkinan kypsyysasteesta.

Puurakentamisen toteutuneista rakennuskohteista on saatavilla kattavat toteumatilastot ja rakennuskohteiden osalta voidaan seurata kappalemääriä, volyymeja, aloituksia ja rakennuslupia. Vastaavaa tilastointia ei ole saatavilla alan toimijoista ja usein tarjontapuolen analyysi jää ohueksi. Tällä raportilla pyritään kuvaamaan tavanomaisin tilinpäätöksistä saatavin tunnusluvuin toimintakentän tilaa viimeisten neljän vuoden ajalta ja antaa vastauksia tarjontapuolen nykytilaan.

Tilaajien ja toimijoiden muuhun rakentamiseen verrattuna vähäinen kokemus puurakentamisesta ja puurakentamisen toimijoista ei anna riittäviä kokemuspohjaisia perusteita päätöksentekoa varten. Tämä keskeinen tilaajien tietotarve on toiminut lähtölaukauksena tämän raportin tekemiseen, jotta tulevia päätöksiä pystytään tekemään paremmalla tietopohjalla.

Raporttiin on valikoitu teollista puurakentamista edustavia kotimaisia yrityksiä laajasti arvoketjun eri osa-alueilta. Yhdistävänä tekijänä on ollut nimenomaan teollisen valmistamisen, osakomponenttien ja tuoteosatoimitusten hyödyntäminen osana liiketoimintaa.

Toimialaraportti

Lisätiedot: Sauli Ylinen, p. 0400 270 752

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Teollisen puurakentamisen toimialaraportti 2023 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => teollisen-puurakentamisen-toimialaraportti-2023- [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-10-31 10:34:54 [post_modified_gmt] => 2023-10-31 08:34:54 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1437 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-08-28 14:59:46 [post_date_gmt] => 2023-08-28 14:59:46 [post_content] =>

Puutuotteiden mallinnus- ja nimeämiskäytännöt vaihtelevat tuotteittain ja yrityksittäin. Tämä on merkittävä tuottavuuden kasvattamisen pullonkaula ja alalla on ilmeinen tarve nimikkeistöohjeelle. Nimikkeistöohjeen laatimiseksi on perustettu PuuBIM- hanke.

Puutuoteteollisuus ja 12 alan yritystä ovat yhteistyössä toteuttaneet nimikkeistöohjeen luonnoksen. Kirjoitustyöstä ovat vastanneet Ramboll Finland Oy, Sweco Rakennetekniikka Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Hanketta on rahoittanut Rakennustuotteiden Laatu Säätiö Sr.

Nimikkeistöohjeen luonnosversio on katsottavissa oheisessa liitteessä. Ohjeluonnosta ei vielä ole taitettu ja sen graafinen ilme muuttuu lopulliseen versioon. Toivomme kommentoinnissa keskittymistä ohjeen sisältöön. Myös muu avoin palaute otetaan lämpimästi vastaan.

Toivomme avoimia kommentteja nimikkeistöohjeesta sähköpostitse osoitteeseen sauli.ylinen@puutuoteteollisuus.fi maanantaihin 11.9. mennessä.

PuuBim ohjeluonnos

 http://puutuoteteollisuus.fi/images/pdf/2023_08_25_Puuelementin_nimikkeist%C3%B6-_ja_luettelo-ohje.pdf

Valmis ohje julkaistaan syksyllä ja esitellään Puupäivässä 2.11. 2023.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => PuuBIM-nimikkeistöohje kommentoitavana 11.9. saakka [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puubim-nimikkeistoohje-kommenteilla-119-saakka [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-08-28 15:14:27 [post_modified_gmt] => 2023-08-28 12:14:27 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1437 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-08-28 14:59:46 [post_date_gmt] => 2023-08-28 14:59:46 [post_content] =>

Puutuotteiden mallinnus- ja nimeämiskäytännöt vaihtelevat tuotteittain ja yrityksittäin. Tämä on merkittävä tuottavuuden kasvattamisen pullonkaula ja alalla on ilmeinen tarve nimikkeistöohjeelle. Nimikkeistöohjeen laatimiseksi on perustettu PuuBIM- hanke.

Puutuoteteollisuus ja 12 alan yritystä ovat yhteistyössä toteuttaneet nimikkeistöohjeen luonnoksen. Kirjoitustyöstä ovat vastanneet Ramboll Finland Oy, Sweco Rakennetekniikka Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Hanketta on rahoittanut Rakennustuotteiden Laatu Säätiö Sr.

Nimikkeistöohjeen luonnosversio on katsottavissa oheisessa liitteessä. Ohjeluonnosta ei vielä ole taitettu ja sen graafinen ilme muuttuu lopulliseen versioon. Toivomme kommentoinnissa keskittymistä ohjeen sisältöön. Myös muu avoin palaute otetaan lämpimästi vastaan.

Toivomme avoimia kommentteja nimikkeistöohjeesta sähköpostitse osoitteeseen sauli.ylinen@puutuoteteollisuus.fi maanantaihin 11.9. mennessä.

PuuBim ohjeluonnos

 http://puutuoteteollisuus.fi/images/pdf/2023_08_25_Puuelementin_nimikkeist%C3%B6-_ja_luettelo-ohje.pdf

Valmis ohje julkaistaan syksyllä ja esitellään Puupäivässä 2.11. 2023.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => PuuBIM-nimikkeistöohje kommentoitavana 11.9. saakka [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puubim-nimikkeistoohje-kommenteilla-119-saakka [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-08-28 15:14:27 [post_modified_gmt] => 2023-08-28 12:14:27 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1429 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-07-05 11:29:46 [post_date_gmt] => 2023-07-05 11:29:46 [post_content] =>

Juhannusviikolla järjestettiin Oslossa maailman puurakentamisen konferenssi, World Timber Engineering Conference 2023. Osallistujia oli yli 40 maasta, ja osallistujamäärästä erottuu isäntämaa Norjan lisäksi Japani, Kanada, Saksa ja Yhdysvallat. Osallistujamäärä oli rajoitettu 850 henkeen ja rinnakkaisia sessioita oli seitsemän. Suomesta oli 20 osallistujaa.

Tilaisuudessa oli siis tarjolla parasta puurakentamisen osaamista eri näkökulmista. Konferenssin kirjallinen yhteenveto, eli proceedings, on peräti yli 4500 sivua laaja.

Puutuoteteollisuudesta tilaisuuteen osallistunut Tomi Toraratti kertoi, että päällimmäisenä tilaisuudesta jäi huomio, että puurakentamisella on suuri veto eri puolella maailmaa. Tällaista ei aikaisemmin ole koettu. Näyttää siltä, että puurakentaminen on yleisesti hyväksytympi ratkaisu maapallon ympäristöongelmiin. Toinen syy on se, että puu on paikallinen luonnonvara josta ihmiset ansaitsevat elantonsa ja kehittävät enenevässä määrin liiketoimintaa siihen perustuen.

Lisäksi herätti huomiota se, että konferenssissa oli paljon nuorta väkeä ympäri maailmaa, yliopistoihmisiä ja väitöskirjantekijöitä. Se viittaa siihen, että puurakentamisella on tulevaisuudessa suurempi rooli myös maailmanlaajuisella tasolla.

Tilaisuudessa Tomi Toratti palkittiin konferenssisihteeristön pitkäaikaisesta hoidosta aina vuodesta 2004, jolloin konferenssi oli Suomessa Lahdessa, vuoteen 2021, jolloin konferenssin järjesti Chile Santiagossa.
Nyt WCTE konferenssisarjan sihteeristön vetovastuu siirtyi prof. Van De Kuilenille Münchenin yliopistosta.

Konferenssin esitysten yhteenvetoon voi tutustua osoitteessa World Conference on Timber Engineering 2023 (WCTE 2023) Products - proceedings.com

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Maailman puurakentamiskonferenssi WTEC 2023 osoitti puurakentamisen kasvun [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => maailman-puurakentamiskonferenssi-wtec-2023-osoitti-puurakentamisen-kasvun [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-07-05 11:35:29 [post_modified_gmt] => 2023-07-05 08:35:29 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1429 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-07-05 11:29:46 [post_date_gmt] => 2023-07-05 11:29:46 [post_content] =>

Juhannusviikolla järjestettiin Oslossa maailman puurakentamisen konferenssi, World Timber Engineering Conference 2023. Osallistujia oli yli 40 maasta, ja osallistujamäärästä erottuu isäntämaa Norjan lisäksi Japani, Kanada, Saksa ja Yhdysvallat. Osallistujamäärä oli rajoitettu 850 henkeen ja rinnakkaisia sessioita oli seitsemän. Suomesta oli 20 osallistujaa.

Tilaisuudessa oli siis tarjolla parasta puurakentamisen osaamista eri näkökulmista. Konferenssin kirjallinen yhteenveto, eli proceedings, on peräti yli 4500 sivua laaja.

Puutuoteteollisuudesta tilaisuuteen osallistunut Tomi Toraratti kertoi, että päällimmäisenä tilaisuudesta jäi huomio, että puurakentamisella on suuri veto eri puolella maailmaa. Tällaista ei aikaisemmin ole koettu. Näyttää siltä, että puurakentaminen on yleisesti hyväksytympi ratkaisu maapallon ympäristöongelmiin. Toinen syy on se, että puu on paikallinen luonnonvara josta ihmiset ansaitsevat elantonsa ja kehittävät enenevässä määrin liiketoimintaa siihen perustuen.

Lisäksi herätti huomiota se, että konferenssissa oli paljon nuorta väkeä ympäri maailmaa, yliopistoihmisiä ja väitöskirjantekijöitä. Se viittaa siihen, että puurakentamisella on tulevaisuudessa suurempi rooli myös maailmanlaajuisella tasolla.

Tilaisuudessa Tomi Toratti palkittiin konferenssisihteeristön pitkäaikaisesta hoidosta aina vuodesta 2004, jolloin konferenssi oli Suomessa Lahdessa, vuoteen 2021, jolloin konferenssin järjesti Chile Santiagossa.
Nyt WCTE konferenssisarjan sihteeristön vetovastuu siirtyi prof. Van De Kuilenille Münchenin yliopistosta.

Konferenssin esitysten yhteenvetoon voi tutustua osoitteessa World Conference on Timber Engineering 2023 (WCTE 2023) Products - proceedings.com

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Maailman puurakentamiskonferenssi WTEC 2023 osoitti puurakentamisen kasvun [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => maailman-puurakentamiskonferenssi-wtec-2023-osoitti-puurakentamisen-kasvun [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-07-05 11:35:29 [post_modified_gmt] => 2023-07-05 08:35:29 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1424 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-06-29 14:09:50 [post_date_gmt] => 2023-06-29 14:09:50 [post_content] =>

Wood for Youth

Wood for Youth is aiming to enhancing the competitiveness of young individuals in the woodhouse industry through interactive training programs and practical instruction. The choice of wood as the focal point stems from the evolving needs of the construction sector, which seeks low carbon footprint solutions. To facilitate this transformation, there is a growing demand for motivated and skilled labor capable of leading change within the industry.

The project's primary objective is to develop training programs tailored to the target group's characteristics, including their motivations, aspirations, and preferred learning methods. By incorporating this valuable insight, the project aims to create modern and engaging training program, increasing student motivation to enroll in the training programs and pursue rewarding careers in the woodhouse industry. The ultimate goal is to train 150 young individuals, equipping them with competitive skills applicable not only in the woodhouse sector but also across the construction industry as a whole.

The study program utilizes a combination of e-learning and practical lessons, enabling trainees to learn at their own pace and choose their preferred study times. Each program comprises a mandatory general module, providing a foundation of knowledge, as well as specialized modules offering practical lessons. Practical sessions take place in production facilities or on construction sites, depending on the chosen specialization. Notably, students from across the CB region will have the opportunity to participate in practical lessons abroad, broadening their exposure and experiences. Furthermore, optional modules serve as preparatory courses for those interested in pursuing further studies in the field of prefabricated timber buildings.

Duration: 36 months (01.03.2023 - 28.02.2026)

Total budget: 2 259 591€

Leadpartner: Estonian Woodhouse Association

Other partners: TTK University of Applied Sciences, Satakunta University of Applied Sciences, Finnish Federation of Woodworking Industry, Vidzeme University

Project results:

• Three training programmes
• 150 youngsters have equipped with new competitive skills in woodhouse industry

Website Wood for Youth

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Wood for Youth -hanke kouluttaa nuoria osaajia [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => wood-for-youth--hanke- [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-06-29 14:13:31 [post_modified_gmt] => 2023-06-29 11:13:31 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1424 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-06-29 14:09:50 [post_date_gmt] => 2023-06-29 14:09:50 [post_content] =>

Wood for Youth

Wood for Youth is aiming to enhancing the competitiveness of young individuals in the woodhouse industry through interactive training programs and practical instruction. The choice of wood as the focal point stems from the evolving needs of the construction sector, which seeks low carbon footprint solutions. To facilitate this transformation, there is a growing demand for motivated and skilled labor capable of leading change within the industry.

The project's primary objective is to develop training programs tailored to the target group's characteristics, including their motivations, aspirations, and preferred learning methods. By incorporating this valuable insight, the project aims to create modern and engaging training program, increasing student motivation to enroll in the training programs and pursue rewarding careers in the woodhouse industry. The ultimate goal is to train 150 young individuals, equipping them with competitive skills applicable not only in the woodhouse sector but also across the construction industry as a whole.

The study program utilizes a combination of e-learning and practical lessons, enabling trainees to learn at their own pace and choose their preferred study times. Each program comprises a mandatory general module, providing a foundation of knowledge, as well as specialized modules offering practical lessons. Practical sessions take place in production facilities or on construction sites, depending on the chosen specialization. Notably, students from across the CB region will have the opportunity to participate in practical lessons abroad, broadening their exposure and experiences. Furthermore, optional modules serve as preparatory courses for those interested in pursuing further studies in the field of prefabricated timber buildings.

Duration: 36 months (01.03.2023 - 28.02.2026)

Total budget: 2 259 591€

Leadpartner: Estonian Woodhouse Association

Other partners: TTK University of Applied Sciences, Satakunta University of Applied Sciences, Finnish Federation of Woodworking Industry, Vidzeme University

Project results:

• Three training programmes
• 150 youngsters have equipped with new competitive skills in woodhouse industry

Website Wood for Youth

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Wood for Youth -hanke kouluttaa nuoria osaajia [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => wood-for-youth--hanke- [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-06-29 14:13:31 [post_modified_gmt] => 2023-06-29 11:13:31 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1419 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-06-20 13:57:44 [post_date_gmt] => 2023-06-20 13:57:44 [post_content] =>

Hallitusohjelmassa monia mahdollisuuksia puutuoteteollisuudelle ja puurakentamiselle

Olemme seuraavaan keränneet nostoja hallitusohjelman pääkohdista ja siitä, miten uusi hallitusohjelma käsittelee puutuoteteollisuutta ja sen tavoitteita.

Mittava neljän miljardin investointiohjelma ja Suomelle teollisuuspoliittinen strategia

Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana määräaikaisen neljän miljardin euron investointiohjelman. Ohjelma koostuu merkittävistä panostuksista väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla Suomessa. Hallitus varautuu myös rahoittamaan MAL-sopimusten valtion osuuden.

Hallitus laatii vaalikauden alussa pitkäjänteisen teollisuuspoliittisen strategian, joka sisältää vientiteollisuudelle olennaiset politiikkakokonaisuudet, kuten logistiikan.

Normitalkoot käyntiin

Hallitus sitoutuu purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Tavoitteiden etenemistä seurataan sääntelytaakkalaskurin kautta. Hallitus käynnistää maankäytön ja rakentamisen sääntelyn keventämisen, joka koskee koko Suomen rakentamismääräyskokoelmaa (lait, asetukset ja ohjeet).

T&K-suunnitelma yli vaalikauden – tavoitteena osaamisen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen

Hallitus laatii vaalikauden aikana kahdeksanvuotisen suunnitelman T&K-rahoituksesta ja muihin TKI-politiikkaan liittyvistä näkökohdista. Suunnitelman valmistelevat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö tutkimustoimijoita ja elinkeinoelämää laajasti osallistaen. Hallitus sitoutuu kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.

Juuri hyväksyttyä rakentamislakia korjaillaan

Hallitus korjaa säädettyä rakentamislakia niin, että hallinnollinen taakka kevenee, byrokratia vähenee, valitusoikeus selkeytyy sekä päävastuullisen toteuttajan vastuu täsmentyy. Lakiin määritellään rakennuslupien käsittelyaikatakuu. Lisäksi hallitus lupaa keventää rakentamismääräyksiä, jotta rakentamisen ja asumisen kustannusten kasvua saadaan hillittyä.

Vapaarahoitteinen asuntorakentaminen etusijalle - ARA:n roolia ja ARA-tuotannon tuotantokustannuksia selvitetään

Hallitus haluaa edistää laadukasta ja kohtuullisen hintaista asumista vapaarahoitteisella asuntorakentamisella. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) roolia, asemaa ja tehtäviä selvitetään. ARA-tuotannon kustannuksiin kiinnitetään aiempaa parempaa huomiota ARA-vuokrien säilyttämiseksi kohtuullisella tasolla. Hallituksen tavoitteena on vähentää yhteiskunnan tukemaa ARA-asuntotuotantoa hallitusti. Yhteiskunnan tukemat vuokra-asunnot kohdistetaan nykyistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille.

MAL-sopimukset halutaan hallitusohjelmassa jatkossa laatia pidempiaikaisiksi ja kumppanuudessa valtion ja kaupunkiseutujen välillä. MAL-sopimuskäytäntö kirjataan lakiin yhteistyövelvoitteena maankäytön ja rakentamisen sääntelyn uudistamisen yhteydessä. Samalla sopimusten yksityiskohtaisuutta halutaan vähentää.

Rakennusvalvonnan tulkintoja yhtenäistetään ja rakentamisen markkinoita halutaan tehostaa

Hallitus käynnistää rakennusvalvontauudistuksen, jonka tavoitteena on varmistaa, että rakennusvalvontatoimessa on joka puolella Suomea riittävä osaaminen ja palvelutaso sekä mahdollisimman yhtenäiset tulkinnat.

Hallitus käynnistää myös hankkeen, jonka tavoitteena on vahvistaa markkinoiden, kilpailun ja hintainformaation hyödyntämistä maankäytössä ja rakentamisessa. Lisäksi tuodaan näkyviin rakennusoikeuden rajoittamisesta ja muista suunnitteluratkaisuista syntyviä vaikutuksia kustannuksiin, tontinluovutustuloihin ja rakennusoikeuden myyntituloihin.

Energiatehokkuutta kansallisin ja kustannustehokkain keinoin

Hallitus haluaa vähentää edelleen rakentamisen energiankulutusta ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta kustannustehokkain keinoin. Halutaan vaikuttaa siihen, että EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kirjaukset mahdollistavat mahdollisimman laajan kansallisen liikkumavaran.

Puurakentamisen sääntelyä halutaan uudistaa

Hallitusohjelmassa mainitaan edelleen puurakentaminen. Hallitus haluaa uudistaa rakentamisen sääntelyä puurakentamisen vauhdittamiseksi ja parantaa alan vientimahdollisuuksia. Puurakentamista halutaan lisätä sekä kannustimin että purkamalla siihen liittyvää sääntelyä. TKI- rahoitusta kanavoidaan puurakentamiseen ja panostetaan alan koulutukseen. Hallitusohjelmassa mainitaan myös arvonlisän nostaminen. Hallitus haluaa edistää kotimaiseen uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvan teollisuuden arvonlisän nostamista. Puun käytössä pyritään mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen.

Puun saanti teollisuudelle pitää turvata – metsien käyttöä ei rajoiteta

Hallitus panostaa EU:ssa ennakkovaikuttamiseen, jotta metsänomistajien asemaa, metsä- ja sahateollisuuden puun saatavuutta ja Suomen kustannuskilpailukykyä ei heikennetä. EU-sääntely tulee pitää minimitasolla. Suomen metsien hiilinielut eivät hallitusohjelman mukaan voi toimia kompensaatioina muille EU:n jäsenvaltioille. EU:n ei pidä rajoittaa suomalaisen metsän käyttöä, eikä kansallisilla tulkinnoilla pidä vaikeuttaa elinkeinojen toimintaedellytyksiä.

Hallitusohjelma toteaa, että uusiutuvaan, kotimaiseen raaka-aineeseen perustuvaa teollisuutta tarvitaan, kun siirrytään kohti puhtaampaa yhteiskuntaa. Kannattavan metsätalouden mahdollistamat ja maailmalla kysytyt bio- ja kiertotalousratkaisut tuovat hyvinvointia Suomeen. Metsäalan kilpailukykyisestä ja metsänomistajille kannustavasta toimintaympäristöstä pidetään huolta. Metsien käyttöä ei rajoiteta.

Hallitus vahvistaa metsien kasvua toimenpidepaketilla ja toimeenpanee Kansallisen metsästrategian. Metsänhoitosuosituksia päivitetään tukemaan metsien ja hiilinielujen kasvua sekä parannetaan niiden soveltamista. Kiertoaikoja pidennetään maltillisesti ja puututaan liian voimakkaisiin harvennushakkuisiin.

Metsähallituksen hakkuita ei leikata – tavoitteena nykytaso tai maltillinen kasvattaminen

Hallitusohjelmassa todetaan, että Metsähallitus hyödyntää kestävät hakkuumahdollisuudet optimaalisesti. Tavoitteena on sidosryhmien kanssa sovittujen hakkuumahdollisuuksien säilyttäminen nykytasolla tai maltillinen kasvattaminen.

Bioenergialla tärkeä rooli – polttoaine pääosin erilaisista jäte-, jäännös- ja sivutuotteista

Hallitus ylläpitää bioenergian vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä kansallisella päätöksenteolla ja aktiivisella EU-vaikuttamisella. Bioenergiaa tulee tuottaa ensisijaisesti erilaisista jäte-, jäännös- ja sivutuotteista. Biopolttoaineiden kestävää käyttöä ei rajoiteta esimerkiksi veroilla ja lainsäädännöllä, sillä bioenergialla on tärkeä rooli fossiilisen energian käytöstä luopumisessa ja huoltovarmuuden turvaajana. Hallitus edistää toimia, joiden avulla Suomesta tulee johtava biopohjaisten ratkaisujen kehittäjä ja tuottaja.

Toimialojen vähähiilisyystiekartat päivitetään

Hallitus tarkistaa hiilineutraaliusstrategiaa uuden energia- ja ilmastostrategian valmistelun yhteydessä. Energia- ja ilmastostrategian yhdeksi painopisteeksi asetetaan, että Suomi hyödyntää mahdollisuudet teollisuuden ja energiantuotannon ennakoitua nopeampaan päästöjen vähenemiseen sekä Euroopan suurimpiin kuuluvan puupohjaisen hiilidioksidin talteenoton ja jatkokäytön potentiaalin käyttöön. Toimialojen vähähiilisyystiekartat päivitetään.

Suomesta hiilikädenjäljen mallimaa

Hallitus edistää yhdessä elinkeinoelämän kanssa ilmastokädenjäljen laskentamallin luomista. Hallitus haluaa kartoittaa laskentamallin potentiaalin sekä asettaa suomalaisen viennin ilmastokädenjäljen kasvulle tavoitteet, joita seurataan hiilijalanjäljen rinnalla. Lisäksi pyritään saamaan kädenjälkimalli myös EU-lainsäädäntöön jalanjälkimenetelmän rinnalle.

Kierrätysmateriaaleille toimivat markkinat

Hallitus lisää kierrätysmateriaalien käyttöä markkinaehtoisesti jätelainsäädäntöä muuttamalla. Uusiutuvilla, biopohjaisilla ja kierrätetyillä materiaaleilla korvataan fossiilitalouden ratkaisuja, vähennetään syntyvän jätteen määrää sekä uusiutumattomien raaka- aineiden käyttöä, vahvistetaan kotimaisia arvoketjuja sekä tuotteiden jalostusastetta ja luodaan kasvumahdollisuuksia Suomeen.

Hallitus kehittää kierrätetylle raaka-aineelle toimivat markkinat eri käyttökohteisiin ja lisää kierrätysmateriaalin käyttöosuutta. Hallitus kehittää sääntelyä siten, että jäte-, tuote- ja kemikaalisääntely muodostavat selkeät kokonaisuudet ja ympäristösääntely on selkeää. Kiertotalous otetaan huomioon julkisissa hankinnoissa ja huolehditaan, että myös pk-yritykset voivat osallistua kiertotalouteen.

Ukraina on hallituskauden Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde

Suomi jatkaa Ukrainan tukemista muun muassa kehitysyhteistyön, puolustusmateriaaliavun, siviilikriisinhallinnan ja humanitaarisen avun sekä kansalaisjärjestöjen, Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja Nato-rahastojen kautta. Suomi valmistautuu siihen, että tuen suuruus nousee kasvavan aseavun ja jälleenrakennuksen myötä. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Hallitus valmistelee yhteistyössä elinkeinoelämän ja Team Finland -verkoston kanssa kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman.

Työperusteista maahanmuuttoa sujuvoitetaan

Työperusteista maahanmuuttoa sujuvoitetaan, hallitaan ja väärinkäytökset estetään. Työperusteinen maahanmuutto on Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta erittäin tärkeää. Hallitus säilyttää nykymuotoisen saatavuusharkintajärjestelmän ja pyrkii siihen, että ensisijaisesti huolehditaan Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisestä. Lisäksi hallitus täydentää työvoimaa ensisijaisesti EU- ja ETA-alueelta. Työperäisen maahanmuuton painopisteenä kolmansista maista ovat korkeakoulutetut ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Nostoja hallitusohjelmasta. [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => nostoja-hallitusohjelmasta [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-06-20 14:03:13 [post_modified_gmt] => 2023-06-20 11:03:13 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1419 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-06-20 13:57:44 [post_date_gmt] => 2023-06-20 13:57:44 [post_content] =>

Hallitusohjelmassa monia mahdollisuuksia puutuoteteollisuudelle ja puurakentamiselle

Olemme seuraavaan keränneet nostoja hallitusohjelman pääkohdista ja siitä, miten uusi hallitusohjelma käsittelee puutuoteteollisuutta ja sen tavoitteita.

Mittava neljän miljardin investointiohjelma ja Suomelle teollisuuspoliittinen strategia

Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana määräaikaisen neljän miljardin euron investointiohjelman. Ohjelma koostuu merkittävistä panostuksista väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla Suomessa. Hallitus varautuu myös rahoittamaan MAL-sopimusten valtion osuuden.

Hallitus laatii vaalikauden alussa pitkäjänteisen teollisuuspoliittisen strategian, joka sisältää vientiteollisuudelle olennaiset politiikkakokonaisuudet, kuten logistiikan.

Normitalkoot käyntiin

Hallitus sitoutuu purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Tavoitteiden etenemistä seurataan sääntelytaakkalaskurin kautta. Hallitus käynnistää maankäytön ja rakentamisen sääntelyn keventämisen, joka koskee koko Suomen rakentamismääräyskokoelmaa (lait, asetukset ja ohjeet).

T&K-suunnitelma yli vaalikauden – tavoitteena osaamisen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen

Hallitus laatii vaalikauden aikana kahdeksanvuotisen suunnitelman T&K-rahoituksesta ja muihin TKI-politiikkaan liittyvistä näkökohdista. Suunnitelman valmistelevat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö tutkimustoimijoita ja elinkeinoelämää laajasti osallistaen. Hallitus sitoutuu kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.

Juuri hyväksyttyä rakentamislakia korjaillaan

Hallitus korjaa säädettyä rakentamislakia niin, että hallinnollinen taakka kevenee, byrokratia vähenee, valitusoikeus selkeytyy sekä päävastuullisen toteuttajan vastuu täsmentyy. Lakiin määritellään rakennuslupien käsittelyaikatakuu. Lisäksi hallitus lupaa keventää rakentamismääräyksiä, jotta rakentamisen ja asumisen kustannusten kasvua saadaan hillittyä.

Vapaarahoitteinen asuntorakentaminen etusijalle - ARA:n roolia ja ARA-tuotannon tuotantokustannuksia selvitetään

Hallitus haluaa edistää laadukasta ja kohtuullisen hintaista asumista vapaarahoitteisella asuntorakentamisella. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) roolia, asemaa ja tehtäviä selvitetään. ARA-tuotannon kustannuksiin kiinnitetään aiempaa parempaa huomiota ARA-vuokrien säilyttämiseksi kohtuullisella tasolla. Hallituksen tavoitteena on vähentää yhteiskunnan tukemaa ARA-asuntotuotantoa hallitusti. Yhteiskunnan tukemat vuokra-asunnot kohdistetaan nykyistä tehokkaammin pienituloisille, vähävaraisille ja erityisryhmille.

MAL-sopimukset halutaan hallitusohjelmassa jatkossa laatia pidempiaikaisiksi ja kumppanuudessa valtion ja kaupunkiseutujen välillä. MAL-sopimuskäytäntö kirjataan lakiin yhteistyövelvoitteena maankäytön ja rakentamisen sääntelyn uudistamisen yhteydessä. Samalla sopimusten yksityiskohtaisuutta halutaan vähentää.

Rakennusvalvonnan tulkintoja yhtenäistetään ja rakentamisen markkinoita halutaan tehostaa

Hallitus käynnistää rakennusvalvontauudistuksen, jonka tavoitteena on varmistaa, että rakennusvalvontatoimessa on joka puolella Suomea riittävä osaaminen ja palvelutaso sekä mahdollisimman yhtenäiset tulkinnat.

Hallitus käynnistää myös hankkeen, jonka tavoitteena on vahvistaa markkinoiden, kilpailun ja hintainformaation hyödyntämistä maankäytössä ja rakentamisessa. Lisäksi tuodaan näkyviin rakennusoikeuden rajoittamisesta ja muista suunnitteluratkaisuista syntyviä vaikutuksia kustannuksiin, tontinluovutustuloihin ja rakennusoikeuden myyntituloihin.

Energiatehokkuutta kansallisin ja kustannustehokkain keinoin

Hallitus haluaa vähentää edelleen rakentamisen energiankulutusta ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta kustannustehokkain keinoin. Halutaan vaikuttaa siihen, että EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kirjaukset mahdollistavat mahdollisimman laajan kansallisen liikkumavaran.

Puurakentamisen sääntelyä halutaan uudistaa

Hallitusohjelmassa mainitaan edelleen puurakentaminen. Hallitus haluaa uudistaa rakentamisen sääntelyä puurakentamisen vauhdittamiseksi ja parantaa alan vientimahdollisuuksia. Puurakentamista halutaan lisätä sekä kannustimin että purkamalla siihen liittyvää sääntelyä. TKI- rahoitusta kanavoidaan puurakentamiseen ja panostetaan alan koulutukseen. Hallitusohjelmassa mainitaan myös arvonlisän nostaminen. Hallitus haluaa edistää kotimaiseen uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvan teollisuuden arvonlisän nostamista. Puun käytössä pyritään mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen.

Puun saanti teollisuudelle pitää turvata – metsien käyttöä ei rajoiteta

Hallitus panostaa EU:ssa ennakkovaikuttamiseen, jotta metsänomistajien asemaa, metsä- ja sahateollisuuden puun saatavuutta ja Suomen kustannuskilpailukykyä ei heikennetä. EU-sääntely tulee pitää minimitasolla. Suomen metsien hiilinielut eivät hallitusohjelman mukaan voi toimia kompensaatioina muille EU:n jäsenvaltioille. EU:n ei pidä rajoittaa suomalaisen metsän käyttöä, eikä kansallisilla tulkinnoilla pidä vaikeuttaa elinkeinojen toimintaedellytyksiä.

Hallitusohjelma toteaa, että uusiutuvaan, kotimaiseen raaka-aineeseen perustuvaa teollisuutta tarvitaan, kun siirrytään kohti puhtaampaa yhteiskuntaa. Kannattavan metsätalouden mahdollistamat ja maailmalla kysytyt bio- ja kiertotalousratkaisut tuovat hyvinvointia Suomeen. Metsäalan kilpailukykyisestä ja metsänomistajille kannustavasta toimintaympäristöstä pidetään huolta. Metsien käyttöä ei rajoiteta.

Hallitus vahvistaa metsien kasvua toimenpidepaketilla ja toimeenpanee Kansallisen metsästrategian. Metsänhoitosuosituksia päivitetään tukemaan metsien ja hiilinielujen kasvua sekä parannetaan niiden soveltamista. Kiertoaikoja pidennetään maltillisesti ja puututaan liian voimakkaisiin harvennushakkuisiin.

Metsähallituksen hakkuita ei leikata – tavoitteena nykytaso tai maltillinen kasvattaminen

Hallitusohjelmassa todetaan, että Metsähallitus hyödyntää kestävät hakkuumahdollisuudet optimaalisesti. Tavoitteena on sidosryhmien kanssa sovittujen hakkuumahdollisuuksien säilyttäminen nykytasolla tai maltillinen kasvattaminen.

Bioenergialla tärkeä rooli – polttoaine pääosin erilaisista jäte-, jäännös- ja sivutuotteista

Hallitus ylläpitää bioenergian vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä kansallisella päätöksenteolla ja aktiivisella EU-vaikuttamisella. Bioenergiaa tulee tuottaa ensisijaisesti erilaisista jäte-, jäännös- ja sivutuotteista. Biopolttoaineiden kestävää käyttöä ei rajoiteta esimerkiksi veroilla ja lainsäädännöllä, sillä bioenergialla on tärkeä rooli fossiilisen energian käytöstä luopumisessa ja huoltovarmuuden turvaajana. Hallitus edistää toimia, joiden avulla Suomesta tulee johtava biopohjaisten ratkaisujen kehittäjä ja tuottaja.

Toimialojen vähähiilisyystiekartat päivitetään

Hallitus tarkistaa hiilineutraaliusstrategiaa uuden energia- ja ilmastostrategian valmistelun yhteydessä. Energia- ja ilmastostrategian yhdeksi painopisteeksi asetetaan, että Suomi hyödyntää mahdollisuudet teollisuuden ja energiantuotannon ennakoitua nopeampaan päästöjen vähenemiseen sekä Euroopan suurimpiin kuuluvan puupohjaisen hiilidioksidin talteenoton ja jatkokäytön potentiaalin käyttöön. Toimialojen vähähiilisyystiekartat päivitetään.

Suomesta hiilikädenjäljen mallimaa

Hallitus edistää yhdessä elinkeinoelämän kanssa ilmastokädenjäljen laskentamallin luomista. Hallitus haluaa kartoittaa laskentamallin potentiaalin sekä asettaa suomalaisen viennin ilmastokädenjäljen kasvulle tavoitteet, joita seurataan hiilijalanjäljen rinnalla. Lisäksi pyritään saamaan kädenjälkimalli myös EU-lainsäädäntöön jalanjälkimenetelmän rinnalle.

Kierrätysmateriaaleille toimivat markkinat

Hallitus lisää kierrätysmateriaalien käyttöä markkinaehtoisesti jätelainsäädäntöä muuttamalla. Uusiutuvilla, biopohjaisilla ja kierrätetyillä materiaaleilla korvataan fossiilitalouden ratkaisuja, vähennetään syntyvän jätteen määrää sekä uusiutumattomien raaka- aineiden käyttöä, vahvistetaan kotimaisia arvoketjuja sekä tuotteiden jalostusastetta ja luodaan kasvumahdollisuuksia Suomeen.

Hallitus kehittää kierrätetylle raaka-aineelle toimivat markkinat eri käyttökohteisiin ja lisää kierrätysmateriaalin käyttöosuutta. Hallitus kehittää sääntelyä siten, että jäte-, tuote- ja kemikaalisääntely muodostavat selkeät kokonaisuudet ja ympäristösääntely on selkeää. Kiertotalous otetaan huomioon julkisissa hankinnoissa ja huolehditaan, että myös pk-yritykset voivat osallistua kiertotalouteen.

Ukraina on hallituskauden Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde

Suomi jatkaa Ukrainan tukemista muun muassa kehitysyhteistyön, puolustusmateriaaliavun, siviilikriisinhallinnan ja humanitaarisen avun sekä kansalaisjärjestöjen, Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja Nato-rahastojen kautta. Suomi valmistautuu siihen, että tuen suuruus nousee kasvavan aseavun ja jälleenrakennuksen myötä. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Hallitus valmistelee yhteistyössä elinkeinoelämän ja Team Finland -verkoston kanssa kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman.

Työperusteista maahanmuuttoa sujuvoitetaan

Työperusteista maahanmuuttoa sujuvoitetaan, hallitaan ja väärinkäytökset estetään. Työperusteinen maahanmuutto on Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisen kannalta erittäin tärkeää. Hallitus säilyttää nykymuotoisen saatavuusharkintajärjestelmän ja pyrkii siihen, että ensisijaisesti huolehditaan Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisestä. Lisäksi hallitus täydentää työvoimaa ensisijaisesti EU- ja ETA-alueelta. Työperäisen maahanmuuton painopisteenä kolmansista maista ovat korkeakoulutetut ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Nostoja hallitusohjelmasta. [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => nostoja-hallitusohjelmasta [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-06-20 14:03:13 [post_modified_gmt] => 2023-06-20 11:03:13 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1413 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-06-13 14:30:25 [post_date_gmt] => 2023-06-13 14:30:25 [post_content] =>

Puurakenteiden Eurokoodiseminaari:

Esitystallenne https://www.youtube.com/watch?v=zx5pfjuEdfU

Linkit esityksiin

9:00 - 9:10 Avaussanat ja kansallisten Eurokoodiliitteiden valmistelu - Jorma Jantunen YM, puheenjohtaja

9:10 - 9:20 Yleiset seurantaryhmän toimintaohjeet sekä Puurakenteiden Eurokoodien valmisteluvaiheet ja tuleva aikataulu - Tomi Toratti, Puutuoteteollisuus

9:20 - 9:30 RIL Puurakenteiden toimikunta ja käsikirjojen päivitys - Pekka Talaskivi, RIL

9:30 - 10:00 Puurakenteiden liitossuunnittelu - Ari Kevarinmäki, Eurofins  

10:30 - 11:00 Lattian värähtelysuunnittelu - Tomi Toratti, Puutuoteteollisuus

11:00 - 11:30 Jäykistäminen ja CLT-suunnittelu - Sami Pajunen, TAU

11:30 - 12:00 Palosuunnittelu EN1995-1-2 - Jouni Hakkarainen, Eurofins 

13:00 – 13:20 Suunnitteluperusteet ja kuormat - Auli Lastunen, RTT

13:20 - 13:40 Puusiltasuunnittelu EN 1995-2 - Heikki Lilja, Väylä

13:40 - 14:00 Työn toteutus standardi EN 1995-3 - Tomi Toratti, Puutuoteteollisuus

14:00 - 14:40 Rakennesuunnittelijoiden lyhyet puheenvuorot:

Henri Salonen, A-Insinöörit

Katja Rodionova,Sitowise  

Emil Jansson, Ramboll

Lauri Lepikonmäki, Sweco 

14:45 - 15:15 Materiaaliteollisuuden lyhyet puheenvuorot

Vaneri: Simo Koponen UPM Plywood

LVL: Jussi Levonen Stora Enso

Liimapuu: Tomi Koskenniemi Versowood

15:45 - 16:00 Päätössanat ja valmistautuminen tulevaan viralliseen lausuntokierrokseen - Tomi Toratti, Puutuoteteollisuus

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Eurokoodiseminaarin aineistot [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => eurokoodiseminaarin-aineistot [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-06-15 15:56:53 [post_modified_gmt] => 2023-06-15 12:56:53 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1413 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-06-13 14:30:25 [post_date_gmt] => 2023-06-13 14:30:25 [post_content] =>

Puurakenteiden Eurokoodiseminaari:

Esitystallenne https://www.youtube.com/watch?v=zx5pfjuEdfU

Linkit esityksiin

9:00 - 9:10 Avaussanat ja kansallisten Eurokoodiliitteiden valmistelu - Jorma Jantunen YM, puheenjohtaja

9:10 - 9:20 Yleiset seurantaryhmän toimintaohjeet sekä Puurakenteiden Eurokoodien valmisteluvaiheet ja tuleva aikataulu - Tomi Toratti, Puutuoteteollisuus

9:20 - 9:30 RIL Puurakenteiden toimikunta ja käsikirjojen päivitys - Pekka Talaskivi, RIL

9:30 - 10:00 Puurakenteiden liitossuunnittelu - Ari Kevarinmäki, Eurofins  

10:30 - 11:00 Lattian värähtelysuunnittelu - Tomi Toratti, Puutuoteteollisuus

11:00 - 11:30 Jäykistäminen ja CLT-suunnittelu - Sami Pajunen, TAU

11:30 - 12:00 Palosuunnittelu EN1995-1-2 - Jouni Hakkarainen, Eurofins 

13:00 – 13:20 Suunnitteluperusteet ja kuormat - Auli Lastunen, RTT

13:20 - 13:40 Puusiltasuunnittelu EN 1995-2 - Heikki Lilja, Väylä

13:40 - 14:00 Työn toteutus standardi EN 1995-3 - Tomi Toratti, Puutuoteteollisuus

14:00 - 14:40 Rakennesuunnittelijoiden lyhyet puheenvuorot:

Henri Salonen, A-Insinöörit

Katja Rodionova,Sitowise  

Emil Jansson, Ramboll

Lauri Lepikonmäki, Sweco 

14:45 - 15:15 Materiaaliteollisuuden lyhyet puheenvuorot

Vaneri: Simo Koponen UPM Plywood

LVL: Jussi Levonen Stora Enso

Liimapuu: Tomi Koskenniemi Versowood

15:45 - 16:00 Päätössanat ja valmistautuminen tulevaan viralliseen lausuntokierrokseen - Tomi Toratti, Puutuoteteollisuus

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Eurokoodiseminaarin aineistot [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => eurokoodiseminaarin-aineistot [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-06-15 15:56:53 [post_modified_gmt] => 2023-06-15 12:56:53 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1397 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-04-19 18:13:17 [post_date_gmt] => 2023-04-19 18:13:17 [post_content] =>

Suomessa ei ollut 2022 loppuun mennessä yhtään FISE- pätevää puurakenteiden työnjohtajaa. Nykyinen voimassa oleva laki ei vaadi lähtökohtaisesti vastaavan työnjohtajan lisäksi erillistä puurakenteiden työnjohtopätevyyden todentamista. Kuitenkin: ”Jos rakennuslupaa edellyttävä rakennustyö tai osa siitä on vaativa, rakennusvalvontaviranomainen voi rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana määrätä, että rakennustyössä on oltava myös muiden erityisalojen työnjohtajia” eli rakennusvalvonta voi vaatia niin katsoessaan puurakenteiden työnjohtajan pätevyyden todentamista ja ko. työnjohtajan nimeämistä. Todentamisen tapaa ei ole määritelty ja viime kädessä valvonta määrittää todentamistavan, mutta käytännössä FISE-pätevyys on käynyt kelpoisuuden osoittamiseksi. FISE-pätevyys on siis nykyisellään vapaaehtoinen alan sisäinen laadun todentamisen menettely.

Vuoden 2025 alussa voimaan tulevassa uudessa rakentamislaissa pätevyyksien todentaminen siirretään rakennusvalvonnalta ulkopuoliselle ministeriön nimeämälle elimelle. ”Ympäristöministeriön valtuuttama toimielin tutkisi suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden, kun kysymyksessä on tavanomainen, vaativa, erittäin vaativa tai poikkeuksellisen vaativa tehtävä. Pätevyysvaatimusten tulkinta yhtenäistyisi eikä paikallisella lupaviranomaisella olisi enää tarvetta arvioida todistuksilla osoitettua ja rekisteröityä pätevyyttä. Lupaviranomainen voisi kuitenkin edelleen ottaa huomioon yksittäisen hankkeen erityispiirteet arvioidessaan henkilön kelpoisuutta tehtävään.” Tätä toimielintä tai elimiä ei ole vielä määritetty, mutta on ilmeistä, että FISE on yksi mahdollinen nimettävä toimielin. On hyvä huomata, että rakennusvalvonnalla on edelleen tulkintaoikeus haluamissaan erityistapauksissa.

Uuden rakentamislain pätevyysrakennetta kuvataan: ”Suunnittelu- ja rakennustyön johtotehtäviin tulisi nykyisen neliportaisen vaativuusluokittelun sijaan viisiportainen luokittelu. Tavanomaisessa, vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä suunnittelijalta vaadittaisiin ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella osoitettu pätevyys. Rakennusvalvontaviranomainen voisi lisäksi arvioida, riittävätkö ilmoitetun suunnittelijan tai työnjohtajan tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat tehtävän suorittamiseen. Tavanomaisessa ja vähäisessä suunnittelutehtävässä riittäisi todistus vaaditun koulutuksen suorittamisesta.” ja ”Vakiintunut ”väliluokka” ehdotetaan tässä yhteydessä lisättäväksi lakiin niin, että luokkia olisi jatkossa viisi: poikkeuksellisen vaativa, erittäin vaativa, vaativa, tavanomainen ja vähäinen.” ja ”Säännös vastaisi pitkälti nykyisiä maankäyttö- ja rakennuslain 122 c §:n mukaisia kelpoisuusvaatimuksia. Käytännössä muodostunut väliluokka vaativa-plus kirjattaisiin lakiin. Poikkeuksellisen vaativassa työnjohtotehtävässä edellytettäisiin koulutuksen lisäksi vähintään neljän vuoden kokemusta vaativista työnjohtotehtävistä. Erittäin vaativassa työnjohtotehtävässä edellytettäisiin vähintään kahden vuoden kokemusta vaativista johtotehtävistä toimimisesta niin, että on itse ollut vastuullinen eikä ainoastaan osallistunut tehtävään. Vaativassa johtotehtävässä edellytettäisiin koulutuksen lisäksi vähintään neljän vuoden kokemusta työnjohtotehtävistä ja tästä kokemuksesta vähintään kaksi vuotta olisi oltava valmistumisen jälkeistä kokemusta. Vaativan erityisalan työnjohtotehtävän muutoin osoitetuilla tiedoilla tarkoitettaisiin talotekniikan erikoisammattitutkintoja taikka aiempia LVI-työteknikkoja vastaavia tutkintoja. Hallituksen esityksen HE 147/2013 vp sivun 31 mukaan vaativassa työnjohtotehtävässä kysymykseen voisi tulla pykälässä lueteltujen tutkintojen lisäksi myös aiempi teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu rakennusmestarin tutkinto. Tavanomaisessa työnjohtotehtävässä vastaavien tietojen osoitukseksi voitaisiin katsoa esimerkiksi kyseiseen tehtävään soveltuvan erikoisammattitutkinnon suorittaminen. Vähäisessä työnjohtotehtävässä voisi toimia henkilö, jolla ei ole edellä tarkoitettua tutkintoa, mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan tehtävään tarvittavat edellytykset. Nämä perustelut olisivat edelleen ajankohtaisia. Tulevaisuudessa olennaista olisi, että vastaavalla työnjohtajalla ja erityisalan työnjohtajalla olisi johtotehtävän edellyttämä koulutus. Pykälän mukaan käytännön kokemusta vaadittaisiin ainoastaan vaativissa, erittäin vaativissa ja poikkeuksellisen vaativissa työnjohtotehtävistä. Tavanomaisissa tehtävissä riittäisi esimerkiksi arkkitehdin, rakennusarkkitehdin, rakennuspuolen diplomi-insinöörin, rakennusinsinöörin tai rakennusmestarin tutkinto, mutta ei pintakäsittelyinsinöörin tai sisustusarkkitehdin tutkinto. Vastaavalta työnjohtajalta ja erityisalan työnjohtajalta ei edellytettäisi suunnittelutehtävän edellyttämää koulutusta ja kokemusta.”

Eli itse pätevyyden vaatimukset tutkinto, relevantit opinnot ja relevantti työkokemus eivät merkittävästi muutu. Järjestelmän sisällä tehdään säätöjä, mutta käytännössä aina kun pätevyyttä vaaditaan, tulee työnjohtajalla olla näin edellä mainitut tutkinto, kokemus ja oikeat opinnot. EAT tutkinnolla voisi tämän mukaan tehdä vain tavanomaisia kohteita. Eli ilman insinööri- tai rakennusmestaritutkintoa ei käytännössä ole asiaa kerrostalojen työnjohtoon.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkintojen ja pätevyyksien merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan nykyisestä. FISE on yksi mahdollinen nimettävä pätevyystoimielin tulevaisuudessa, mutta lähtökohtaisesti FISE- pätevyydet eivät ole pakollisia ennen mahdollista nimeämistä. Rakennushankkeessa lähtökohtana on vastaavan mestarin nimeäminen, mutta valvonta voi niin katsoessaan vaatia pätevyyttä myös puurakenteiden työnjohtajalta.

Kokonaan lainsäädännön ulkopuolisena kokonaisuutena on, että myös tilaajat ovat vaatimassa pätevyyksiä tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi joissain julkisissa hankinnoissa kriteerinä on ollut FISE-pätevyys ja tätä tilaaja saa halutessaan vaatia, vaikka laki ei sitä edellytä.

FISE-pätevillä puurakentamisen työnjohtajilla voi osoittaa laadukkaan toiminnan ja pätevän henkilöstön. Tätä brändillistä ja myös toiminnallista puolta ei voi olla ottamatta huomioon.

Lisätietoja: johtava asiantuntija Sauli Ylinen, Puutuoteteollisuus ry

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puurakentamisen pätevyydet muuttumassa uuden rakentamislain mukana [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puurakentamisen-patevyydet-muuttumassa-uuden-rakentamislain-mukana [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-04-20 08:42:32 [post_modified_gmt] => 2023-04-20 05:42:32 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1397 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-04-19 18:13:17 [post_date_gmt] => 2023-04-19 18:13:17 [post_content] =>

Suomessa ei ollut 2022 loppuun mennessä yhtään FISE- pätevää puurakenteiden työnjohtajaa. Nykyinen voimassa oleva laki ei vaadi lähtökohtaisesti vastaavan työnjohtajan lisäksi erillistä puurakenteiden työnjohtopätevyyden todentamista. Kuitenkin: ”Jos rakennuslupaa edellyttävä rakennustyö tai osa siitä on vaativa, rakennusvalvontaviranomainen voi rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana määrätä, että rakennustyössä on oltava myös muiden erityisalojen työnjohtajia” eli rakennusvalvonta voi vaatia niin katsoessaan puurakenteiden työnjohtajan pätevyyden todentamista ja ko. työnjohtajan nimeämistä. Todentamisen tapaa ei ole määritelty ja viime kädessä valvonta määrittää todentamistavan, mutta käytännössä FISE-pätevyys on käynyt kelpoisuuden osoittamiseksi. FISE-pätevyys on siis nykyisellään vapaaehtoinen alan sisäinen laadun todentamisen menettely.

Vuoden 2025 alussa voimaan tulevassa uudessa rakentamislaissa pätevyyksien todentaminen siirretään rakennusvalvonnalta ulkopuoliselle ministeriön nimeämälle elimelle. ”Ympäristöministeriön valtuuttama toimielin tutkisi suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden, kun kysymyksessä on tavanomainen, vaativa, erittäin vaativa tai poikkeuksellisen vaativa tehtävä. Pätevyysvaatimusten tulkinta yhtenäistyisi eikä paikallisella lupaviranomaisella olisi enää tarvetta arvioida todistuksilla osoitettua ja rekisteröityä pätevyyttä. Lupaviranomainen voisi kuitenkin edelleen ottaa huomioon yksittäisen hankkeen erityispiirteet arvioidessaan henkilön kelpoisuutta tehtävään.” Tätä toimielintä tai elimiä ei ole vielä määritetty, mutta on ilmeistä, että FISE on yksi mahdollinen nimettävä toimielin. On hyvä huomata, että rakennusvalvonnalla on edelleen tulkintaoikeus haluamissaan erityistapauksissa.

Uuden rakentamislain pätevyysrakennetta kuvataan: ”Suunnittelu- ja rakennustyön johtotehtäviin tulisi nykyisen neliportaisen vaativuusluokittelun sijaan viisiportainen luokittelu. Tavanomaisessa, vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä suunnittelijalta vaadittaisiin ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella osoitettu pätevyys. Rakennusvalvontaviranomainen voisi lisäksi arvioida, riittävätkö ilmoitetun suunnittelijan tai työnjohtajan tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat tehtävän suorittamiseen. Tavanomaisessa ja vähäisessä suunnittelutehtävässä riittäisi todistus vaaditun koulutuksen suorittamisesta.” ja ”Vakiintunut ”väliluokka” ehdotetaan tässä yhteydessä lisättäväksi lakiin niin, että luokkia olisi jatkossa viisi: poikkeuksellisen vaativa, erittäin vaativa, vaativa, tavanomainen ja vähäinen.” ja ”Säännös vastaisi pitkälti nykyisiä maankäyttö- ja rakennuslain 122 c §:n mukaisia kelpoisuusvaatimuksia. Käytännössä muodostunut väliluokka vaativa-plus kirjattaisiin lakiin. Poikkeuksellisen vaativassa työnjohtotehtävässä edellytettäisiin koulutuksen lisäksi vähintään neljän vuoden kokemusta vaativista työnjohtotehtävistä. Erittäin vaativassa työnjohtotehtävässä edellytettäisiin vähintään kahden vuoden kokemusta vaativista johtotehtävistä toimimisesta niin, että on itse ollut vastuullinen eikä ainoastaan osallistunut tehtävään. Vaativassa johtotehtävässä edellytettäisiin koulutuksen lisäksi vähintään neljän vuoden kokemusta työnjohtotehtävistä ja tästä kokemuksesta vähintään kaksi vuotta olisi oltava valmistumisen jälkeistä kokemusta. Vaativan erityisalan työnjohtotehtävän muutoin osoitetuilla tiedoilla tarkoitettaisiin talotekniikan erikoisammattitutkintoja taikka aiempia LVI-työteknikkoja vastaavia tutkintoja. Hallituksen esityksen HE 147/2013 vp sivun 31 mukaan vaativassa työnjohtotehtävässä kysymykseen voisi tulla pykälässä lueteltujen tutkintojen lisäksi myös aiempi teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu rakennusmestarin tutkinto. Tavanomaisessa työnjohtotehtävässä vastaavien tietojen osoitukseksi voitaisiin katsoa esimerkiksi kyseiseen tehtävään soveltuvan erikoisammattitutkinnon suorittaminen. Vähäisessä työnjohtotehtävässä voisi toimia henkilö, jolla ei ole edellä tarkoitettua tutkintoa, mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan tehtävään tarvittavat edellytykset. Nämä perustelut olisivat edelleen ajankohtaisia. Tulevaisuudessa olennaista olisi, että vastaavalla työnjohtajalla ja erityisalan työnjohtajalla olisi johtotehtävän edellyttämä koulutus. Pykälän mukaan käytännön kokemusta vaadittaisiin ainoastaan vaativissa, erittäin vaativissa ja poikkeuksellisen vaativissa työnjohtotehtävistä. Tavanomaisissa tehtävissä riittäisi esimerkiksi arkkitehdin, rakennusarkkitehdin, rakennuspuolen diplomi-insinöörin, rakennusinsinöörin tai rakennusmestarin tutkinto, mutta ei pintakäsittelyinsinöörin tai sisustusarkkitehdin tutkinto. Vastaavalta työnjohtajalta ja erityisalan työnjohtajalta ei edellytettäisi suunnittelutehtävän edellyttämää koulutusta ja kokemusta.”

Eli itse pätevyyden vaatimukset tutkinto, relevantit opinnot ja relevantti työkokemus eivät merkittävästi muutu. Järjestelmän sisällä tehdään säätöjä, mutta käytännössä aina kun pätevyyttä vaaditaan, tulee työnjohtajalla olla näin edellä mainitut tutkinto, kokemus ja oikeat opinnot. EAT tutkinnolla voisi tämän mukaan tehdä vain tavanomaisia kohteita. Eli ilman insinööri- tai rakennusmestaritutkintoa ei käytännössä ole asiaa kerrostalojen työnjohtoon.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkintojen ja pätevyyksien merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan nykyisestä. FISE on yksi mahdollinen nimettävä pätevyystoimielin tulevaisuudessa, mutta lähtökohtaisesti FISE- pätevyydet eivät ole pakollisia ennen mahdollista nimeämistä. Rakennushankkeessa lähtökohtana on vastaavan mestarin nimeäminen, mutta valvonta voi niin katsoessaan vaatia pätevyyttä myös puurakenteiden työnjohtajalta.

Kokonaan lainsäädännön ulkopuolisena kokonaisuutena on, että myös tilaajat ovat vaatimassa pätevyyksiä tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi joissain julkisissa hankinnoissa kriteerinä on ollut FISE-pätevyys ja tätä tilaaja saa halutessaan vaatia, vaikka laki ei sitä edellytä.

FISE-pätevillä puurakentamisen työnjohtajilla voi osoittaa laadukkaan toiminnan ja pätevän henkilöstön. Tätä brändillistä ja myös toiminnallista puolta ei voi olla ottamatta huomioon.

Lisätietoja: johtava asiantuntija Sauli Ylinen, Puutuoteteollisuus ry

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puurakentamisen pätevyydet muuttumassa uuden rakentamislain mukana [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puurakentamisen-patevyydet-muuttumassa-uuden-rakentamislain-mukana [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-04-20 08:42:32 [post_modified_gmt] => 2023-04-20 05:42:32 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1395 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-04-19 18:09:29 [post_date_gmt] => 2023-04-19 18:09:29 [post_content] =>

Puurakenteiden työnjohtajan pätevyyskoulutus

Puun käyttö kerrostalorakentamisessa on lisääntynyt viime vuosina, joten osaavia ja pätevöityneitä puurakentamisen työnjohtajia tarvitaan enenevissä määrin. FISE:n hyväksymä uusi ja TTS Työtehoseuran toteuttama Puurakenteiden työnjohdolle suunnattu pätevyyskoulutus vastaa kysyntään mahdollistamalla ko. pätevyyden hakemisen koulutuksen jälkeen.

Vastaavaa koulutusta ei aikaisemmin ole Suomessa ollut työnjohtajille, vaativien puurakenteiden työmaatoteutuksista. Suunnittelijoille vaativien puurakenteiden koulutusta on toteutettu jo vuosia, kertoo koulutuksen vastuukouluttaja DI Mauri Konttila.

Juuri alkanut työjohdonkoulutus kestää kaikkiaan 7 koulutuspäivää ja on laajuudeltaan 7 opintopistettä. Koulutus on suunnattu rakennusalalla toimiville esimiehille, työnjohtajille, tiimivastaaville, yrittäjille, joilla on vähintään teknikon tai rakennusmestarin koulutus. Koulutuksen sisältö muodostuu luennoista, harjoituksista ja itseopiskelusta.

Koulutuksen tavoitteena on tarjota opiskelijalle erityistiedot puurakentamisesta, puutuotetekniikasta ja puurakentamiseen liittyvästä työmaa- ja tuotantotekniikasta vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa luokassa.

Tavoitteena on jatkaa koulutusta vuosittain, ja niin kauan kun kysyntää ja tarvetta puurakenteiden työnjohtajan pätevyyskoulutukselle on.

Puukerrostalorakentamisen koulutus

Puukerrostaloja on Suomessa toteutettu vähän, mutta kasvavan julkisen puurakentamisen lisäksi myös asuinpuukerrostalojen rakentamiselle, on odotettavissa kasvua. TTS Työtehoseura toteuttaakin parasta aikaa tammikuussa 2023 alkanutta puukerrostalorakentamiseen suunnattua työntekijöiden koulutusohjelmaa ainoana Suomessa. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet työskennellä puukerrostalorakentamisen kohteissa itsenäisesti ja ymmärtää puuelementtien valmistuksen ja asentamisen erityispiirteet puukerrostaloissa.  Tähtäimenä on myös saada osaavia ja ammattitaitoisia puurakentajia puukerrostalotyömaille.

Meneillään oleva koulutus on tutkintokoulutusta, jossa opiskellaan kaksi tutkinnon osaa; Puuelementtien valmistaminen ja Puuelementtien asentaminen. Koulutuksen aikana on mahdollista suorittaa koko talonrakennusalan ammattitutkinto kokonaisuudessaan. 

Puukerrostalorakentamisen koulutuksessa lisätään teoriaopetuksen lisäksi myös käytännön toteutusta puukerrostalon koerakennuksella.

- Puukerrostalokurssilla oppilaat valmistavat elementit ja asentavat ne kerrostalon koerakennukseksi. Koerakennuksen ollessa pieni, takaa se kurssilaisille harjoitusolosuhteet mahdollisimman laajasta erityyppisestä puurakenteiden valmistuksesta ja asennuksesta.

Ensimmäisenä syksyllä startannut työntekijöille suunnattu koulutus on osa Työtehoseurassa käynnistyviä puurakentamiseen räätälöityjä koulutuksia, jotka suunnataan sekä työntekijöille sekä työnjohdolle. Kerrostalorakentamisen koulutusta pyritään toteuttamaan vuosittain.

Lisätietoja koulutuksista

Mauri Konttila, rakennusyksikön johtaja, 041 731 5063, mauri.konttila@tts.fi

Heikki Henriksson, vastuukouluttaja, 041 731 4949, heikki.henriksson@tts.fi

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puurakenteiden työnjohtajan pätevyyskoulutus sekä puukerrostalorakentamisen koulutus alkanut TTS Työtehoseurassa [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puurakenteiden-tyonjohtajan-patevyyskoulutus-seka-puukerrostalorakentamisen-koulutus-alkanut-tts-tyotehoseurassa [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-04-20 08:40:50 [post_modified_gmt] => 2023-04-20 05:40:50 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1395 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-04-19 18:09:29 [post_date_gmt] => 2023-04-19 18:09:29 [post_content] =>

Puurakenteiden työnjohtajan pätevyyskoulutus

Puun käyttö kerrostalorakentamisessa on lisääntynyt viime vuosina, joten osaavia ja pätevöityneitä puurakentamisen työnjohtajia tarvitaan enenevissä määrin. FISE:n hyväksymä uusi ja TTS Työtehoseuran toteuttama Puurakenteiden työnjohdolle suunnattu pätevyyskoulutus vastaa kysyntään mahdollistamalla ko. pätevyyden hakemisen koulutuksen jälkeen.

Vastaavaa koulutusta ei aikaisemmin ole Suomessa ollut työnjohtajille, vaativien puurakenteiden työmaatoteutuksista. Suunnittelijoille vaativien puurakenteiden koulutusta on toteutettu jo vuosia, kertoo koulutuksen vastuukouluttaja DI Mauri Konttila.

Juuri alkanut työjohdonkoulutus kestää kaikkiaan 7 koulutuspäivää ja on laajuudeltaan 7 opintopistettä. Koulutus on suunnattu rakennusalalla toimiville esimiehille, työnjohtajille, tiimivastaaville, yrittäjille, joilla on vähintään teknikon tai rakennusmestarin koulutus. Koulutuksen sisältö muodostuu luennoista, harjoituksista ja itseopiskelusta.

Koulutuksen tavoitteena on tarjota opiskelijalle erityistiedot puurakentamisesta, puutuotetekniikasta ja puurakentamiseen liittyvästä työmaa- ja tuotantotekniikasta vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa luokassa.

Tavoitteena on jatkaa koulutusta vuosittain, ja niin kauan kun kysyntää ja tarvetta puurakenteiden työnjohtajan pätevyyskoulutukselle on.

Puukerrostalorakentamisen koulutus

Puukerrostaloja on Suomessa toteutettu vähän, mutta kasvavan julkisen puurakentamisen lisäksi myös asuinpuukerrostalojen rakentamiselle, on odotettavissa kasvua. TTS Työtehoseura toteuttaakin parasta aikaa tammikuussa 2023 alkanutta puukerrostalorakentamiseen suunnattua työntekijöiden koulutusohjelmaa ainoana Suomessa. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet työskennellä puukerrostalorakentamisen kohteissa itsenäisesti ja ymmärtää puuelementtien valmistuksen ja asentamisen erityispiirteet puukerrostaloissa.  Tähtäimenä on myös saada osaavia ja ammattitaitoisia puurakentajia puukerrostalotyömaille.

Meneillään oleva koulutus on tutkintokoulutusta, jossa opiskellaan kaksi tutkinnon osaa; Puuelementtien valmistaminen ja Puuelementtien asentaminen. Koulutuksen aikana on mahdollista suorittaa koko talonrakennusalan ammattitutkinto kokonaisuudessaan. 

Puukerrostalorakentamisen koulutuksessa lisätään teoriaopetuksen lisäksi myös käytännön toteutusta puukerrostalon koerakennuksella.

- Puukerrostalokurssilla oppilaat valmistavat elementit ja asentavat ne kerrostalon koerakennukseksi. Koerakennuksen ollessa pieni, takaa se kurssilaisille harjoitusolosuhteet mahdollisimman laajasta erityyppisestä puurakenteiden valmistuksesta ja asennuksesta.

Ensimmäisenä syksyllä startannut työntekijöille suunnattu koulutus on osa Työtehoseurassa käynnistyviä puurakentamiseen räätälöityjä koulutuksia, jotka suunnataan sekä työntekijöille sekä työnjohdolle. Kerrostalorakentamisen koulutusta pyritään toteuttamaan vuosittain.

Lisätietoja koulutuksista

Mauri Konttila, rakennusyksikön johtaja, 041 731 5063, mauri.konttila@tts.fi

Heikki Henriksson, vastuukouluttaja, 041 731 4949, heikki.henriksson@tts.fi

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puurakenteiden työnjohtajan pätevyyskoulutus sekä puukerrostalorakentamisen koulutus alkanut TTS Työtehoseurassa [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puurakenteiden-tyonjohtajan-patevyyskoulutus-seka-puukerrostalorakentamisen-koulutus-alkanut-tts-tyotehoseurassa [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-04-20 08:40:50 [post_modified_gmt] => 2023-04-20 05:40:50 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1369 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-03-14 09:02:27 [post_date_gmt] => 2023-03-14 07:02:27 [post_content] =>

Puutuoteteollisuus on suomalaisen raaka-aineen jalostaja ja maakuntien elinvoimaisuuden turvaaja. Samalla se on merkittävä teollisuudenala Suomessa. Sen tuotannon bruttoarvo vuonna 2021 oli 10,1 miljardia euroa ja osuus teollisuuden tuottamasta bruttokansantuotteesta yli 7 %. Puutuoteteollisuuden tuotanto ja vaikutus levittäytyy koko Suomeen. Vuonna 2021 toimiala maksoi yhteisö- ja ansiotuloveroja 308 miljoonaa euroa, joista 67 % maksettiin kunnille.

Puutuote- ja huonekaluteollisuus työllisti vuonna 2021 välittömästi 28 000 henkilöä, yli 8 % koko maan teollisuuden työntekijöistä. Välittömiä palkkatuloja toimiala tuotti noin miljardi euroa. Välilliset työllisyysvaikutukset huomioiden toimiala työllisti yhteensä yli 61 000 henkilöä.

Puusta valmistettujen tuotteiden kirjo on laaja. Mukana on hyvinkin erikoistuneita tuotteita, kuten lämpöpuu, kestopuu tai koivusta valmistettu kuljetusvälinevaneri, josta rakennetut säiliöt kestävät nesteytetyn maakaasun kuljettamisen kovassa paineessa ja kylmyydessä. Rakennuspuusepänteollisuudessa valmistetaan Suomen olosuhteisiin sopivia ikkunoita ja ovia. Puusepän- ja huonekaluteollisuuden tuotteet kehittyivät nopeasti täyttämään pandemioiden tai etätyön asettamia uusia vaateita. Valtaosa Suomessa rakennettavista omakoti- ja rivitaloista sekä vapaa-ajan asunnoista on kotimaisesta sahatavarasta ja insinööripuutuotteista valmistettuja puutaloja. Teollisesti esivalmistettujen puuelementtien osuus laajarunkoisten rakennusten katoissa, kerrosrakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa kasvaa koko ajan.

Puutuoteteollisuus ja puutuotteet tukevat Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta

Puutuoteteollisuus on hyvin energiaomavaraista ja samalla vähäpäästöistä – erityisesti muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna. Energiakriisi nosti jälleen kerran voimakkaasti esille puutuoteteollisuuden omavaraisen energiatuotannon merkityksen. Omavaraisuus perustuu pitkälti kahteen seikkaan:

1. Puutuotteiden teollinen prosessi ei vaadi merkittävästi energiaa. Puutuotteiden kustannusrakenteessa energian osuus on keskimäärin vain kolme prosenttia, kun vastaavasti esimerkiksi sementissä osuus on 13 % ja terästuotteissa 20 % (tilanne ennen energiakriisiä).

2. Teollisuuden toiminta perustuu pääosin omavaraiseen lämmöntuotantoon. Tuotannon sivutuotteita hyödynnetään kattavasti prosessin, erityisesti kuivauksen ja teollisuustilojen vaatiman lämmön tuotannossa. Myös lukuisat suomalaiset kodit lämpiävät puutuoteteollisuuden avulla.

Ehdoton edellytys onkin, että puutuoteteollisuuden tuotannon yhteydessä tapahtuva sivuvirtojen energiahyödyntäminen on jatkossakin mahdollista. Suomen pitää, yhdessä eurooppalaisten kumppanimaiden kanssa, voimakkaasti korostaa EU:ssa bioenergian merkitystä ja liittää se käynnissä olevaan energiakeskusteluun niin kansallisessa kuin eurooppalaisessakin kontekstissa. On syytä jälleen kerran korostaa, että puutuoteteollisuuden bioenergiatuotanto ei perustu ainespuun polttoon, ei lisää hakkuita ja vaikuttaa positiivisesti Suomen hiilitaseeseen.

Metsävarojen hyödyntäminen on jatkossakin Suomen talouden ytimessä. Puu korvaa uusiutumattomia materiaaleja useissa käyttökohteissaan, erityisesti rakentamisessa. Metsiä pitää voida jatkossakin käyttää ylläpitäen samalla metsien hiilinieluja ja tukien luonnon monimuotoisuutta.

Puutuoteteollisuus on merkittävä tukkipuun käyttäjä, joka maksaa yli kaksi kolmasosaa (69 %) metsänomistajien bruttokantorahatuloista. Puutuoteteollisuus käytti vuonna 2021 noin 30 miljoonaa kuutiota puuta, joka oli 36 % koko metsä- ja energiateollisuuden puunkäytöstä. Toimialan puunkäytöstä 99 % oli kotimaista puuta, joten kantorahatulot kertyivät suomalaisten metsänomistajien kukkaroon.

Puutuoteteollisuus vaikuttaa positiivisesti metsiemme hiilinielun ylläpitoon kannustaen metsänomistajia tuottamaan teollisuuden tarvitsemaa arvokasta järeää tukkipuuta, jota syntyy ainoastaan pitkän kiertoajan kuluessa. Valmiissa puutuotteissa puun sisältämä hiili säilyy yhtä kauan kuin tuotekin, rakentamisessa jopa satoja vuosia. Puurakentamisen merkittäväkään lisääminen ei edellytä metsien käytön lisäämistä. Puuta pystytään ohjaamaan kotimaan rakentamiseen suuntaamalla uudelleen viennin tuotevirtoja, nostamalla jalostusarvoa ja lisäämällä puutuotteiden kiertoaikaa.

Tavoite 1
Puutuoteteollisuuden raaka-aineen saanti on turvattava. Suomen metsät eivät saa joutua muiden sektoreiden ja maiden tuottamien päästöjen kompensoijaksi. Erityisesti Metsähallituksen puun toimitusten merkitys puutuoteteollisuudelle on huomioitava metsien käyttöä koskevissa päätöksissä.

Puutuotteet ja teollinen puurakentaminen pienentävät rakentamisen aiheuttamaa hiilipiikkiä ja kasvattavat rakennusten hiilivarastoa

Rakennussektori on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista. Rakennettu ympäristö aiheuttaa Suomessa yli kolmasosan päästöistä, minkä lisäksi rakennusteollisuus käyttää noin puolet neitseellisistä raaka-aineista ja tuottaa kolmasosan jätteistä. Nopeasti vaikuttavat keinot rakentamisen päästöjen vähentämiseksi ovat tarpeen, sillä valtion tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Muutoksella on siis kiire.

Puu tarjoaa keinon Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Ilmastonmuutoshaaste ratkaistaan vain päästöjä vähentämällä. Puurakentaminen leikkaa merkittävästi rakentamisen välittömiä päästöjä tarjoten näin nopean osaratkaisun ja keinon pysyä Suomen hiilineutraalisuustavoitteessa. Rakentamisen hiilijalanjäljen alentaminen kompensaatioilla ei ole ratkaisu, koska kompensaatiot eivät vähennä päästöjä. Kompensaatiomenettelyjä onkin tarkennettava.

Pitkäikäiset puutuotteet ja puurakentaminen ovat parhaita keinoja varastoida hiiltä pitkäksi aikaa kestävästi. Rakennusten käyttöikää voidaan huolellisella hoidolla ja ylläpidolla pidentää asuinrakennusten nykyisestä 58 vuodesta ja muun rakentamisen 43 vuodesta jopa satoihin vuosiin. Puurakentaminen pidentää hiilen kiertoaikaa eli aikaa, jonka hiili on varastoituneena tuotteeseen ja siten vastaava hiilidioksidimäärä poissa ilmakehästä. Lisääntyvä puurakentaminen kasvattaa rakennussektorin hiilivarastoa.

Tavoite 2
Rakentamisen päästöjä on nopeasti leikattava ja pienennettävä rakentamisen hiilijalanjälkeä 25 % tulevan hallituskauden aikana. Rakentamisen hiilipiikin pienentämiseksi ja hiilivaraston kasvattamiseksi tulee siirtyä käytäntöön, jossa asetuksen mukaisten päästöjen tavoitetason alittamisesta palkitaan. Lisäksi rakennuksen ilmastoselvityksen vaikuttavuutta tulee nopeuttaa.

Teollinen puurakentaminen nostaa merkittävästi rakentamisen tuottavuutta ja luo uusia työpaikkoja

Rakentamisen työn tuottavuus on polkenut paikallaan vuosikymmeniä ja laahaa kaukana muiden toimialojen perässä. Teollinen puurakentaminen on keskeinen keino koko rakennussektorin tuottavuuden parantamiseen ja päästöjen leikkaamiseen. Teollinen puurakentaminen toimiikin koko rakennusalan kirittäjänä. Teollinen rakentaminen muuttaa rakennushankkeen koko arvoketjua ja työtä siirtyy merkittävästi pois työmaalta. Keskiössä lopputuloksissa on prosessin muuttaminen niin, että tehostuneen valmistamisen hyödyt saadaan siirrettyä hankkeelle ja asiakkaalle parantuneena kilpailukykynä.

Rakentamisessa tarvitaan osaamista ja resursseja läpi hankkeen arvoketjun. Tämä pitää sisällään tekijöiden lisäksi suunnittelijat, viranomaiset, toimihenkilöt ja johtamisen. Teollistaminen vaatii rakentamisen osaamista tehtaisiin ja vastaavasti teollisuuden osaamista rakentamiseen. Puurakentamisen työpaikat ovat kaksinkertaistuneet aikavälillä 2016–2020. Teollisen puurakentamisen työllisyysvaikutukset ovat alueellisesti merkittäviä, sillä sen avulla voidaan luoda uusia pysyviä työpaikkoja vaikeasti työllistyville alueille ja osaltaan helpottaa pahimpia työvoimakapeikkoja kasvukeskuksissa.

Yksittäisiä hopealuoteja rakentamisen tuottavuuden parantamiseen ei ole. Kehitys vaatii koko prosessin kehittämistä osaoptimoinnin sijaan. Teollisen puurakentamisen tuottavuusloikka saavutetaan kaikkien sidosryhmien, rakennuttajien, suunnittelijoiden, teollisten esivalmistajien ja työmaatoimijoiden yhteistyöllä. Yhteistyön avulla puualalla kehitetään koko ajan uusia ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka toimivat niin suunnittelussa, esivalmistuksessa, työmaalla ja tärkeimpänä kaikista asunnon käyttäjällä.

Tavoite 3
Rakentamisen tuottavuuden parantamiseksi tulee perustaa teollisen ja vähähiilisen rakentamisen strateginen tuottavuusohjelma, jonka tavoitteena on merkittävä tuottavuusloikka. Rahoitustasotavoitteena 300 miljoonan euron ohjelma hallituskaudelle.

Puurakentamisen kasvu nostaa puutuoteteollisuuden jalostusarvoa ja kasvattaa viennin arvoa

Yli 70 % puutuoteteollisuuden tuotteista ohjautuu rakentamiseen. Puurakentamisen kehittyminen tarjoaa Suomelle merkittävän jalostusarvon nostamisen ja valmistuksen teollistamisen potentiaalin. Tähän mahdollisuuteen tulee tarttua ja luoda Suomeen toimiva alusta uusien innovaatioiden kokeilemiselle ja ennen kaikkea toimivien markkinoiden luomiselle. Pienenä kotimarkkinana, jossa julkiset tilaajat ovat merkittävä ostaja, vaatii tämä strategista päätöstä tuotteiden käyttöönotossa. Jos uusia innovaatioita odotetaan puhtaasti markkinassa kehittyviksi, kehitetään ne muualla kuin Suomessa. On tärkeä huomata, että rohkea ote uusien ratkaisujen käyttöönotossa ja ensimmäisissä asiakkuuksissa on ollut lähihistoriassa puurakentamiselle merkittävästi tärkeämpää kuin suorien tukien antaminen yrityksille.

Suomi on kansainvälisesti puutuotteiden viejä. Puutuotteita viedään Suomesta yli sataan maahan. Puutuoteteollisuuden viennin arvo vuonna 2021 oli lähes 4 miljardia euroa. Jalostamalla puumateriaali pidemmälle kotimaassa saavutetaan useita merkittäviä etuja, kuten lisätään työtä, osaamista ja investointeja Suomeen. Samalla kehitetään toimialan kilpailukykyä vientimarkkinoilla ja pidennetään puutuotteeseen varastoituneen hiilen kiertoaikaa.

Tavoite 4
Tuottavuutta ja vähähiilistä hankekehitystä tulee edistää investointituin. Selkeästi rakentamisen tuottavuutta ja vähähiilisyyttä parantaville investoinneille myönnetään korotettu investointituki (50 %). Lisäksi julkisiin puurakennushankkeisiin luodaan vähähiilisen puurakennuksen hankekehityksen ja suunnittelun avustus (25 % suunnittelu- ja kehityskustannustuki).

 

Matti Mikkola
toimitusjohtaja
Puutuoteteollisuus ry

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puutuoteteollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2023–2027 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puutuoteteollisuuden-tavoitteet-hallituskaudelle-20232027 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-03-14 09:02:27 [post_modified_gmt] => 2023-03-14 07:02:27 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1369 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-03-14 09:02:27 [post_date_gmt] => 2023-03-14 07:02:27 [post_content] =>

Puutuoteteollisuus on suomalaisen raaka-aineen jalostaja ja maakuntien elinvoimaisuuden turvaaja. Samalla se on merkittävä teollisuudenala Suomessa. Sen tuotannon bruttoarvo vuonna 2021 oli 10,1 miljardia euroa ja osuus teollisuuden tuottamasta bruttokansantuotteesta yli 7 %. Puutuoteteollisuuden tuotanto ja vaikutus levittäytyy koko Suomeen. Vuonna 2021 toimiala maksoi yhteisö- ja ansiotuloveroja 308 miljoonaa euroa, joista 67 % maksettiin kunnille.

Puutuote- ja huonekaluteollisuus työllisti vuonna 2021 välittömästi 28 000 henkilöä, yli 8 % koko maan teollisuuden työntekijöistä. Välittömiä palkkatuloja toimiala tuotti noin miljardi euroa. Välilliset työllisyysvaikutukset huomioiden toimiala työllisti yhteensä yli 61 000 henkilöä.

Puusta valmistettujen tuotteiden kirjo on laaja. Mukana on hyvinkin erikoistuneita tuotteita, kuten lämpöpuu, kestopuu tai koivusta valmistettu kuljetusvälinevaneri, josta rakennetut säiliöt kestävät nesteytetyn maakaasun kuljettamisen kovassa paineessa ja kylmyydessä. Rakennuspuusepänteollisuudessa valmistetaan Suomen olosuhteisiin sopivia ikkunoita ja ovia. Puusepän- ja huonekaluteollisuuden tuotteet kehittyivät nopeasti täyttämään pandemioiden tai etätyön asettamia uusia vaateita. Valtaosa Suomessa rakennettavista omakoti- ja rivitaloista sekä vapaa-ajan asunnoista on kotimaisesta sahatavarasta ja insinööripuutuotteista valmistettuja puutaloja. Teollisesti esivalmistettujen puuelementtien osuus laajarunkoisten rakennusten katoissa, kerrosrakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa kasvaa koko ajan.

Puutuoteteollisuus ja puutuotteet tukevat Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta

Puutuoteteollisuus on hyvin energiaomavaraista ja samalla vähäpäästöistä – erityisesti muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna. Energiakriisi nosti jälleen kerran voimakkaasti esille puutuoteteollisuuden omavaraisen energiatuotannon merkityksen. Omavaraisuus perustuu pitkälti kahteen seikkaan:

1. Puutuotteiden teollinen prosessi ei vaadi merkittävästi energiaa. Puutuotteiden kustannusrakenteessa energian osuus on keskimäärin vain kolme prosenttia, kun vastaavasti esimerkiksi sementissä osuus on 13 % ja terästuotteissa 20 % (tilanne ennen energiakriisiä).

2. Teollisuuden toiminta perustuu pääosin omavaraiseen lämmöntuotantoon. Tuotannon sivutuotteita hyödynnetään kattavasti prosessin, erityisesti kuivauksen ja teollisuustilojen vaatiman lämmön tuotannossa. Myös lukuisat suomalaiset kodit lämpiävät puutuoteteollisuuden avulla.

Ehdoton edellytys onkin, että puutuoteteollisuuden tuotannon yhteydessä tapahtuva sivuvirtojen energiahyödyntäminen on jatkossakin mahdollista. Suomen pitää, yhdessä eurooppalaisten kumppanimaiden kanssa, voimakkaasti korostaa EU:ssa bioenergian merkitystä ja liittää se käynnissä olevaan energiakeskusteluun niin kansallisessa kuin eurooppalaisessakin kontekstissa. On syytä jälleen kerran korostaa, että puutuoteteollisuuden bioenergiatuotanto ei perustu ainespuun polttoon, ei lisää hakkuita ja vaikuttaa positiivisesti Suomen hiilitaseeseen.

Metsävarojen hyödyntäminen on jatkossakin Suomen talouden ytimessä. Puu korvaa uusiutumattomia materiaaleja useissa käyttökohteissaan, erityisesti rakentamisessa. Metsiä pitää voida jatkossakin käyttää ylläpitäen samalla metsien hiilinieluja ja tukien luonnon monimuotoisuutta.

Puutuoteteollisuus on merkittävä tukkipuun käyttäjä, joka maksaa yli kaksi kolmasosaa (69 %) metsänomistajien bruttokantorahatuloista. Puutuoteteollisuus käytti vuonna 2021 noin 30 miljoonaa kuutiota puuta, joka oli 36 % koko metsä- ja energiateollisuuden puunkäytöstä. Toimialan puunkäytöstä 99 % oli kotimaista puuta, joten kantorahatulot kertyivät suomalaisten metsänomistajien kukkaroon.

Puutuoteteollisuus vaikuttaa positiivisesti metsiemme hiilinielun ylläpitoon kannustaen metsänomistajia tuottamaan teollisuuden tarvitsemaa arvokasta järeää tukkipuuta, jota syntyy ainoastaan pitkän kiertoajan kuluessa. Valmiissa puutuotteissa puun sisältämä hiili säilyy yhtä kauan kuin tuotekin, rakentamisessa jopa satoja vuosia. Puurakentamisen merkittäväkään lisääminen ei edellytä metsien käytön lisäämistä. Puuta pystytään ohjaamaan kotimaan rakentamiseen suuntaamalla uudelleen viennin tuotevirtoja, nostamalla jalostusarvoa ja lisäämällä puutuotteiden kiertoaikaa.

Tavoite 1
Puutuoteteollisuuden raaka-aineen saanti on turvattava. Suomen metsät eivät saa joutua muiden sektoreiden ja maiden tuottamien päästöjen kompensoijaksi. Erityisesti Metsähallituksen puun toimitusten merkitys puutuoteteollisuudelle on huomioitava metsien käyttöä koskevissa päätöksissä.

Puutuotteet ja teollinen puurakentaminen pienentävät rakentamisen aiheuttamaa hiilipiikkiä ja kasvattavat rakennusten hiilivarastoa

Rakennussektori on yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista. Rakennettu ympäristö aiheuttaa Suomessa yli kolmasosan päästöistä, minkä lisäksi rakennusteollisuus käyttää noin puolet neitseellisistä raaka-aineista ja tuottaa kolmasosan jätteistä. Nopeasti vaikuttavat keinot rakentamisen päästöjen vähentämiseksi ovat tarpeen, sillä valtion tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Muutoksella on siis kiire.

Puu tarjoaa keinon Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Ilmastonmuutoshaaste ratkaistaan vain päästöjä vähentämällä. Puurakentaminen leikkaa merkittävästi rakentamisen välittömiä päästöjä tarjoten näin nopean osaratkaisun ja keinon pysyä Suomen hiilineutraalisuustavoitteessa. Rakentamisen hiilijalanjäljen alentaminen kompensaatioilla ei ole ratkaisu, koska kompensaatiot eivät vähennä päästöjä. Kompensaatiomenettelyjä onkin tarkennettava.

Pitkäikäiset puutuotteet ja puurakentaminen ovat parhaita keinoja varastoida hiiltä pitkäksi aikaa kestävästi. Rakennusten käyttöikää voidaan huolellisella hoidolla ja ylläpidolla pidentää asuinrakennusten nykyisestä 58 vuodesta ja muun rakentamisen 43 vuodesta jopa satoihin vuosiin. Puurakentaminen pidentää hiilen kiertoaikaa eli aikaa, jonka hiili on varastoituneena tuotteeseen ja siten vastaava hiilidioksidimäärä poissa ilmakehästä. Lisääntyvä puurakentaminen kasvattaa rakennussektorin hiilivarastoa.

Tavoite 2
Rakentamisen päästöjä on nopeasti leikattava ja pienennettävä rakentamisen hiilijalanjälkeä 25 % tulevan hallituskauden aikana. Rakentamisen hiilipiikin pienentämiseksi ja hiilivaraston kasvattamiseksi tulee siirtyä käytäntöön, jossa asetuksen mukaisten päästöjen tavoitetason alittamisesta palkitaan. Lisäksi rakennuksen ilmastoselvityksen vaikuttavuutta tulee nopeuttaa.

Teollinen puurakentaminen nostaa merkittävästi rakentamisen tuottavuutta ja luo uusia työpaikkoja

Rakentamisen työn tuottavuus on polkenut paikallaan vuosikymmeniä ja laahaa kaukana muiden toimialojen perässä. Teollinen puurakentaminen on keskeinen keino koko rakennussektorin tuottavuuden parantamiseen ja päästöjen leikkaamiseen. Teollinen puurakentaminen toimiikin koko rakennusalan kirittäjänä. Teollinen rakentaminen muuttaa rakennushankkeen koko arvoketjua ja työtä siirtyy merkittävästi pois työmaalta. Keskiössä lopputuloksissa on prosessin muuttaminen niin, että tehostuneen valmistamisen hyödyt saadaan siirrettyä hankkeelle ja asiakkaalle parantuneena kilpailukykynä.

Rakentamisessa tarvitaan osaamista ja resursseja läpi hankkeen arvoketjun. Tämä pitää sisällään tekijöiden lisäksi suunnittelijat, viranomaiset, toimihenkilöt ja johtamisen. Teollistaminen vaatii rakentamisen osaamista tehtaisiin ja vastaavasti teollisuuden osaamista rakentamiseen. Puurakentamisen työpaikat ovat kaksinkertaistuneet aikavälillä 2016–2020. Teollisen puurakentamisen työllisyysvaikutukset ovat alueellisesti merkittäviä, sillä sen avulla voidaan luoda uusia pysyviä työpaikkoja vaikeasti työllistyville alueille ja osaltaan helpottaa pahimpia työvoimakapeikkoja kasvukeskuksissa.

Yksittäisiä hopealuoteja rakentamisen tuottavuuden parantamiseen ei ole. Kehitys vaatii koko prosessin kehittämistä osaoptimoinnin sijaan. Teollisen puurakentamisen tuottavuusloikka saavutetaan kaikkien sidosryhmien, rakennuttajien, suunnittelijoiden, teollisten esivalmistajien ja työmaatoimijoiden yhteistyöllä. Yhteistyön avulla puualalla kehitetään koko ajan uusia ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka toimivat niin suunnittelussa, esivalmistuksessa, työmaalla ja tärkeimpänä kaikista asunnon käyttäjällä.

Tavoite 3
Rakentamisen tuottavuuden parantamiseksi tulee perustaa teollisen ja vähähiilisen rakentamisen strateginen tuottavuusohjelma, jonka tavoitteena on merkittävä tuottavuusloikka. Rahoitustasotavoitteena 300 miljoonan euron ohjelma hallituskaudelle.

Puurakentamisen kasvu nostaa puutuoteteollisuuden jalostusarvoa ja kasvattaa viennin arvoa

Yli 70 % puutuoteteollisuuden tuotteista ohjautuu rakentamiseen. Puurakentamisen kehittyminen tarjoaa Suomelle merkittävän jalostusarvon nostamisen ja valmistuksen teollistamisen potentiaalin. Tähän mahdollisuuteen tulee tarttua ja luoda Suomeen toimiva alusta uusien innovaatioiden kokeilemiselle ja ennen kaikkea toimivien markkinoiden luomiselle. Pienenä kotimarkkinana, jossa julkiset tilaajat ovat merkittävä ostaja, vaatii tämä strategista päätöstä tuotteiden käyttöönotossa. Jos uusia innovaatioita odotetaan puhtaasti markkinassa kehittyviksi, kehitetään ne muualla kuin Suomessa. On tärkeä huomata, että rohkea ote uusien ratkaisujen käyttöönotossa ja ensimmäisissä asiakkuuksissa on ollut lähihistoriassa puurakentamiselle merkittävästi tärkeämpää kuin suorien tukien antaminen yrityksille.

Suomi on kansainvälisesti puutuotteiden viejä. Puutuotteita viedään Suomesta yli sataan maahan. Puutuoteteollisuuden viennin arvo vuonna 2021 oli lähes 4 miljardia euroa. Jalostamalla puumateriaali pidemmälle kotimaassa saavutetaan useita merkittäviä etuja, kuten lisätään työtä, osaamista ja investointeja Suomeen. Samalla kehitetään toimialan kilpailukykyä vientimarkkinoilla ja pidennetään puutuotteeseen varastoituneen hiilen kiertoaikaa.

Tavoite 4
Tuottavuutta ja vähähiilistä hankekehitystä tulee edistää investointituin. Selkeästi rakentamisen tuottavuutta ja vähähiilisyyttä parantaville investoinneille myönnetään korotettu investointituki (50 %). Lisäksi julkisiin puurakennushankkeisiin luodaan vähähiilisen puurakennuksen hankekehityksen ja suunnittelun avustus (25 % suunnittelu- ja kehityskustannustuki).

 

Matti Mikkola
toimitusjohtaja
Puutuoteteollisuus ry

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puutuoteteollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2023–2027 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puutuoteteollisuuden-tavoitteet-hallituskaudelle-20232027 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-03-14 09:02:27 [post_modified_gmt] => 2023-03-14 07:02:27 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1345 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-02-10 15:50:06 [post_date_gmt] => 2023-02-10 15:50:06 [post_content] =>

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö julkistivat helmikuussa tilaamansa yhteenvedon Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin. Opas on konsulttien laatima kooste hyvistä käytännöistä ilman oikeudellista statusta ja velvoittavuutta. Tämä opas palvelee käytännön toimijoita vain siinä, että se selkeyttää kompensaatioille asetettavia vaatimuksia. 

Raportin laatimisen aikaan EU:ssa on ollut käynnissä yhä keskeneräisiä lainsäädäntöprosesseja, joiden lopputuloksella saattaa olla merkittävä vaikutus vapaaehtoisia ilmastotekoja koskevaan sääntelykenttään. Lainsäädäntöprosesseista tärkeimmät koskevat hiilenpoistojen sertifiointia, ympäristöväittämiä, yritysten kestävyysraportointia ja yritysvastuuta. Näihin liittyvä sääntelykehikko sekä viranomaisten tulkinta- ja soveltamiskäytännöt ovat kehittymässä nopeasti. Niiden kautta tullee myöhemmin ohjausta lisäisten kompensaatioiden käyttöön.

Kompensaatiomarkkinat

Vapaaehtoisia ilmastotoimia käytetään päästöjen vastatoimena, eli tapahtunut päästö halutaan kompensoida vastakkaisella, hiiltä sitovalla toimenpiteellä. Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön, hiilensidonnalla ja teknologisin menetelmin. Kun kompensoinnille ei ole yleispätevää standardia eikä käytäntöä, kompensointimarkkinoilla on ollut kirjavia käytäntöä ja myös epäluotettavia toimijoita.

Kompensoinnille on jo aiemmin määritelty periaatteeksi se, että päästöjen vähentäminen on ensisijainen keino, kompensointi astuu kuvaan siinä vaiheessa, kun päästöjä ei enää saa leikattua.

Suomen metsät ja puutuotteet auttavat Suomen hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamisessa

Suomen metsien kasvun tuottama hiilinielu lasketaan Suomen raportoimaan kasvihuonekaasupäästötaseeseen. Metsää ei voi käyttää kompensoimaan muita päästöjä, koska se johtaisi saman nielun kaksoislaskentaan. Suomalaisen metsän kasvu ja siitä valmistetut tuotteet (puutuotenielu) on laskettu mukaan kansalliseen kasvihuonekaasupäästötaseeseen ja sillä tavoin ne auttavat Suomea hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamisessa. Tämä on laajan metsätalouden ja metsä- ja puuteollisuuden tuoma hyöty Suomelle ja sen yritys voi myös kertoa. 

Hiilen poistaminen kierrosta

Aito kompensaatio voisi perustua siihen, että hiilensidonta on lisäistä, eli ei tapahtuisi ilman kompensaatiotoimenpidettä. Lisäisyyden todentaminen vaatii vahvat kriteerit, niiden verifioinnin ja rekisteröinnin. Tähän syntynee myöhemmin menettelyitä ja toimijoita. Hiilenpoistoon on kehitteillä teollisia tekniikoita. CCS- ja CCU-tekniikoiden lisäksi potentiaalina on myös puun hiiltäminen biohiileksi ja hiilen käyttö maanparannusaineena.

Komission aloite Certification of carbon removals tulee osaltaan luomaan kriteerit hiilen poistoon ja varastointiin. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia myös metsä- ja puutuoteteollisuudelle. Seuraamme tätä tarkasti puutuoteteollisuuden eurooppalaisen järjestön CEI-Bois’n kautta.

Linkki: Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin 

Lisätietoja: Aila Janatuinen

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puutuotteet tukevat Suomen hiilineutraaliustavoitetta [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puutuotteet-tukevat-suomen-hiilineutraaliustavoitetta [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-02-13 14:13:43 [post_modified_gmt] => 2023-02-13 12:13:43 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1345 [post_author] => 0 [post_date] => 2023-02-10 15:50:06 [post_date_gmt] => 2023-02-10 15:50:06 [post_content] =>

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö julkistivat helmikuussa tilaamansa yhteenvedon Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin. Opas on konsulttien laatima kooste hyvistä käytännöistä ilman oikeudellista statusta ja velvoittavuutta. Tämä opas palvelee käytännön toimijoita vain siinä, että se selkeyttää kompensaatioille asetettavia vaatimuksia. 

Raportin laatimisen aikaan EU:ssa on ollut käynnissä yhä keskeneräisiä lainsäädäntöprosesseja, joiden lopputuloksella saattaa olla merkittävä vaikutus vapaaehtoisia ilmastotekoja koskevaan sääntelykenttään. Lainsäädäntöprosesseista tärkeimmät koskevat hiilenpoistojen sertifiointia, ympäristöväittämiä, yritysten kestävyysraportointia ja yritysvastuuta. Näihin liittyvä sääntelykehikko sekä viranomaisten tulkinta- ja soveltamiskäytännöt ovat kehittymässä nopeasti. Niiden kautta tullee myöhemmin ohjausta lisäisten kompensaatioiden käyttöön.

Kompensaatiomarkkinat

Vapaaehtoisia ilmastotoimia käytetään päästöjen vastatoimena, eli tapahtunut päästö halutaan kompensoida vastakkaisella, hiiltä sitovalla toimenpiteellä. Hiilenpoistot tarkoittavat keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä maankäyttösektorin, eli maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön, hiilensidonnalla ja teknologisin menetelmin. Kun kompensoinnille ei ole yleispätevää standardia eikä käytäntöä, kompensointimarkkinoilla on ollut kirjavia käytäntöä ja myös epäluotettavia toimijoita.

Kompensoinnille on jo aiemmin määritelty periaatteeksi se, että päästöjen vähentäminen on ensisijainen keino, kompensointi astuu kuvaan siinä vaiheessa, kun päästöjä ei enää saa leikattua.

Suomen metsät ja puutuotteet auttavat Suomen hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamisessa

Suomen metsien kasvun tuottama hiilinielu lasketaan Suomen raportoimaan kasvihuonekaasupäästötaseeseen. Metsää ei voi käyttää kompensoimaan muita päästöjä, koska se johtaisi saman nielun kaksoislaskentaan. Suomalaisen metsän kasvu ja siitä valmistetut tuotteet (puutuotenielu) on laskettu mukaan kansalliseen kasvihuonekaasupäästötaseeseen ja sillä tavoin ne auttavat Suomea hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamisessa. Tämä on laajan metsätalouden ja metsä- ja puuteollisuuden tuoma hyöty Suomelle ja sen yritys voi myös kertoa. 

Hiilen poistaminen kierrosta

Aito kompensaatio voisi perustua siihen, että hiilensidonta on lisäistä, eli ei tapahtuisi ilman kompensaatiotoimenpidettä. Lisäisyyden todentaminen vaatii vahvat kriteerit, niiden verifioinnin ja rekisteröinnin. Tähän syntynee myöhemmin menettelyitä ja toimijoita. Hiilenpoistoon on kehitteillä teollisia tekniikoita. CCS- ja CCU-tekniikoiden lisäksi potentiaalina on myös puun hiiltäminen biohiileksi ja hiilen käyttö maanparannusaineena.

Komission aloite Certification of carbon removals tulee osaltaan luomaan kriteerit hiilen poistoon ja varastointiin. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia myös metsä- ja puutuoteteollisuudelle. Seuraamme tätä tarkasti puutuoteteollisuuden eurooppalaisen järjestön CEI-Bois’n kautta.

Linkki: Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin 

Lisätietoja: Aila Janatuinen

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puutuotteet tukevat Suomen hiilineutraaliustavoitetta [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puutuotteet-tukevat-suomen-hiilineutraaliustavoitetta [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2023-02-13 14:13:43 [post_modified_gmt] => 2023-02-13 12:13:43 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1317 [post_author] => 0 [post_date] => 2022-10-12 15:32:57 [post_date_gmt] => 2022-10-12 15:32:57 [post_content] =>

Hiilineutraaliuden tavoittelussa päästöjen vähentäminen on ensisijainen toimi

Ympäristöministeriö ja MMM ovat valmistelemassa vapaaehtoisen päästökompensoinnin pelisääntöjä. Hankkeen tulokset on luvassa alkukeväästä 2023, mutta joitakin osaselvityksiä on jo julkaistu. Pelisääntöjä onkin kaivattu suitsimaan villiksi käyneitä kompensointimarkkinoita. Ministeriöiden ohjeistus on merkittävä askel siihen, että toiminnan hiilineutraaliutta voidaan luotettavammin arvioida.

Myös standardisointijärjestö ISO on luomassa standardia hiilineutraalisuuden määrittelyille (ISO CD 14068 Carbon neutrality). Se osaltaan määrittelee hiilineutraalisuuden termit ja keinot sen saavuttamiseen,

Tunne päästöt ja leikkaa ne minimiin

Ilmastonmuutoksen hillinnässä yrityksen tai toiminnon ensimmäinen ja tärkein askel on päästöjen vähentäminen. Yrityksen tulee luotettavasti laskea oman toimintansa hiilidioksidipäästöt. Kun kaikki voitava omien päästöjen leikkaamiseksi on tehty ja lisäksi toiminta sopeutettu ilmastotavoitteiden mukaiselle tasolle, voidaan kompensointia käyttää hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Kompensaatio ei poista päästöjä, vaan se nimensä mukaisesti aiheuttaa toisessa kohteessa päästöille vastakkaisen vaikutuksen.

Hyvä hiilikompensaatio tarkoittaa siis vain niiden päästöjen kompensoimista, joita omalla toiminnalla ei ole enää mahdollista vähentää. Hiilikompensaation myötä saavutetetun vähennyksen tulee olla sellainen, että saavutettu päästövähennys ei olisi tapahtunut ilman kompensaatiota. Kompensaatiotoimilla ilmakehän hiilidioksidia sidotaan takaisin maapallon luonnollisiin tai keinotekoisiin hiilivarastoihin.

Hiilineutraaliksi itsensä julistavan yrityksen tai toiminnon tulee kuvailla ja viestiä nämä vaiheet läpinäkyvästi ja luotettavasti. Erityisen haastavaa tällä hetkellä on kaksoislaskennan välttäminen.

Tavoitteena hiilidioksidin pysyvä poistaminen ilmakehän kierrosta

Hiilikompensaatiossa tavoitellaan mahdollisimman pysyvää lopputulosta, eli ilmakehästä pysyvästi poistettua hiilidioksidia. Luontopohjaisessa hiilikompensaatiossa voidaan kuitenkaan harvoin saavuttaa ikuista lopputulosta. Ihanteellisessa tilanteessa siinäkin hillintätuloksen kesto olisi vähintään sata vuotta. Pysyvän hiilidioksidin poiston keinoja on tällä hetkellä vähän tarjolla.

Hiilivuoto estettävä ja muut ympäristöhaitat vältettävä

Hiilivuoto tarkoittaa sitä, että päästöä rajoittavien toimenpiteiden toteuttaminen yhdessä paikassa lisää päästöjä jossain toisaalla. Näin ei saa tapahtua. Lisäksi kompensaatiohanke ei saa aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja: saastuttaa tai heikentää elinympäristöjä.

Kaksoislaskennan välttäminen hankalaa

Päästövähennys voidaan laskea hyväksi vain kerran, jotta se on aitoa kompensaatiota. Kaksoislaskennalla tarkoitetaan tilanteita, joissa päästövähennysyksikön arvo tai hyöty lasketaan hyväksi useaan kertaan. YM:n tuoreen selvityksen mukaisesti kaksoislaskennan välttäminen ei tällä hetkellä suurimmassa osassa kotimaisissa metsä- ja maatalousmaihin liittyvissä kompensaatiohankkeissa ole käytännössä täysin mahdollista. Vuosittainen kansallinen kasvihuonekaasuinventaariolaskenta raportoi kaikki metsä- ja maatalousmaihin liittyvät hiilipäästöt ja -poistumat. Tämä laskenta on perustana tavoitteita asetettaessa EU:ssa.

YM:n suosituksen mukaisesti kaksoislaskentaa voidaan tällä hetkellä välttää yksinkertaisimmin kiinnittämällä huomioita ilmastoväittämiin. Yritykset ja toiminnot voivat esimerkiksi ilmoittaa, että kotimaassa toteutetun päästöjen leikkauksen ja sidonnan avulla tuetaan Suomen hiilineutraalisuustavoitetta.

Toinen tapa välttää kaksoislaskentaa on käyttää päästöjen ilmastohaitan kumoamiseen vain sellaisia hillintätuloksia, joita ei lasketa Suomen päästövähennystavoitteen saavuttamiseen. Esimerkiksi suoraan ilmasta poistetun hiilidioksidin varastointi tai biohiilen käyttö maanparannusaineena eivät kuulu EU:n tai Suomen tämänhetkisten ilmastotavoitteiden tai laskennan piiriin.

Maankäyttösektorin toimet eivät riitä ilman laajamittaista ja nopeaa päästöjen leikkausta

Ilmastokeskustelu Suomessa keskittyy vahvasti maankäyttösektoriin. Vaikka kaikki mahdolliset realistisesti käyttöön otettavissa olevat metsät, suot ja muut luonnon omat hiilinielut valjastettaisiin luontopohjaiseen hiilenvarastointiin, lisäaikaa 1,5 asteen ylittymiseen saataisiin vain muutamia vuosia. Tarvitaan siis ennen kaikkea päästövähennyksiä sekä teknisiä hiilidioksidin varastoja.

Tällä hetkellä hiilidioksidin poistaminen pitkäaikaiseen varastoon on vähäistä. Teknologiset keinot ja niiden saavutettavuus kasvavat lähivuosikymmenen kuluessa. 2020-luvun ajan päästöjen välttäminen ja väliaikaiseksi katsottava varastointi on realistisin tapa pienentää hiilidioksidipäästöjä ja toimia päästöjen leikkaustavoitteen mukaisesti.

Puurakentaminen leikkaa päästöjä ja kerryttää hiilipankkia 

Puurakentamisen kasvattaminen on heti käytettävissä tapa alentaa rakennussektorin hiilidioksidipäästöjä. Jokainen puusta toteutettu rakennus leikkaa hankekohtaisia päästöjä jopa 40 %, koska puuta käyttämällä korvataan suurempipäästöisiä rakennusmateriaaleja. Lisäksi puurakennuksiin varastoituu hiiltä, joka pysyy poissa ilmakehästä vuosikymmeniä tai jopa -satoja.

Puurakentamisen osuutta kasvattamalla voidaan merkittävällä tavalla leikata rakennussektorin aiheuttamaa hiilipiikkiä ja kotimaisia hiilidioksidipäästöjä. Samalla rakennuksiin kertyy kasvava hiilipankki. Puurakentamisella on myös positiivinen työllisyys- sekä aluetalousvaikutus, lisäksi se on kannuste metsänomistajille tuottaa järeää puutavaraa. Puurakentaminen on yritykselle, yhteisölle ja yhteiskunnalle heti valittavissa oleva toimi hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi.

 

Aila Janatuinen

Puutuoteteollisuus ry

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Hiilineutraalius saavutetaan päästöjä leikkaamalla [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => hiilineutraalisuuden-tavoittelun-lyhyt-ja-pitka-tahtain [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2022-10-13 09:06:35 [post_modified_gmt] => 2022-10-13 06:06:35 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1317 [post_author] => 0 [post_date] => 2022-10-12 15:32:57 [post_date_gmt] => 2022-10-12 15:32:57 [post_content] =>

Hiilineutraaliuden tavoittelussa päästöjen vähentäminen on ensisijainen toimi

Ympäristöministeriö ja MMM ovat valmistelemassa vapaaehtoisen päästökompensoinnin pelisääntöjä. Hankkeen tulokset on luvassa alkukeväästä 2023, mutta joitakin osaselvityksiä on jo julkaistu. Pelisääntöjä onkin kaivattu suitsimaan villiksi käyneitä kompensointimarkkinoita. Ministeriöiden ohjeistus on merkittävä askel siihen, että toiminnan hiilineutraaliutta voidaan luotettavammin arvioida.

Myös standardisointijärjestö ISO on luomassa standardia hiilineutraalisuuden määrittelyille (ISO CD 14068 Carbon neutrality). Se osaltaan määrittelee hiilineutraalisuuden termit ja keinot sen saavuttamiseen,

Tunne päästöt ja leikkaa ne minimiin

Ilmastonmuutoksen hillinnässä yrityksen tai toiminnon ensimmäinen ja tärkein askel on päästöjen vähentäminen. Yrityksen tulee luotettavasti laskea oman toimintansa hiilidioksidipäästöt. Kun kaikki voitava omien päästöjen leikkaamiseksi on tehty ja lisäksi toiminta sopeutettu ilmastotavoitteiden mukaiselle tasolle, voidaan kompensointia käyttää hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Kompensaatio ei poista päästöjä, vaan se nimensä mukaisesti aiheuttaa toisessa kohteessa päästöille vastakkaisen vaikutuksen.

Hyvä hiilikompensaatio tarkoittaa siis vain niiden päästöjen kompensoimista, joita omalla toiminnalla ei ole enää mahdollista vähentää. Hiilikompensaation myötä saavutetetun vähennyksen tulee olla sellainen, että saavutettu päästövähennys ei olisi tapahtunut ilman kompensaatiota. Kompensaatiotoimilla ilmakehän hiilidioksidia sidotaan takaisin maapallon luonnollisiin tai keinotekoisiin hiilivarastoihin.

Hiilineutraaliksi itsensä julistavan yrityksen tai toiminnon tulee kuvailla ja viestiä nämä vaiheet läpinäkyvästi ja luotettavasti. Erityisen haastavaa tällä hetkellä on kaksoislaskennan välttäminen.

Tavoitteena hiilidioksidin pysyvä poistaminen ilmakehän kierrosta

Hiilikompensaatiossa tavoitellaan mahdollisimman pysyvää lopputulosta, eli ilmakehästä pysyvästi poistettua hiilidioksidia. Luontopohjaisessa hiilikompensaatiossa voidaan kuitenkaan harvoin saavuttaa ikuista lopputulosta. Ihanteellisessa tilanteessa siinäkin hillintätuloksen kesto olisi vähintään sata vuotta. Pysyvän hiilidioksidin poiston keinoja on tällä hetkellä vähän tarjolla.

Hiilivuoto estettävä ja muut ympäristöhaitat vältettävä

Hiilivuoto tarkoittaa sitä, että päästöä rajoittavien toimenpiteiden toteuttaminen yhdessä paikassa lisää päästöjä jossain toisaalla. Näin ei saa tapahtua. Lisäksi kompensaatiohanke ei saa aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja: saastuttaa tai heikentää elinympäristöjä.

Kaksoislaskennan välttäminen hankalaa

Päästövähennys voidaan laskea hyväksi vain kerran, jotta se on aitoa kompensaatiota. Kaksoislaskennalla tarkoitetaan tilanteita, joissa päästövähennysyksikön arvo tai hyöty lasketaan hyväksi useaan kertaan. YM:n tuoreen selvityksen mukaisesti kaksoislaskennan välttäminen ei tällä hetkellä suurimmassa osassa kotimaisissa metsä- ja maatalousmaihin liittyvissä kompensaatiohankkeissa ole käytännössä täysin mahdollista. Vuosittainen kansallinen kasvihuonekaasuinventaariolaskenta raportoi kaikki metsä- ja maatalousmaihin liittyvät hiilipäästöt ja -poistumat. Tämä laskenta on perustana tavoitteita asetettaessa EU:ssa.

YM:n suosituksen mukaisesti kaksoislaskentaa voidaan tällä hetkellä välttää yksinkertaisimmin kiinnittämällä huomioita ilmastoväittämiin. Yritykset ja toiminnot voivat esimerkiksi ilmoittaa, että kotimaassa toteutetun päästöjen leikkauksen ja sidonnan avulla tuetaan Suomen hiilineutraalisuustavoitetta.

Toinen tapa välttää kaksoislaskentaa on käyttää päästöjen ilmastohaitan kumoamiseen vain sellaisia hillintätuloksia, joita ei lasketa Suomen päästövähennystavoitteen saavuttamiseen. Esimerkiksi suoraan ilmasta poistetun hiilidioksidin varastointi tai biohiilen käyttö maanparannusaineena eivät kuulu EU:n tai Suomen tämänhetkisten ilmastotavoitteiden tai laskennan piiriin.

Maankäyttösektorin toimet eivät riitä ilman laajamittaista ja nopeaa päästöjen leikkausta

Ilmastokeskustelu Suomessa keskittyy vahvasti maankäyttösektoriin. Vaikka kaikki mahdolliset realistisesti käyttöön otettavissa olevat metsät, suot ja muut luonnon omat hiilinielut valjastettaisiin luontopohjaiseen hiilenvarastointiin, lisäaikaa 1,5 asteen ylittymiseen saataisiin vain muutamia vuosia. Tarvitaan siis ennen kaikkea päästövähennyksiä sekä teknisiä hiilidioksidin varastoja.

Tällä hetkellä hiilidioksidin poistaminen pitkäaikaiseen varastoon on vähäistä. Teknologiset keinot ja niiden saavutettavuus kasvavat lähivuosikymmenen kuluessa. 2020-luvun ajan päästöjen välttäminen ja väliaikaiseksi katsottava varastointi on realistisin tapa pienentää hiilidioksidipäästöjä ja toimia päästöjen leikkaustavoitteen mukaisesti.

Puurakentaminen leikkaa päästöjä ja kerryttää hiilipankkia 

Puurakentamisen kasvattaminen on heti käytettävissä tapa alentaa rakennussektorin hiilidioksidipäästöjä. Jokainen puusta toteutettu rakennus leikkaa hankekohtaisia päästöjä jopa 40 %, koska puuta käyttämällä korvataan suurempipäästöisiä rakennusmateriaaleja. Lisäksi puurakennuksiin varastoituu hiiltä, joka pysyy poissa ilmakehästä vuosikymmeniä tai jopa -satoja.

Puurakentamisen osuutta kasvattamalla voidaan merkittävällä tavalla leikata rakennussektorin aiheuttamaa hiilipiikkiä ja kotimaisia hiilidioksidipäästöjä. Samalla rakennuksiin kertyy kasvava hiilipankki. Puurakentamisella on myös positiivinen työllisyys- sekä aluetalousvaikutus, lisäksi se on kannuste metsänomistajille tuottaa järeää puutavaraa. Puurakentaminen on yritykselle, yhteisölle ja yhteiskunnalle heti valittavissa oleva toimi hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi.

 

Aila Janatuinen

Puutuoteteollisuus ry

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Hiilineutraalius saavutetaan päästöjä leikkaamalla [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => hiilineutraalisuuden-tavoittelun-lyhyt-ja-pitka-tahtain [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2022-10-13 09:06:35 [post_modified_gmt] => 2022-10-13 06:06:35 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 1128 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1245 [post_author] => 0 [post_date] => 2022-03-21 11:41:00 [post_date_gmt] => 2022-03-21 11:41:00 [post_content] =>

Järjestimme keväällä 2022 Heurekan SuperPuu-näyttelyn yhteydessä aamukahviwebinaareja puutuoteteollisuuteen laajemmin kuuluvista aiheista. Webinaaritallenteet on nyt siirretty Puuinfon YouTube-kanavalle myöhempää katselua varten.

https://www.youtube.com/watch?v=A-cNWUt_DWo Kokkailua kavereiden kanssa vai Woltilla valmista?

https://www.youtube.com/watch?v=P4ljhMterbM Voiko rakentamalla pelastaa maailman?

https://www.youtube.com/watch?v=He5Y3owz2PQ&t=272s Vanhasta uutta resursseja ja ympäristöä säästäen

https://www.youtube.com/watch?v=dy2O2fhfE3c Mihin toimitilat tarvitaan, kun työt voi tehdä kotonakin?

https://www.youtube.com/watch?v=C_i4GWso1Ww Tuleeko tarjouksia? Riittääkö puurakentamisen kapasiteetti?

Superpuu-näyttely on esillä Heurekassa vuoden 2022 loppuun saakka.

 

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puutuoteteollisuuden Heurekassa järjestettyjen webinaarien tallenteet [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puutuoteteollisuuden-aamukahviwebinaareja-suunnittelijoille-ja-teollisuudelle [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2022-08-25 14:34:01 [post_modified_gmt] => 2022-08-25 11:34:01 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1245 [post_author] => 0 [post_date] => 2022-03-21 11:41:00 [post_date_gmt] => 2022-03-21 11:41:00 [post_content] =>

Järjestimme keväällä 2022 Heurekan SuperPuu-näyttelyn yhteydessä aamukahviwebinaareja puutuoteteollisuuteen laajemmin kuuluvista aiheista. Webinaaritallenteet on nyt siirretty Puuinfon YouTube-kanavalle myöhempää katselua varten.

https://www.youtube.com/watch?v=A-cNWUt_DWo Kokkailua kavereiden kanssa vai Woltilla valmista?

https://www.youtube.com/watch?v=P4ljhMterbM Voiko rakentamalla pelastaa maailman?

https://www.youtube.com/watch?v=He5Y3owz2PQ&t=272s Vanhasta uutta resursseja ja ympäristöä säästäen

https://www.youtube.com/watch?v=dy2O2fhfE3c Mihin toimitilat tarvitaan, kun työt voi tehdä kotonakin?

https://www.youtube.com/watch?v=C_i4GWso1Ww Tuleeko tarjouksia? Riittääkö puurakentamisen kapasiteetti?

Superpuu-näyttely on esillä Heurekassa vuoden 2022 loppuun saakka.

 

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puutuoteteollisuuden Heurekassa järjestettyjen webinaarien tallenteet [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puutuoteteollisuuden-aamukahviwebinaareja-suunnittelijoille-ja-teollisuudelle [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2022-08-25 14:34:01 [post_modified_gmt] => 2022-08-25 11:34:01 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1257 [post_author] => 0 [post_date] => 2022-03-09 14:37:56 [post_date_gmt] => 2022-03-09 14:37:56 [post_content] =>

Puurakentamisen markkinaosuus on kasvanut

Puurakentamisen markkinaosuus kasvoi vuonna 2021 poikkeuksellisesta puutuotteiden globaalista markkinatilanteesta huolimatta.

Puurakentaminen on Suomessa lisääntynyt uudisrakentamisessa markkinoiden heilahteluista huolimatta. Vuonna 2021 puurunkoisten rakennusten markkinaosuus oli 30 % aloitettujen rakennuksien tilavuudesta, osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä. Erityisen positiivinen kehitys on ollut julkisissa opetusrakennuksissa, jossa puun markkinaosuus on kasvanut vuoden 2015 noin 15 % tasosta noin 25 % tasoon.

Uudisrakentamisen arvo oli ennätyskorkealla

Talonrakentamisen arvo kasvoi 4,7 prosenttia vuodesta 2020. Kerrostaloaloituksia tuli ennätykselliset 36 407 kappaletta. Samanaikaisesti asuntokauppa jatkui vahvana ja myymättömien valmiiden osakehuoneistojen varasto on tippunut alle tuhanteen kappaleeseen.

Uudistalorakentaminen on keskittynyt voimakkaasti kasvukeskuksiin. Aloitetuissa asuntokappaleissa keskittyminen on vielä tätäkin voimakkaampaa. Omakotitalojen ja rivitalojen aloitukset olivat 12 % ja 9 % kasvussa vuoteen 2020 verrattuna. Liikerakennukset olivat 12 % kasvussa ja kerrostalot 20 % kasvussa. Julkisen rakennuttajan rakennukset olivat 17 % laskussa vuoteen 2020 verrattuna.

Puurakentamisen markkinaosuus kasvoi julkisessa rakentamisessa, kerrostalorakentamisessa volyymi kasvoi viidenneksellä

Asuinkerrostalorakentamisen markkinaosuus vuonna 2021 yli 4 prosenttia. Pienkerrostaloissa markkinaosuus oli 35 %. Aloituksia kerrostaloissa vuonna 2021 yhteensä 330 000 m3. Vuoteen 2020 verrattuna markkinaosuus pysyi käytännössä samana.

Puurakentamisen osuus julkisessa rakennuttamisessa kasvoi noin 1,5 %-yksikköä. Teollisuusrakentamisessa puurunkoisten rakennusten määrä kasvoi 13 %, kun taas liike- ja toimistorakennuksissa puurunkoisten rakennusten osuus laski 8 %. Volyymiltään suurin puurakentamisen alue on omakotitalot, joita aloitettiin 4 milj. m3 verran. Markkinaosuus omakotitalorakentamisessa kasvoi maltillisesti.

Rakentamisen ennustetaan jatkuvan vahvana vuonna 2022

Forecon Oy arvioi Puutuoteteollisuudelle tekemässään katsauksessa toimitilojen ja asuntojen uudisrakentamisen arvon saavuttavan huippunsa vuoden 2022 aikana ja rakentamisen arvon laskevan tämän jälkeen merkittävästi tulevina vuosina. Ukrainan tilanteen vaikutuksia ei ole vielä arvioitu.

Vuonna 2022 kerrostalorakentamisen ennustetaan laskevan ja omakotitalorakentamisen kasvavan edelleen. Liike- ja toimistorakennuksiin ennustetaan massiivista kolmanneksen kasvua vuoteen 2021 verrattuna. Teollisuuden rakennuksille ennustetaan 15 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan uudistalonrakentamisen arvon ennustetaan kasvavan 7 % vuoteen 2021 verrattuna.

Julkinen puurakentamien jäljessä tavoitteestaan

Julkiselle puurakentamiselle on asetettu kovat kasvutavoitteet. Julkisten rakennuttajien asuinrakennusten osuuden tavoitellaan kasvavan noin 45 % tasolle, hoitorakennusten noin 35 % tasolle ja opetustilojen noin 65 % tasolle. Kaikesta julkisesta rakennuttamisesta puulle tavoitellaan vuoteen 2025 mennessä noin 45 % markkinaosuutta. Kokonaisuudessaan julkisen rakentamisen markkinaosuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015, mutta tavoitteisiin pääsemiseksi tahtia on kiristettävä!

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puurakentaminen kasvoi vuonna 2021 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puurakentaminen-kasvoi-vuonna-2021 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2022-03-09 14:40:53 [post_modified_gmt] => 2022-03-09 12:40:53 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1257 [post_author] => 0 [post_date] => 2022-03-09 14:37:56 [post_date_gmt] => 2022-03-09 14:37:56 [post_content] =>

Puurakentamisen markkinaosuus on kasvanut

Puurakentamisen markkinaosuus kasvoi vuonna 2021 poikkeuksellisesta puutuotteiden globaalista markkinatilanteesta huolimatta.

Puurakentaminen on Suomessa lisääntynyt uudisrakentamisessa markkinoiden heilahteluista huolimatta. Vuonna 2021 puurunkoisten rakennusten markkinaosuus oli 30 % aloitettujen rakennuksien tilavuudesta, osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä. Erityisen positiivinen kehitys on ollut julkisissa opetusrakennuksissa, jossa puun markkinaosuus on kasvanut vuoden 2015 noin 15 % tasosta noin 25 % tasoon.

Uudisrakentamisen arvo oli ennätyskorkealla

Talonrakentamisen arvo kasvoi 4,7 prosenttia vuodesta 2020. Kerrostaloaloituksia tuli ennätykselliset 36 407 kappaletta. Samanaikaisesti asuntokauppa jatkui vahvana ja myymättömien valmiiden osakehuoneistojen varasto on tippunut alle tuhanteen kappaleeseen.

Uudistalorakentaminen on keskittynyt voimakkaasti kasvukeskuksiin. Aloitetuissa asuntokappaleissa keskittyminen on vielä tätäkin voimakkaampaa. Omakotitalojen ja rivitalojen aloitukset olivat 12 % ja 9 % kasvussa vuoteen 2020 verrattuna. Liikerakennukset olivat 12 % kasvussa ja kerrostalot 20 % kasvussa. Julkisen rakennuttajan rakennukset olivat 17 % laskussa vuoteen 2020 verrattuna.

Puurakentamisen markkinaosuus kasvoi julkisessa rakentamisessa, kerrostalorakentamisessa volyymi kasvoi viidenneksellä

Asuinkerrostalorakentamisen markkinaosuus vuonna 2021 yli 4 prosenttia. Pienkerrostaloissa markkinaosuus oli 35 %. Aloituksia kerrostaloissa vuonna 2021 yhteensä 330 000 m3. Vuoteen 2020 verrattuna markkinaosuus pysyi käytännössä samana.

Puurakentamisen osuus julkisessa rakennuttamisessa kasvoi noin 1,5 %-yksikköä. Teollisuusrakentamisessa puurunkoisten rakennusten määrä kasvoi 13 %, kun taas liike- ja toimistorakennuksissa puurunkoisten rakennusten osuus laski 8 %. Volyymiltään suurin puurakentamisen alue on omakotitalot, joita aloitettiin 4 milj. m3 verran. Markkinaosuus omakotitalorakentamisessa kasvoi maltillisesti.

Rakentamisen ennustetaan jatkuvan vahvana vuonna 2022

Forecon Oy arvioi Puutuoteteollisuudelle tekemässään katsauksessa toimitilojen ja asuntojen uudisrakentamisen arvon saavuttavan huippunsa vuoden 2022 aikana ja rakentamisen arvon laskevan tämän jälkeen merkittävästi tulevina vuosina. Ukrainan tilanteen vaikutuksia ei ole vielä arvioitu.

Vuonna 2022 kerrostalorakentamisen ennustetaan laskevan ja omakotitalorakentamisen kasvavan edelleen. Liike- ja toimistorakennuksiin ennustetaan massiivista kolmanneksen kasvua vuoteen 2021 verrattuna. Teollisuuden rakennuksille ennustetaan 15 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan uudistalonrakentamisen arvon ennustetaan kasvavan 7 % vuoteen 2021 verrattuna.

Julkinen puurakentamien jäljessä tavoitteestaan

Julkiselle puurakentamiselle on asetettu kovat kasvutavoitteet. Julkisten rakennuttajien asuinrakennusten osuuden tavoitellaan kasvavan noin 45 % tasolle, hoitorakennusten noin 35 % tasolle ja opetustilojen noin 65 % tasolle. Kaikesta julkisesta rakennuttamisesta puulle tavoitellaan vuoteen 2025 mennessä noin 45 % markkinaosuutta. Kokonaisuudessaan julkisen rakentamisen markkinaosuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015, mutta tavoitteisiin pääsemiseksi tahtia on kiristettävä!

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puurakentaminen kasvoi vuonna 2021 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puurakentaminen-kasvoi-vuonna-2021 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2022-03-09 14:40:53 [post_modified_gmt] => 2022-03-09 12:40:53 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 404 [post_author] => 0 [post_date] => 2022-02-08 15:46:00 [post_date_gmt] => 2022-02-08 13:46:00 [post_content] =>

Puutuotteiden valmistus tukee aluetaloutta 

Puutuoteteollisuuden alle kuuluu useita toimialoja. Yhteistä niille on se, että ne käyttävät puuta raaka-aineenaan.

Puutuoteteollisuus työllistää

Puutuoteteollisuus huonekaluteollisuus mukaanluettuna  työllistää Suomessa suoraan noin 29 000 henkilöä. Se on noin 8 % koko maan teollisuustyöntekijöiden määrästä. Välittömiä palkkoja ala maksoi vajaan miljardin, joka on 7 % teollisuuden palkkatuloista Suomessa. 

Maakunnittainen työllistävyys vaihtelee huomattavasti mm. teollisuuden sijainnin ja maakunnan elinkeinorakenteen mukaan. Etelä-Savon teollisista työpaikoista on 27 % puutuoteteollisuudessa, Päijät-Hämeessä 20 % ja Kainuussa 18 %.

Puutuoteteollisuuden välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien kokonaistyöllistävyys on 66 000 henkeä. Tästä 38 % on puutuoteteollisuuden välittömiä työpaikkoja, 27 % metsätalouden työpaikkoja, 7 % kuljetuksen työpaikkoja. Lisäksi muiden tuotteiden ja palveluiden työpaikkojen osuus on 28 %.

Tuotannon arvo on suurin Pohjois-Pohjanmaalla, Päijät-Häneessä ja Pohjois-Savossa.

Toimialan rakenne

Puutuoteteollisuuden lisäksi puuta käytetään huonekalujen valmistukseen. Siksi huonekaluteollisuuden luvut sisällytetään tähän tarkasteluun. 

Puutuoteteollisuuden suurin toimiala on sahateollisuus, jonka osuus alan kokonaisliikevaihdosta on 47 %. Seuraavaksi suurin alue on  huonekaluteollisuus, joka on 16 % kokonaisuudesta  Seuraavaksi tulee rakennuspuusepänteollisuus 15 %, jonka alla on mm. ikkunoiden ja ovien valmistus, parketti, kiintokalusteet jne. Puulevyjen osuus on 11 %, pääosin tuotanto on vaneria. Puisten valmistalojen valmistus on 8 % kokonaisuudesta. Muuhun ryhmään kuuluu mm. pakkausteollisuus.

 

 

Kaikki kuvat, myös maakunnittain tiedot lnettisivustoltamme täältä.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puutuoteteollisuuden vaikutus Suomen ja maakuntien talouteen [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puutuoteteollisuus-luo-tyota-ja-lisaarvoa [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2022-02-08 15:46:26 [post_modified_gmt] => 2022-02-08 13:46:26 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 404 [post_author] => 0 [post_date] => 2022-02-08 15:46:00 [post_date_gmt] => 2022-02-08 13:46:00 [post_content] =>

Puutuotteiden valmistus tukee aluetaloutta 

Puutuoteteollisuuden alle kuuluu useita toimialoja. Yhteistä niille on se, että ne käyttävät puuta raaka-aineenaan.

Puutuoteteollisuus työllistää

Puutuoteteollisuus huonekaluteollisuus mukaanluettuna  työllistää Suomessa suoraan noin 29 000 henkilöä. Se on noin 8 % koko maan teollisuustyöntekijöiden määrästä. Välittömiä palkkoja ala maksoi vajaan miljardin, joka on 7 % teollisuuden palkkatuloista Suomessa. 

Maakunnittainen työllistävyys vaihtelee huomattavasti mm. teollisuuden sijainnin ja maakunnan elinkeinorakenteen mukaan. Etelä-Savon teollisista työpaikoista on 27 % puutuoteteollisuudessa, Päijät-Hämeessä 20 % ja Kainuussa 18 %.

Puutuoteteollisuuden välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien kokonaistyöllistävyys on 66 000 henkeä. Tästä 38 % on puutuoteteollisuuden välittömiä työpaikkoja, 27 % metsätalouden työpaikkoja, 7 % kuljetuksen työpaikkoja. Lisäksi muiden tuotteiden ja palveluiden työpaikkojen osuus on 28 %.

Tuotannon arvo on suurin Pohjois-Pohjanmaalla, Päijät-Häneessä ja Pohjois-Savossa.

Toimialan rakenne

Puutuoteteollisuuden lisäksi puuta käytetään huonekalujen valmistukseen. Siksi huonekaluteollisuuden luvut sisällytetään tähän tarkasteluun. 

Puutuoteteollisuuden suurin toimiala on sahateollisuus, jonka osuus alan kokonaisliikevaihdosta on 47 %. Seuraavaksi suurin alue on  huonekaluteollisuus, joka on 16 % kokonaisuudesta  Seuraavaksi tulee rakennuspuusepänteollisuus 15 %, jonka alla on mm. ikkunoiden ja ovien valmistus, parketti, kiintokalusteet jne. Puulevyjen osuus on 11 %, pääosin tuotanto on vaneria. Puisten valmistalojen valmistus on 8 % kokonaisuudesta. Muuhun ryhmään kuuluu mm. pakkausteollisuus.

 

 

Kaikki kuvat, myös maakunnittain tiedot lnettisivustoltamme täältä.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puutuoteteollisuuden vaikutus Suomen ja maakuntien talouteen [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puutuoteteollisuus-luo-tyota-ja-lisaarvoa [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2022-02-08 15:46:26 [post_modified_gmt] => 2022-02-08 13:46:26 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 1081 [post_picture] => /images/viestinnan-kuvat/kuva1.jpg [post_thumb] => /images/viestinnan-kuvat/.thumbs/200x113c/kuva1.jpg [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1210 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-12-01 12:52:53 [post_date_gmt] => 2021-12-01 12:52:53 [post_content] =>

Kiertotaloutta on paitsi uudelleenkäyttö ja kierrättäminen, myös tuotteen eliniän pidentäminen. Vastuullisuutta on ostaa laadukkaita tuotteita ja sitten huolehtia niistä niin, että ne säilyvät käyttökelpoisina mahdollisimman pitkään. Huonekalujen hoito-ohjeessa esitellään periaatteet huonekalujen hoidolle, ylläpidolle sekä puhdistukselle ja pienille korjauksille.

Huonekalujen hoito-ohje

 

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Kiertotaloutta on myös tuotteen ylläpito ja korjaaminen: Huonekalujen hoito-ohje auttaa pidentämään huonekalujen käyttöikää [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => kiertotaloutta-on-myos-tuotteen-yllapito-ja-korjaaminen-huonekalujen-hoito-ohje-auttaa-pidentamaan-huonekalujen-kayttoikaa [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-12-01 12:54:22 [post_modified_gmt] => 2021-12-01 10:54:22 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1210 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-12-01 12:52:53 [post_date_gmt] => 2021-12-01 12:52:53 [post_content] =>

Kiertotaloutta on paitsi uudelleenkäyttö ja kierrättäminen, myös tuotteen eliniän pidentäminen. Vastuullisuutta on ostaa laadukkaita tuotteita ja sitten huolehtia niistä niin, että ne säilyvät käyttökelpoisina mahdollisimman pitkään. Huonekalujen hoito-ohjeessa esitellään periaatteet huonekalujen hoidolle, ylläpidolle sekä puhdistukselle ja pienille korjauksille.

Huonekalujen hoito-ohje

 

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Kiertotaloutta on myös tuotteen ylläpito ja korjaaminen: Huonekalujen hoito-ohje auttaa pidentämään huonekalujen käyttöikää [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => kiertotaloutta-on-myos-tuotteen-yllapito-ja-korjaaminen-huonekalujen-hoito-ohje-auttaa-pidentamaan-huonekalujen-kayttoikaa [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-12-01 12:54:22 [post_modified_gmt] => 2021-12-01 10:54:22 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1199 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-10-13 12:58:45 [post_date_gmt] => 2021-10-13 09:58:45 [post_content] =>

Tavoite vähähiilisen puurakentamisen edistämiseksi näkyy yhä useamman kunnan kuntastrategiassa. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää puuttumista asumisen ja rakentamisen päästöihin. Hallituksen tavoitteena on edistää julkista puurakentamista, mikä voi toimia kuntien ilmastopolitiikan työkaluna. Puuinfo selvitti, kuinka puurakentaminen on kirjattu eri kuntien kuntastrategioihin. Kuntastrategia tulee nähdä ylätason visiona ja linjauksena, josta tavoitteet ohjautuvat konkreettisiksi toimenpiteiksi. Puurakentaminen voidaan strategiassa nivoa moneen kontekstiin kuten ilmastotavoitteisiin, kestävään kehitykseen tai sanoa suoraan, että kunnan tavoitteena on rakentaa mahdollisimman paljon puusta, kuvailee Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä kuntastrategian tavoitteita.

Puurakentamisen edistämisen tahtotila voidaan siis ilmaista kuntastrategiassa monin tavoin joko seikkaperäisesti puurakentaminen mainiten tai strategiaan soveltuvalla yleisellä tasolla, jolloin tahtotila konkretisoituu muussa päätöksenteossa, kuten kaavamääräyksissä hankkeita koskevassa päätöksenteossa.

Puuinfon artikkelissa esitellään neljän kunnan kuntastrategiat vähähiilisen puurakentamisen edistämisen näkökulmasta. Yhteinen nimittäjä Pudasjärvellä (Pudasjärvi haluaa olla hirsirakentamisen pääkaupunki), Kuhmossa (Kuhmo – biotalouden menestystarina), Paltamossa (Paltamo on ”bioekosysteemin kotipaikka”) ja Lahdessa (Paltamo on ”bioekosysteemin kotipaikka”) on se, että kunnat ovat toteuttaneet strategioidensa pohjalta useita julkisia puurakentamisen hankkeita. Artikkelissa on myös tiivistelmä miten kuntastrategiat mahdollistavat puurakentamisen.

Lue koko artikkeli Puuinfon verkkosivuilta.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puurakentamisen edistäminen voidaan ilmaista kuntastrategiassa monin eri tavoin [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => -puurakentamisen-edistaminen-voidaan-ilmaista-kuntastrategiassa-monin-eri-tavoin- [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-10-13 12:58:45 [post_modified_gmt] => 2021-10-13 09:58:45 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1199 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-10-13 12:58:45 [post_date_gmt] => 2021-10-13 09:58:45 [post_content] =>

Tavoite vähähiilisen puurakentamisen edistämiseksi näkyy yhä useamman kunnan kuntastrategiassa. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää puuttumista asumisen ja rakentamisen päästöihin. Hallituksen tavoitteena on edistää julkista puurakentamista, mikä voi toimia kuntien ilmastopolitiikan työkaluna. Puuinfo selvitti, kuinka puurakentaminen on kirjattu eri kuntien kuntastrategioihin. Kuntastrategia tulee nähdä ylätason visiona ja linjauksena, josta tavoitteet ohjautuvat konkreettisiksi toimenpiteiksi. Puurakentaminen voidaan strategiassa nivoa moneen kontekstiin kuten ilmastotavoitteisiin, kestävään kehitykseen tai sanoa suoraan, että kunnan tavoitteena on rakentaa mahdollisimman paljon puusta, kuvailee Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä kuntastrategian tavoitteita.

Puurakentamisen edistämisen tahtotila voidaan siis ilmaista kuntastrategiassa monin tavoin joko seikkaperäisesti puurakentaminen mainiten tai strategiaan soveltuvalla yleisellä tasolla, jolloin tahtotila konkretisoituu muussa päätöksenteossa, kuten kaavamääräyksissä hankkeita koskevassa päätöksenteossa.

Puuinfon artikkelissa esitellään neljän kunnan kuntastrategiat vähähiilisen puurakentamisen edistämisen näkökulmasta. Yhteinen nimittäjä Pudasjärvellä (Pudasjärvi haluaa olla hirsirakentamisen pääkaupunki), Kuhmossa (Kuhmo – biotalouden menestystarina), Paltamossa (Paltamo on ”bioekosysteemin kotipaikka”) ja Lahdessa (Paltamo on ”bioekosysteemin kotipaikka”) on se, että kunnat ovat toteuttaneet strategioidensa pohjalta useita julkisia puurakentamisen hankkeita. Artikkelissa on myös tiivistelmä miten kuntastrategiat mahdollistavat puurakentamisen.

Lue koko artikkeli Puuinfon verkkosivuilta.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puurakentamisen edistäminen voidaan ilmaista kuntastrategiassa monin eri tavoin [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => -puurakentamisen-edistaminen-voidaan-ilmaista-kuntastrategiassa-monin-eri-tavoin- [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-10-13 12:58:45 [post_modified_gmt] => 2021-10-13 09:58:45 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1192 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-09-16 11:30:20 [post_date_gmt] => 2021-09-16 08:30:20 [post_content] =>

Puumateriaali vaikuttaa myönteisesti ihmisen tunteisiin

Puun positiiviset hyvinvointivaikutukset on todennettu Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston Biolääketieteen mittaukset, toimilaitteet ja järjestelmät -yksikön ja Tuotantotalouden yksikön poikkitieteellisessä Wood for Good (W4G) -tutkimushankkeessa, jota johti erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä. Puuhuoneessa työskentely alensi koehenkilöiden kielteisiä tunteita ja ärtyneisyyttä sekä nosti elpyneisyyttä ja energisyyttä.

Puumateriaalin stimuloiva vaikutus yllätti

Muilu-Mäkelä myöntää, että tutkimustulokset yllättivät hänet.

– En uskonut, että puumateriaali voisi olla niin voimakas stimulantti, että se näkyisi näinkin selvänä erona tutkimushuoneiden välillä. Tuloksissa kävi ilmi, että koehenkilöiden kielteiset tunteet olivat koko testisarjan ajan matalampia puuhuoneessa. Koehenkilöt kokivat itsensä energisemmiksi astuttuaan puuhuoneeseen, ja elpyneisyyttä kuvaava mittarikin sai korkeammat lukemat puuhuoneessa.

– Kaikki psykologiset arvioinnit siis osoittivat, että puumateriaali vaikuttaa ihmiseen myönteisesti.

– Tutkimustuloksista voidaan tehdä olettamus, että työnantajan investoinneilla työympäristöön on myönteinen vaikutus työntekijään, mikä voi näkyä työn tuottavuudessa. Tarvittaisiin kuitenkin lisätutkimusta selvittämään, minkä verran suunnittelulla ja materiaalivalinnoilla saavutettava myönteinen vaikutus nostaa työn tuottavuutta erilaisissa ja eri lailla tuottavissa työtehtävissä.

– Toivottavasti riittävillä toistomittauksilla ja, koehenkilöiden määrillä toteutetut ja validoiduin mittauksin todennetut tutkimustulokset antavat nyt paremmat edellytykset puutuoteteollisuuden yrityksille hyödyntää niitä myyntiargumenttien rakentamisessa. Ainakin yrityksillä on nyt käytettävissä tutkimus, johon he voivat markkinoinnissa viitata, Muilu-Mäkelä toteaa.

Artikkeli on julkaistu kesäkuussa 2021 Puu-lehden numerossa 1/2021. Lue koko artikkeli täältä: 

Puun hyvinvointivaikutukset tutkittu

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puun hyvinvointivaikutukset tutkittu [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puun-hyvinvointivaikutukset-tutkittu [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-09-16 11:30:20 [post_modified_gmt] => 2021-09-16 08:30:20 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1192 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-09-16 11:30:20 [post_date_gmt] => 2021-09-16 08:30:20 [post_content] =>

Puumateriaali vaikuttaa myönteisesti ihmisen tunteisiin

Puun positiiviset hyvinvointivaikutukset on todennettu Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston Biolääketieteen mittaukset, toimilaitteet ja järjestelmät -yksikön ja Tuotantotalouden yksikön poikkitieteellisessä Wood for Good (W4G) -tutkimushankkeessa, jota johti erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä. Puuhuoneessa työskentely alensi koehenkilöiden kielteisiä tunteita ja ärtyneisyyttä sekä nosti elpyneisyyttä ja energisyyttä.

Puumateriaalin stimuloiva vaikutus yllätti

Muilu-Mäkelä myöntää, että tutkimustulokset yllättivät hänet.

– En uskonut, että puumateriaali voisi olla niin voimakas stimulantti, että se näkyisi näinkin selvänä erona tutkimushuoneiden välillä. Tuloksissa kävi ilmi, että koehenkilöiden kielteiset tunteet olivat koko testisarjan ajan matalampia puuhuoneessa. Koehenkilöt kokivat itsensä energisemmiksi astuttuaan puuhuoneeseen, ja elpyneisyyttä kuvaava mittarikin sai korkeammat lukemat puuhuoneessa.

– Kaikki psykologiset arvioinnit siis osoittivat, että puumateriaali vaikuttaa ihmiseen myönteisesti.

– Tutkimustuloksista voidaan tehdä olettamus, että työnantajan investoinneilla työympäristöön on myönteinen vaikutus työntekijään, mikä voi näkyä työn tuottavuudessa. Tarvittaisiin kuitenkin lisätutkimusta selvittämään, minkä verran suunnittelulla ja materiaalivalinnoilla saavutettava myönteinen vaikutus nostaa työn tuottavuutta erilaisissa ja eri lailla tuottavissa työtehtävissä.

– Toivottavasti riittävillä toistomittauksilla ja, koehenkilöiden määrillä toteutetut ja validoiduin mittauksin todennetut tutkimustulokset antavat nyt paremmat edellytykset puutuoteteollisuuden yrityksille hyödyntää niitä myyntiargumenttien rakentamisessa. Ainakin yrityksillä on nyt käytettävissä tutkimus, johon he voivat markkinoinnissa viitata, Muilu-Mäkelä toteaa.

Artikkeli on julkaistu kesäkuussa 2021 Puu-lehden numerossa 1/2021. Lue koko artikkeli täältä: 

Puun hyvinvointivaikutukset tutkittu

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puun hyvinvointivaikutukset tutkittu [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puun-hyvinvointivaikutukset-tutkittu [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-09-16 11:30:20 [post_modified_gmt] => 2021-09-16 08:30:20 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1175 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-05-21 14:33:17 [post_date_gmt] => 2021-05-21 11:33:17 [post_content] =>

Puutuoteteollisuus ry:n Matti Mikkola Paneelikeskustelussa, tiivis katsaus puurakentamisen keskeisiin teemoihin 40 minuutissa.

https://www.supla.fi/audio/3845119

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Podcast puurakentamisesta [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => podcast-puurakentamisesta [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-05-21 14:33:17 [post_modified_gmt] => 2021-05-21 11:33:17 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1175 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-05-21 14:33:17 [post_date_gmt] => 2021-05-21 11:33:17 [post_content] =>

Puutuoteteollisuus ry:n Matti Mikkola Paneelikeskustelussa, tiivis katsaus puurakentamisen keskeisiin teemoihin 40 minuutissa.

https://www.supla.fi/audio/3845119

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Podcast puurakentamisesta [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => podcast-puurakentamisesta [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-05-21 14:33:17 [post_modified_gmt] => 2021-05-21 11:33:17 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1159 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-05-10 10:50:29 [post_date_gmt] => 2021-05-10 10:50:29 [post_content] =>

Koronan välillinen vaikutus globaaliin markkinatalouteen heijastuu myös kotimarkkinoille

Mediassa on viime viikkoina ihmetelty puutuotteiden kuumenneita markkinoita. Otsikot huutavat, että puutavara viedään nyt käsistä. Samalla pohditaan, vaikuttaako kasvaneen kysyntä-tarjonta -tilanteen kiristyminen kestävän kehityksen investointipäätöksiin.

Mistä tässä oikein on kysymys?

Syy sahatavaran ja puutuotteiden kiristyneeseen kysyntä-tarjonta -tilanteeseen juontuu jo vuoden takaisiin tapahtumiin ja päätöksiin. Pääosa sahayrityksistä niin Suomessa kuin muissakin merkittävissä tuottajamaissa valmistautuivat koronapandemian takia kevään 2020 aikana toisen vuosipuoliskon heikompaan kysyntätilanteeseen. Tuotevarastoja ajettiin melko alhaiselle tasolle sekä toimittaja- että asiakaspäässä.

Kesälomilta palattiin kuitenkin kaikki osapuolet yllättäneeseen alitarjontatilanteeseen. Sekä rakentaminen että TSI-sektori pyörivät paljon paremmin kuin kukaan oli odottanut. Tätä seurasi hintaralli USA:ssa, mikä veti perässään rakennussaha- ja höylätavaramarkkinoita sekä Aasiassa että Euroopassa. Tarjonta on edelleen varsin rajallista, sillä sekä raaka-aine että pandemia rajoittavat lisäkapasiteetin aktivointia. Varastot ovat yhä alhaisella tasolla sekä USA:ssa, Kiinassa että Japanissa ja myös Euroopassa. Kysyntä on hyvällä tasolla kaikilla markkinoilla - samanaikaisesti.

Koronapandemian välillinen vaikutus globaaliin markkinatalouteen

Keskeinen tekijä kasvaneelle kysynnälle ja siitä aiheutuneelle hintojen nousulle löytyy koronapandemian välillisistä vaikutuksista globaaliin markkinatalouteen. Talous ja investoinnit ovat käynnistymässä, mikä on saanut aikaan yhtäaikaisen kysyntäpiikin. Samaan aikaan koronasta johtuvia tuotantovaikeuksia on edelleen monessa maassa.

Voimakas elvytys kiihdyttää investointeja ja rakentamista. Tämä näkyy erityisesti teräksen hinnoissa. Kiina investoi voimakkaasti rakentamiseen. Myös USA:ssa varaudutaan tuleviin suuriin infrainvestointeihin. Euroopan autoteollisuus on ollut vaikeuksissa ja romuterästä on syntynyt normaalia vähemmän

USA:ssa varsin puuvaltaisen pientalorakentamisen aloitukset ovat nousseet 300 000 asunnolla, eli noin neljänneksellä koronaa edeltävästä ajasta. Samaan aikaan korjaus- ja piharakentaminen on ollut hyvin vilkasta USA:ssa, Euroopassa ja Pohjoismaissa. Puun käyttö on korkealla tasolla ja kysyntä on kasvanut kymmeniä prosentteja - hyvin lyhyessä ajassa. Kuluttajien kysyntä on voimakkaasti kohdistunut tietyille aloille, mm. korjausrakentamiseen, tai joihinkin tiettyä raaka-ainetta käyttäviin kulutustuotteisiin, mikä on aiheuttanut kysyntäpiikkejä.

Suurten investointien käynnistyminen ja rakentamisen kiihtyminen näkyy raaka-ainemarkkinoilla

Bitumin ja kestomuovien hintakehitys seuraa vahvasti öljyn hinnan kehitystä ja molempien tuotteiden hinnat ovat olleet jyrkässä kasvussa alkuvuoden aikana. Etenkin kestomuovien hintataso vaikuttaisi ylittäneen jo selvästi koronaa edeltävän hintatason ja hinta on kolmanneksen korkeampi kuin viiden vuoden keskiarvohinta.

Rautamalmin hinta nousi hyvin voimakkaasti loppuvuonna 2020 aina vuoden 2021 alkuun saakka ja on sittemmin pitänyt korkean hintatasonsa. Rautamalmin hinta on tällä hetkellä kaikilla mittareilla erittäin korkea ja viimeksi vastaavanlaisia hintoja on nähty vuonna 2011.

Alumiinin hinta on noussut voimakkaasti muiden raaka-aineiden tavoin. Hintataso kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 24 % vuodentakaisesta ja hinnan kasvun taustalla on etenkin Kiinan kasvanut kysyntä.

Kuparin hinnat saavuttivat lähes kaikkien aikojen korkeimman hintatason helmikuun lopussa. Poiketen muista raaka-aineista, kuparin hinnan uskotaan pysyvän korkealla myös tulevaisuudessa kysyntätekijöiden, kuten elvytystoimien ja liikenteen sähköistymisen vaikutuksesta.

Kipsin hintamuutokset ovat olleet selvästi muita seurattavia materiaaleja maltillisempia. Kuitenkin myös kipsin hinnat ovat olleet selvästi kasvussa. Viimeisen 12 kk hintamuutos on noin 8 % ja myös 5 vuoden keskiarvohinta ylittyy selkeästi. Hintatasoa nostaa etenkin USA:n erittäin vahva pientaloteollisuuden kysyntä. Lisäksi myös Euroopassa kysyntä kasvaa kuluvan- ja ensi vuoden osalta, kun rakentamisen markkina lähtee elpymään.

Miten rakentamisen ja rakennusmateriaalien hinnat Suomessa ovat kehittyneet?

Puutuoteteollisuuden Foreconilta tilaamassa selvityksessä todetaan, että rakentamisen ja rakennusmateriaalien hinnat ovat Suomessa kehittyneet maltillisesti. Hintojen nousu on ollut muissa Pohjoismaissa vuoden 2015 jälkeen Suomea nopeampaa. Viimeaikojen hintaralli USA:ssa on vetänyt myös Pohjoismaiden hintoja nousuun.

Lähde: Forecon

Kotimaan betonielementeissä oli hyvin voimakas hinnannousu 2017-2018. Hintojen nousu tuolloin oli jopa Pohjoismaisella tasolla poikkeuksellisen nopeaa. Viimeaikainen nopea hintojen nousu joissain rakennustuotteissa ei näy valmisbetonissa eikä juuri betonielementeissäkään. Tämä johtuu pääosin toimialan kotimarkkinavetoisuudesta.

Lähde: Forecon

Rakenneteräksen ja betoniteräksen hinnat ovat taas hyvin riippuvaisia maailmanmarkkinahintojen kehityksestä. Kotimaan suhdannetilanteella on vain pieni vaikutus hintoihin. Viime kuukausina teräksen hinnannousu on ollut erittäin suurta. Hintaa on nostanut Kiinan kysynnän kova kasvu, rautamalmin korkea hinta sekä romuteräksen saatavuuden ongelmat.

Lähde: Forecon

Sahatavaran hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla. Hinta on kehittynyt varsin maltillisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuodesta 2011 vuoteen 2017 hinnat eivät juuri nousseet. Vientimarkkinoiden kysyntätilanne nosti sahatavaran hintoja väliaikaisesti vuonna 2018. Viime kuukausina sahatavaran hinta on jälleen noussut, kuitenkin maltillisemmin kuin muissa Pohjoismaissa – puhumattakaan USA:n hintakehityksestä.

Lähde: Forecon

Vaikuttaako kysyntä-tarjonta -tilanteen kiristyminen kestävän kehityksen investointipäätöksiin?

On mielenkiintoista havaita, että fossiilisten raaka-aineiden, kuten rautamalmin, alumiinin, kuparin ja myös kestomuovien hinnat ovat tässä poikkeuksellisessa kysyntätilanteessa nousseet selvästi uusiutuvia raaka-aineita enemmän. Kustannuspaineita fossiilisille materiaaleille luo entisestään myös päästöoikeuksien hinnannousu – päästöoikeuden hinta nousi 50 euroon tonnilta ja on siten yli tuplaantunut tasosta ennen koronaa.

Entäpä puutuotteiden hinnan vaikutus käynnistyviin hankkeisiin. Hintojen nopea nousu luo markkinoilla aina tiettyä epävarmuutta. Puutuotteiden hintakehitys on kuitenkin moniin muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna ollut viime vuosikymmenen aikana hyvinkin maltillista. Kauppalehden jutussa 21.4.2021 Capital Economicsin raaka-aineanalyytikko Samuel Burman arvioi, että koronarajoitteiden tuleva purkaminen mahdollistaa sahojen kapasiteetin noston työntekijöiden lisäämisen kautta. Toukokuun alussa 4.5.2021 Kauppalehden artikkelissa Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori toteaa: ”Fakta on se, että markkinat ovat lopulta aina tasapainossa. Hinta tai määrä joustaa. Nyt tuotantoja yritetään kasvattaa joka paikassa. Se on selvää, ettei tämä maailman tappiin jatku”.

Foreconin raportti on tässä 

Mahdolliset yhteydenotot: Toimitusjohtaja Markku Riihimäki Forecon Oy, p. 040 704 1187 etunimi.sukunimi@forecon.fi

10.5.2021

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Rakennusmateriaalien hintakehityksestä [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => rakennusmateriaalien-hintakehityksesta [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-05-12 15:58:09 [post_modified_gmt] => 2021-05-12 12:58:09 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1159 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-05-10 10:50:29 [post_date_gmt] => 2021-05-10 10:50:29 [post_content] =>

Koronan välillinen vaikutus globaaliin markkinatalouteen heijastuu myös kotimarkkinoille

Mediassa on viime viikkoina ihmetelty puutuotteiden kuumenneita markkinoita. Otsikot huutavat, että puutavara viedään nyt käsistä. Samalla pohditaan, vaikuttaako kasvaneen kysyntä-tarjonta -tilanteen kiristyminen kestävän kehityksen investointipäätöksiin.

Mistä tässä oikein on kysymys?

Syy sahatavaran ja puutuotteiden kiristyneeseen kysyntä-tarjonta -tilanteeseen juontuu jo vuoden takaisiin tapahtumiin ja päätöksiin. Pääosa sahayrityksistä niin Suomessa kuin muissakin merkittävissä tuottajamaissa valmistautuivat koronapandemian takia kevään 2020 aikana toisen vuosipuoliskon heikompaan kysyntätilanteeseen. Tuotevarastoja ajettiin melko alhaiselle tasolle sekä toimittaja- että asiakaspäässä.

Kesälomilta palattiin kuitenkin kaikki osapuolet yllättäneeseen alitarjontatilanteeseen. Sekä rakentaminen että TSI-sektori pyörivät paljon paremmin kuin kukaan oli odottanut. Tätä seurasi hintaralli USA:ssa, mikä veti perässään rakennussaha- ja höylätavaramarkkinoita sekä Aasiassa että Euroopassa. Tarjonta on edelleen varsin rajallista, sillä sekä raaka-aine että pandemia rajoittavat lisäkapasiteetin aktivointia. Varastot ovat yhä alhaisella tasolla sekä USA:ssa, Kiinassa että Japanissa ja myös Euroopassa. Kysyntä on hyvällä tasolla kaikilla markkinoilla - samanaikaisesti.

Koronapandemian välillinen vaikutus globaaliin markkinatalouteen

Keskeinen tekijä kasvaneelle kysynnälle ja siitä aiheutuneelle hintojen nousulle löytyy koronapandemian välillisistä vaikutuksista globaaliin markkinatalouteen. Talous ja investoinnit ovat käynnistymässä, mikä on saanut aikaan yhtäaikaisen kysyntäpiikin. Samaan aikaan koronasta johtuvia tuotantovaikeuksia on edelleen monessa maassa.

Voimakas elvytys kiihdyttää investointeja ja rakentamista. Tämä näkyy erityisesti teräksen hinnoissa. Kiina investoi voimakkaasti rakentamiseen. Myös USA:ssa varaudutaan tuleviin suuriin infrainvestointeihin. Euroopan autoteollisuus on ollut vaikeuksissa ja romuterästä on syntynyt normaalia vähemmän

USA:ssa varsin puuvaltaisen pientalorakentamisen aloitukset ovat nousseet 300 000 asunnolla, eli noin neljänneksellä koronaa edeltävästä ajasta. Samaan aikaan korjaus- ja piharakentaminen on ollut hyvin vilkasta USA:ssa, Euroopassa ja Pohjoismaissa. Puun käyttö on korkealla tasolla ja kysyntä on kasvanut kymmeniä prosentteja - hyvin lyhyessä ajassa. Kuluttajien kysyntä on voimakkaasti kohdistunut tietyille aloille, mm. korjausrakentamiseen, tai joihinkin tiettyä raaka-ainetta käyttäviin kulutustuotteisiin, mikä on aiheuttanut kysyntäpiikkejä.

Suurten investointien käynnistyminen ja rakentamisen kiihtyminen näkyy raaka-ainemarkkinoilla

Bitumin ja kestomuovien hintakehitys seuraa vahvasti öljyn hinnan kehitystä ja molempien tuotteiden hinnat ovat olleet jyrkässä kasvussa alkuvuoden aikana. Etenkin kestomuovien hintataso vaikuttaisi ylittäneen jo selvästi koronaa edeltävän hintatason ja hinta on kolmanneksen korkeampi kuin viiden vuoden keskiarvohinta.

Rautamalmin hinta nousi hyvin voimakkaasti loppuvuonna 2020 aina vuoden 2021 alkuun saakka ja on sittemmin pitänyt korkean hintatasonsa. Rautamalmin hinta on tällä hetkellä kaikilla mittareilla erittäin korkea ja viimeksi vastaavanlaisia hintoja on nähty vuonna 2011.

Alumiinin hinta on noussut voimakkaasti muiden raaka-aineiden tavoin. Hintataso kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 24 % vuodentakaisesta ja hinnan kasvun taustalla on etenkin Kiinan kasvanut kysyntä.

Kuparin hinnat saavuttivat lähes kaikkien aikojen korkeimman hintatason helmikuun lopussa. Poiketen muista raaka-aineista, kuparin hinnan uskotaan pysyvän korkealla myös tulevaisuudessa kysyntätekijöiden, kuten elvytystoimien ja liikenteen sähköistymisen vaikutuksesta.

Kipsin hintamuutokset ovat olleet selvästi muita seurattavia materiaaleja maltillisempia. Kuitenkin myös kipsin hinnat ovat olleet selvästi kasvussa. Viimeisen 12 kk hintamuutos on noin 8 % ja myös 5 vuoden keskiarvohinta ylittyy selkeästi. Hintatasoa nostaa etenkin USA:n erittäin vahva pientaloteollisuuden kysyntä. Lisäksi myös Euroopassa kysyntä kasvaa kuluvan- ja ensi vuoden osalta, kun rakentamisen markkina lähtee elpymään.

Miten rakentamisen ja rakennusmateriaalien hinnat Suomessa ovat kehittyneet?

Puutuoteteollisuuden Foreconilta tilaamassa selvityksessä todetaan, että rakentamisen ja rakennusmateriaalien hinnat ovat Suomessa kehittyneet maltillisesti. Hintojen nousu on ollut muissa Pohjoismaissa vuoden 2015 jälkeen Suomea nopeampaa. Viimeaikojen hintaralli USA:ssa on vetänyt myös Pohjoismaiden hintoja nousuun.

Lähde: Forecon

Kotimaan betonielementeissä oli hyvin voimakas hinnannousu 2017-2018. Hintojen nousu tuolloin oli jopa Pohjoismaisella tasolla poikkeuksellisen nopeaa. Viimeaikainen nopea hintojen nousu joissain rakennustuotteissa ei näy valmisbetonissa eikä juuri betonielementeissäkään. Tämä johtuu pääosin toimialan kotimarkkinavetoisuudesta.

Lähde: Forecon

Rakenneteräksen ja betoniteräksen hinnat ovat taas hyvin riippuvaisia maailmanmarkkinahintojen kehityksestä. Kotimaan suhdannetilanteella on vain pieni vaikutus hintoihin. Viime kuukausina teräksen hinnannousu on ollut erittäin suurta. Hintaa on nostanut Kiinan kysynnän kova kasvu, rautamalmin korkea hinta sekä romuteräksen saatavuuden ongelmat.

Lähde: Forecon

Sahatavaran hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla. Hinta on kehittynyt varsin maltillisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuodesta 2011 vuoteen 2017 hinnat eivät juuri nousseet. Vientimarkkinoiden kysyntätilanne nosti sahatavaran hintoja väliaikaisesti vuonna 2018. Viime kuukausina sahatavaran hinta on jälleen noussut, kuitenkin maltillisemmin kuin muissa Pohjoismaissa – puhumattakaan USA:n hintakehityksestä.

Lähde: Forecon

Vaikuttaako kysyntä-tarjonta -tilanteen kiristyminen kestävän kehityksen investointipäätöksiin?

On mielenkiintoista havaita, että fossiilisten raaka-aineiden, kuten rautamalmin, alumiinin, kuparin ja myös kestomuovien hinnat ovat tässä poikkeuksellisessa kysyntätilanteessa nousseet selvästi uusiutuvia raaka-aineita enemmän. Kustannuspaineita fossiilisille materiaaleille luo entisestään myös päästöoikeuksien hinnannousu – päästöoikeuden hinta nousi 50 euroon tonnilta ja on siten yli tuplaantunut tasosta ennen koronaa.

Entäpä puutuotteiden hinnan vaikutus käynnistyviin hankkeisiin. Hintojen nopea nousu luo markkinoilla aina tiettyä epävarmuutta. Puutuotteiden hintakehitys on kuitenkin moniin muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna ollut viime vuosikymmenen aikana hyvinkin maltillista. Kauppalehden jutussa 21.4.2021 Capital Economicsin raaka-aineanalyytikko Samuel Burman arvioi, että koronarajoitteiden tuleva purkaminen mahdollistaa sahojen kapasiteetin noston työntekijöiden lisäämisen kautta. Toukokuun alussa 4.5.2021 Kauppalehden artikkelissa Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori toteaa: ”Fakta on se, että markkinat ovat lopulta aina tasapainossa. Hinta tai määrä joustaa. Nyt tuotantoja yritetään kasvattaa joka paikassa. Se on selvää, ettei tämä maailman tappiin jatku”.

Foreconin raportti on tässä 

Mahdolliset yhteydenotot: Toimitusjohtaja Markku Riihimäki Forecon Oy, p. 040 704 1187 etunimi.sukunimi@forecon.fi

10.5.2021

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Rakennusmateriaalien hintakehityksestä [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => rakennusmateriaalien-hintakehityksesta [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-05-12 15:58:09 [post_modified_gmt] => 2021-05-12 12:58:09 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1154 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-04-23 16:40:41 [post_date_gmt] => 2021-04-23 13:40:41 [post_content] =>

Saha- ja vaneriteollisuus valmistaa tuotteensa raakapuusta, valtaosin mänty-, kuusi- tai koivutukista. Vuonna 2020 raakapuun käyttö oli noin sahatavaraan 24,7 miljoonaa kuutiometriä (pääosin havutukkia) ja vaneriin 2,6 miljoonaa kuutiometriä kuusi- ja koivutukkia. Kaikkiaan saha- ja vanaeriteollisuuden käyttämästä raakapuusta 98,4 % oli kotimaista alkuperää. 

Sahateollisuus kulutti raakapuuta kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Sahateollisuuden osuus raakapuun kokonaiskäytöstä kasvoi kuitenkin yhdellä prosentilla.

Metsäteollisuuden sivutuotepuuta, lähinnä sahahaketta ja purua, käytettiin metsäteollisuustuotteiden valmistuksessa 8,8 miljoonaa kuutiometriä, joka oli yhdeksän prosenttia edellisvuotta vähemmän. Sellun tuotantoon tästä meni kolme neljäsosaa.

Teollisuuden puunkäyttöä tilastoi Luonnonvarakeskus.

23.4.2021

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Raakapuun käyttö puutuoteteollisuudessa 2020 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => raakapuun-kaytto-puutuoteteollisuudessa-2020 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-04-23 16:40:41 [post_modified_gmt] => 2021-04-23 13:40:41 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1154 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-04-23 16:40:41 [post_date_gmt] => 2021-04-23 13:40:41 [post_content] =>

Saha- ja vaneriteollisuus valmistaa tuotteensa raakapuusta, valtaosin mänty-, kuusi- tai koivutukista. Vuonna 2020 raakapuun käyttö oli noin sahatavaraan 24,7 miljoonaa kuutiometriä (pääosin havutukkia) ja vaneriin 2,6 miljoonaa kuutiometriä kuusi- ja koivutukkia. Kaikkiaan saha- ja vanaeriteollisuuden käyttämästä raakapuusta 98,4 % oli kotimaista alkuperää. 

Sahateollisuus kulutti raakapuuta kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Sahateollisuuden osuus raakapuun kokonaiskäytöstä kasvoi kuitenkin yhdellä prosentilla.

Metsäteollisuuden sivutuotepuuta, lähinnä sahahaketta ja purua, käytettiin metsäteollisuustuotteiden valmistuksessa 8,8 miljoonaa kuutiometriä, joka oli yhdeksän prosenttia edellisvuotta vähemmän. Sellun tuotantoon tästä meni kolme neljäsosaa.

Teollisuuden puunkäyttöä tilastoi Luonnonvarakeskus.

23.4.2021

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Raakapuun käyttö puutuoteteollisuudessa 2020 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => raakapuun-kaytto-puutuoteteollisuudessa-2020 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-04-23 16:40:41 [post_modified_gmt] => 2021-04-23 13:40:41 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1138 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-03-23 10:56:27 [post_date_gmt] => 2021-03-23 10:56:27 [post_content] =>

Puun osuus rakentamisessa vuonna 2020 

Puu pitää pintansa erityisesti pientaloissa ja vapaa-ajan rakennuksissa. Rakennustilavuudesta laskettuna osuus runkomateriaalina oli omakotitalojen aloituksissa 86 % ja vapaa-ajan rakennusten aloituksissa 95 %. Hoitoalan rakennuksissa puurungon osuus oli 19 % ja opetusrakennuksissa 20 %.

Kaikista aloitetuista rakennuksista laskettuna puurunko oli 28 prosentissa. Julkisen rakennuttajan aloituksissa puun osuus oli 14 %.

Kerrostaloissa puurungon osuus oli edellisvuoden tasolla, hieman vajaa 4 %, sama 4 % tulee myös laskettuna kerrostaloasuntojen kappalemäärästä. Kappaleissa laskien omakotitaloissa puun osuus on 90 % ja rivitaloissa 80 %. Vapaa-ajan asunnoissa osuus on 98 %.

Puurakentamisessa alueellisia eroja

Suurin puurunkoisten rakennusten aloitusten osuus oli Päijät-Hämeessä, tilavuudesta kaikkiaan 54%, Lappi tuli hyvänä kakkosena 52%. Uudellamaalla puurunkoisten osuus on 19 %, joka yhdessä Kainuun kanssa oli alhaisin osuus maakunnista.

Rakennuslupien määrä ennakoi kasvua tälle vuodelle

Puurunkoisisille asuinkerrostaloille myönnettiin rakennuslupia 31 % edellisvuotta enemmän. Kokoontumisrakennuksille kasvu oli korkea, 426 %, mutta edellisen vuoden luku oli hyvin matala. Julkisen rakennuttajan hakemat luvat ovat kaikkiaan - ja myös puurakennuksille - noin 20 % edellisvuotta pienemmät.

Uudisrakentamisen arvon kehitys vuonna 2020

Kaikkiaan uudisasuinrakentamisen arvo laski jo toista vuotta peräkkäin, vuonna 2020 laskua oli -2,8 % edellisvuoteen verrattuna. Omakotirakentamisessa lasku oli pieni. Lisäksi erityisesti tonttien kysynnän vahva kasvu viestii pientalosektorin kääntyvän kasvusuuntaan.

Kerrostaloissa pudotus jatkui toista vuotta arvon laskiessa -5.4 % viime vuonna.  Vapaa-ajan rakennuksissa trendi on päinvastainen, rakentaminen kasvoi toista vuotta peräkkäin ja niitä rakennettiin 9 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Liike- ja toimistorakentamisessa jatkui lasku toista vuotta, nyt -13 prosentilla. Julkiset palvelurakennukset jatkoivat kasvuaan 10,6 %:lla, myös teollisuus- ja varastorakennusten rakentamisen arvo kasvoi.

Artikkeli perustuu Forecon Oy:n Puutuoteteollisuudelle toimittamaan tilastoaineistoon.

Yhteys:

Markku Riihimäki, Forecon Oy p. 040 704 1187 

Matti Mikkola, Puutuoteteollisuus ry, p. 040 829 4026

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Rakennusluvat ennakoivat puurakentamisen kasvua tänä vuonna [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => rakennusluvat-ennakoivat-puurakentamisen-kasvua-tana--vuonna- [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-03-23 13:27:02 [post_modified_gmt] => 2021-03-23 11:27:02 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1138 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-03-23 10:56:27 [post_date_gmt] => 2021-03-23 10:56:27 [post_content] =>

Puun osuus rakentamisessa vuonna 2020 

Puu pitää pintansa erityisesti pientaloissa ja vapaa-ajan rakennuksissa. Rakennustilavuudesta laskettuna osuus runkomateriaalina oli omakotitalojen aloituksissa 86 % ja vapaa-ajan rakennusten aloituksissa 95 %. Hoitoalan rakennuksissa puurungon osuus oli 19 % ja opetusrakennuksissa 20 %.

Kaikista aloitetuista rakennuksista laskettuna puurunko oli 28 prosentissa. Julkisen rakennuttajan aloituksissa puun osuus oli 14 %.

Kerrostaloissa puurungon osuus oli edellisvuoden tasolla, hieman vajaa 4 %, sama 4 % tulee myös laskettuna kerrostaloasuntojen kappalemäärästä. Kappaleissa laskien omakotitaloissa puun osuus on 90 % ja rivitaloissa 80 %. Vapaa-ajan asunnoissa osuus on 98 %.

Puurakentamisessa alueellisia eroja

Suurin puurunkoisten rakennusten aloitusten osuus oli Päijät-Hämeessä, tilavuudesta kaikkiaan 54%, Lappi tuli hyvänä kakkosena 52%. Uudellamaalla puurunkoisten osuus on 19 %, joka yhdessä Kainuun kanssa oli alhaisin osuus maakunnista.

Rakennuslupien määrä ennakoi kasvua tälle vuodelle

Puurunkoisisille asuinkerrostaloille myönnettiin rakennuslupia 31 % edellisvuotta enemmän. Kokoontumisrakennuksille kasvu oli korkea, 426 %, mutta edellisen vuoden luku oli hyvin matala. Julkisen rakennuttajan hakemat luvat ovat kaikkiaan - ja myös puurakennuksille - noin 20 % edellisvuotta pienemmät.

Uudisrakentamisen arvon kehitys vuonna 2020

Kaikkiaan uudisasuinrakentamisen arvo laski jo toista vuotta peräkkäin, vuonna 2020 laskua oli -2,8 % edellisvuoteen verrattuna. Omakotirakentamisessa lasku oli pieni. Lisäksi erityisesti tonttien kysynnän vahva kasvu viestii pientalosektorin kääntyvän kasvusuuntaan.

Kerrostaloissa pudotus jatkui toista vuotta arvon laskiessa -5.4 % viime vuonna.  Vapaa-ajan rakennuksissa trendi on päinvastainen, rakentaminen kasvoi toista vuotta peräkkäin ja niitä rakennettiin 9 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Liike- ja toimistorakentamisessa jatkui lasku toista vuotta, nyt -13 prosentilla. Julkiset palvelurakennukset jatkoivat kasvuaan 10,6 %:lla, myös teollisuus- ja varastorakennusten rakentamisen arvo kasvoi.

Artikkeli perustuu Forecon Oy:n Puutuoteteollisuudelle toimittamaan tilastoaineistoon.

Yhteys:

Markku Riihimäki, Forecon Oy p. 040 704 1187 

Matti Mikkola, Puutuoteteollisuus ry, p. 040 829 4026

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Rakennusluvat ennakoivat puurakentamisen kasvua tänä vuonna [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => rakennusluvat-ennakoivat-puurakentamisen-kasvua-tana--vuonna- [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-03-23 13:27:02 [post_modified_gmt] => 2021-03-23 11:27:02 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 1034 [post_picture] => /images/taustakuvat/kuntavaalikuva_opt.jpg [post_thumb] => /images/taustakuvat/.thumbs/200x113c/kuntavaalikuva_opt.jpg [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1106 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-02-15 22:26:56 [post_date_gmt] => 2021-02-15 20:26:56 [post_content] =>

Puurakentamisen korkeat tavoitteet toteutetaan nyt

Suomessa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle. Tulevalla valtuustokaudella tehdään päätökset, jotka määrittelevät saavutetaanko tavoitteet vai ei. Työ alkaa heti uuden valtuustokauden alussa, kun kuntastrategia määritellään ja päätetään.

Asenne puurakentamista kohtaan on kunnissa myönteinen

Puutuoteteollisuus ry teetti loppuvuodesta 2020 kyselytutkimuksen kuntapäättäjien parissa. Selvityksessä sekä kuntien poliittinen johto että virkamiesjohto ottivat kantaa puurakentamiseen. Selvitys osoittaa, että julkiselle puurakentamiselle asetetut korkeat tavoitteet olisivat saavutettavissa, jos se olisi vain päättäjien tahtotilasta kiinni. Halu lisätä puurakentamista kunnan julkisessa rakentamisessa on korkea yli puoluerajojen. Myös viranhaltijat suhtautuvat puurakentamiseen myönteisesti. Kyselytutkimus kuitenkin paljastaa, että Suomessa on valtava määrä kuntia, joissa julkista rakentamista ei ohjata strategisella tasolla. Näin poliittinen tahtotila ei muutu käytännöksi.

Tieto karkottaa epäilykset

Kuntavaalikeskustelua varten kokosimme kunnille keskustelupaperin, jossa kerrotaan puurakentamisesta. Erityisesti pureudutaan viiteen puurakentamista koskevaan myyttiin. Näitä ovat:

MYYTTI 1:

Puurakentaminen on kallista

MYYTTI 2:

Puurakentamisosaaminen on niin huonolla tasolla, ettei hankkeisiin kannata lähteä

MYYTTI 3:

Rakennusmateriaalivalinnalla ei ole merkitystä, ilmastovaikutus syntyy energiatehokkuudesta

MYYTTI 4:

Puurakennukset eivät ole paloturvallisia ja äänieristys ei niissä toimi

MYYTTI 5:

Puurakennuksen elinkaari on lyhyt

Keskustelupaperimme vastaa näihin kysymyksiin ja valottaa muutenkin syitä miksi kuntien kannattaa kiinnostua puurakentamisesta.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Kuntavaalit 2021 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => kuntavaalit-2021 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-02-15 22:26:56 [post_modified_gmt] => 2021-02-15 20:26:56 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1106 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-02-15 22:26:56 [post_date_gmt] => 2021-02-15 20:26:56 [post_content] =>

Puurakentamisen korkeat tavoitteet toteutetaan nyt

Suomessa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle. Tulevalla valtuustokaudella tehdään päätökset, jotka määrittelevät saavutetaanko tavoitteet vai ei. Työ alkaa heti uuden valtuustokauden alussa, kun kuntastrategia määritellään ja päätetään.

Asenne puurakentamista kohtaan on kunnissa myönteinen

Puutuoteteollisuus ry teetti loppuvuodesta 2020 kyselytutkimuksen kuntapäättäjien parissa. Selvityksessä sekä kuntien poliittinen johto että virkamiesjohto ottivat kantaa puurakentamiseen. Selvitys osoittaa, että julkiselle puurakentamiselle asetetut korkeat tavoitteet olisivat saavutettavissa, jos se olisi vain päättäjien tahtotilasta kiinni. Halu lisätä puurakentamista kunnan julkisessa rakentamisessa on korkea yli puoluerajojen. Myös viranhaltijat suhtautuvat puurakentamiseen myönteisesti. Kyselytutkimus kuitenkin paljastaa, että Suomessa on valtava määrä kuntia, joissa julkista rakentamista ei ohjata strategisella tasolla. Näin poliittinen tahtotila ei muutu käytännöksi.

Tieto karkottaa epäilykset

Kuntavaalikeskustelua varten kokosimme kunnille keskustelupaperin, jossa kerrotaan puurakentamisesta. Erityisesti pureudutaan viiteen puurakentamista koskevaan myyttiin. Näitä ovat:

MYYTTI 1:

Puurakentaminen on kallista

MYYTTI 2:

Puurakentamisosaaminen on niin huonolla tasolla, ettei hankkeisiin kannata lähteä

MYYTTI 3:

Rakennusmateriaalivalinnalla ei ole merkitystä, ilmastovaikutus syntyy energiatehokkuudesta

MYYTTI 4:

Puurakennukset eivät ole paloturvallisia ja äänieristys ei niissä toimi

MYYTTI 5:

Puurakennuksen elinkaari on lyhyt

Keskustelupaperimme vastaa näihin kysymyksiin ja valottaa muutenkin syitä miksi kuntien kannattaa kiinnostua puurakentamisesta.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Kuntavaalit 2021 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => kuntavaalit-2021 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-02-15 22:26:56 [post_modified_gmt] => 2021-02-15 20:26:56 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1051 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-01-13 16:33:19 [post_date_gmt] => 2021-01-13 16:33:19 [post_content] =>

Puurakentamisen hiilidioksidipäästöjä on tutkittu laajalti kotimaassa ja ulkomailla. Puurakennukset ovat pärjänneet hiilijalanjälkivertailuissa erittäin hyvin. Puutuote­teollisuus ry teetti Granlund Consultingilla selvityksen puurakentamisen kasvattamisen potentiaalista rakentamisen hiilidioksidipäästöjen leikkaajana vuoteen 2035 mennessä. Selvityksen tiivistelmä on tässä.

Jos Suomessa toteutetaan puurakentamisen kaikkien kunnianhimoisimmat tavoitteet, se tarkoittaisi 0,7 miljoonan kuutiometrin sahatavaran käytön lisäystä. Suomessa sahatavaran tuotanto oli 11,3 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2019 ja vienti 8,7 miljoonaa kuutiometriä. Raakapuuna laskien määrä olisi prosentti metsien vuotuisesta kasvusta. Käytännössä kotimaan kulutuksen kasvu otettaisiin kuitenkin nykyisestä sahausmäärästä.

Kunnianhimoisimmankin tavoitteen toteutuessa saha­tavaran kulutus olisi kotimaassa nykyisen 3,2 miljoonan kuutio­metrin sijasta 3,9 miljoonaa kuutiometriä. Suurimmillaan sahatavaran kulutus on ollut 2000-luvun alkupuolella, jolloin kotimaassa käytettiin noin viisi miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Tarkastelemalla puurakentamisen hiilidioksidipäästöjä koskevia selvityksiä ja yhdistämällä ne kunnianhimoisiin tavoitteisiin, Granlundin arvio oli, että puurakentamisella voidaan leikata Suomen koko uudisrakentamisen vuosittaisia päästöjä (niin sanottua rakentamisen hiilipiikkiä) 30 prosenttia. Samalla lisääntyvä puurakentaminen kasvattaa nopeasti myös rakennuksiin varastoituvan hiilen määrää.

Tämä puurakentamisen lisäys on toteutettavissa käytössä olevalla teknologialla. Puurakentamisen resurssitkin ovat nopeasti lisättävissä tavoitetta vastaamaan. Vaikka rakentamiseen tarvittavan puun määrä vaikuttaa pieneltä, sillä on suuri vaikutus koko rakennussektorin hiilidioksidipäästöihin.

Tämä kaikki jo tänään, jos niin halutaan. Tämä on puutuoteteollisuuden kontribuutio vähähiilisen rakentamisen tavoitteluun. Myös muita materiaaleja ja niiden vähähiilisyyspanostusta tarvitaan, sekä rakentamisessa että raken­tamisen hiilineutraaliuteen pääsemisessä.

Julkaistu 13.1.2021 Maaseudun Tulevaisuudessa

Aila Janatuinen, Puutuoteteollisuus ry

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puurakentaminen leikkaa rakentamisen hiilipiikkiä [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puurakentaminen-leikkaa-rakentamisen-hiilipiikkia [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-02-08 11:34:42 [post_modified_gmt] => 2021-02-08 09:34:42 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 1051 [post_author] => 0 [post_date] => 2021-01-13 16:33:19 [post_date_gmt] => 2021-01-13 16:33:19 [post_content] =>

Puurakentamisen hiilidioksidipäästöjä on tutkittu laajalti kotimaassa ja ulkomailla. Puurakennukset ovat pärjänneet hiilijalanjälkivertailuissa erittäin hyvin. Puutuote­teollisuus ry teetti Granlund Consultingilla selvityksen puurakentamisen kasvattamisen potentiaalista rakentamisen hiilidioksidipäästöjen leikkaajana vuoteen 2035 mennessä. Selvityksen tiivistelmä on tässä.

Jos Suomessa toteutetaan puurakentamisen kaikkien kunnianhimoisimmat tavoitteet, se tarkoittaisi 0,7 miljoonan kuutiometrin sahatavaran käytön lisäystä. Suomessa sahatavaran tuotanto oli 11,3 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2019 ja vienti 8,7 miljoonaa kuutiometriä. Raakapuuna laskien määrä olisi prosentti metsien vuotuisesta kasvusta. Käytännössä kotimaan kulutuksen kasvu otettaisiin kuitenkin nykyisestä sahausmäärästä.

Kunnianhimoisimmankin tavoitteen toteutuessa saha­tavaran kulutus olisi kotimaassa nykyisen 3,2 miljoonan kuutio­metrin sijasta 3,9 miljoonaa kuutiometriä. Suurimmillaan sahatavaran kulutus on ollut 2000-luvun alkupuolella, jolloin kotimaassa käytettiin noin viisi miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Tarkastelemalla puurakentamisen hiilidioksidipäästöjä koskevia selvityksiä ja yhdistämällä ne kunnianhimoisiin tavoitteisiin, Granlundin arvio oli, että puurakentamisella voidaan leikata Suomen koko uudisrakentamisen vuosittaisia päästöjä (niin sanottua rakentamisen hiilipiikkiä) 30 prosenttia. Samalla lisääntyvä puurakentaminen kasvattaa nopeasti myös rakennuksiin varastoituvan hiilen määrää.

Tämä puurakentamisen lisäys on toteutettavissa käytössä olevalla teknologialla. Puurakentamisen resurssitkin ovat nopeasti lisättävissä tavoitetta vastaamaan. Vaikka rakentamiseen tarvittavan puun määrä vaikuttaa pieneltä, sillä on suuri vaikutus koko rakennussektorin hiilidioksidipäästöihin.

Tämä kaikki jo tänään, jos niin halutaan. Tämä on puutuoteteollisuuden kontribuutio vähähiilisen rakentamisen tavoitteluun. Myös muita materiaaleja ja niiden vähähiilisyyspanostusta tarvitaan, sekä rakentamisessa että raken­tamisen hiilineutraaliuteen pääsemisessä.

Julkaistu 13.1.2021 Maaseudun Tulevaisuudessa

Aila Janatuinen, Puutuoteteollisuus ry

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puurakentaminen leikkaa rakentamisen hiilipiikkiä [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puurakentaminen-leikkaa-rakentamisen-hiilipiikkia [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2021-02-08 11:34:42 [post_modified_gmt] => 2021-02-08 09:34:42 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 999 [post_author] => 0 [post_date] => 2020-10-08 10:15:42 [post_date_gmt] => 2020-10-08 10:15:42 [post_content] =>

LAB tarjoaa muuntokoulutusta puurakentamisen ja puurakenteiden suunnittelun osaajapulaan.

Nyt tarjolla oleva koulutus antaa pohjalla olevan insinöörikoulutuksen mukaisesti pätevyyden puutuoteteollisuuden suunnittelu-, johto-, tuotekehitys- tai tuotantotehtäviin. Rakennusinsinöörikoulutuksen pohjalta voi saavuttaa puutekniikan insinöörin pätevyyden ja valmiuden toimia vaativien puurakenteiden suunnittelijan tehtävissä. Muilla pohjakoulutuksilla voi pätevöityä tuotantotalouden tai konetekniikan insinööriksi puutuoteteollisuuden palvelukseen. 

Opiskelu tapahtuu etänä joko suomen tai englannin kielellä.

Tarkemmat kuvaukset oheisessa dokumentissa tai puutekniikan lehtori Jari Suomiselta (jari.suominen (at) lab.fi)

/images/pdf/koulutusfoorumi/muuntokoulutus.pdf

 

 

 

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Muuntokoulutuksella helpotusta puurakentamisen osaajapulaan [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => muuntokoulutuksella-helpotusta-puurakentamisen-osaajapulaan [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-10-08 10:17:38 [post_modified_gmt] => 2020-10-08 07:17:38 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 999 [post_author] => 0 [post_date] => 2020-10-08 10:15:42 [post_date_gmt] => 2020-10-08 10:15:42 [post_content] =>

LAB tarjoaa muuntokoulutusta puurakentamisen ja puurakenteiden suunnittelun osaajapulaan.

Nyt tarjolla oleva koulutus antaa pohjalla olevan insinöörikoulutuksen mukaisesti pätevyyden puutuoteteollisuuden suunnittelu-, johto-, tuotekehitys- tai tuotantotehtäviin. Rakennusinsinöörikoulutuksen pohjalta voi saavuttaa puutekniikan insinöörin pätevyyden ja valmiuden toimia vaativien puurakenteiden suunnittelijan tehtävissä. Muilla pohjakoulutuksilla voi pätevöityä tuotantotalouden tai konetekniikan insinööriksi puutuoteteollisuuden palvelukseen. 

Opiskelu tapahtuu etänä joko suomen tai englannin kielellä.

Tarkemmat kuvaukset oheisessa dokumentissa tai puutekniikan lehtori Jari Suomiselta (jari.suominen (at) lab.fi)

/images/pdf/koulutusfoorumi/muuntokoulutus.pdf

 

 

 

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Muuntokoulutuksella helpotusta puurakentamisen osaajapulaan [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => muuntokoulutuksella-helpotusta-puurakentamisen-osaajapulaan [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-10-08 10:17:38 [post_modified_gmt] => 2020-10-08 07:17:38 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 960 [post_author] => 0 [post_date] => 2020-09-11 14:26:13 [post_date_gmt] => 2020-09-11 14:26:13 [post_content] =>

Suomen metsäkeskuksen ja Tampereen yliopiston Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla -hankkeen osana on laadittu Puurakentamisen edistämisen ja ohjauksen keinot kaavoituksessa -opas.

Opas sisältää keskeisiä puurakentamiseen ja sen kaavoittamiseen liittyviä näkökulmia sekä kokemuspohjaista tietoa puurakentamisen asemakaavoituksen parhaista käytännöistä. Se on tarkoitettu kuntien kaavoituksessa ja kaavoituksen parissa työskenteleville virkamiehille sekä kaikille puurakentamisesta ja kaavoituksesta kiinnostuneille.

Hanketta rahoittavat Pirkanmaan liitto Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella, Tampereen yliopisto, Metsäkeskus sekä 14 alan yritystä ja 14 Pirkanmaan kuntaa.

 

Puurakentamisen ja ohjauksen keinot kaavoituksessa - opas

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puurakentamisen edistämisen ja ohjauksen keinot kaavoituksessa -opas [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puurakentamisen-edistamisen-ja-ohjauksen-keinot-kaavoituksessa--opas [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-09-24 11:32:44 [post_modified_gmt] => 2020-09-24 08:32:44 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 960 [post_author] => 0 [post_date] => 2020-09-11 14:26:13 [post_date_gmt] => 2020-09-11 14:26:13 [post_content] =>

Suomen metsäkeskuksen ja Tampereen yliopiston Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla -hankkeen osana on laadittu Puurakentamisen edistämisen ja ohjauksen keinot kaavoituksessa -opas.

Opas sisältää keskeisiä puurakentamiseen ja sen kaavoittamiseen liittyviä näkökulmia sekä kokemuspohjaista tietoa puurakentamisen asemakaavoituksen parhaista käytännöistä. Se on tarkoitettu kuntien kaavoituksessa ja kaavoituksen parissa työskenteleville virkamiehille sekä kaikille puurakentamisesta ja kaavoituksesta kiinnostuneille.

Hanketta rahoittavat Pirkanmaan liitto Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella, Tampereen yliopisto, Metsäkeskus sekä 14 alan yritystä ja 14 Pirkanmaan kuntaa.

 

Puurakentamisen ja ohjauksen keinot kaavoituksessa - opas

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puurakentamisen edistämisen ja ohjauksen keinot kaavoituksessa -opas [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puurakentamisen-edistamisen-ja-ohjauksen-keinot-kaavoituksessa--opas [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-09-24 11:32:44 [post_modified_gmt] => 2020-09-24 08:32:44 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 954 [post_author] => 0 [post_date] => 2020-08-25 08:11:20 [post_date_gmt] => 2020-08-25 08:11:20 [post_content] =>

Puutuoteteollisuus ry:n Tomi Toratin analyysi tuotestandardisoinnin tilanteesta

Rakennusalan eurooppalaisten harmonisoitujen tuotestandardien kehitys on hidastunut, jopa pysähtynyt. Tällä hetkellä eurooppalaisen standardisointikomitean CEN:in tekniset komiteat eivät uudista tuotestandardeja, vaan olosuhteiden pakosta keskittyvät muiden standardien kehitykseen ja luontiin (testaus, luokitus, määritys yms). Tämän vuoksi ei eräille meidän tärkeille tuoteryhmille ole saatavissa CE-merkintää tai merkintään ei ole voitu liittää uusinta tietoa tuotteen ominaisuuksista. Tämän takia CE-merkinnässä, joka perustuu tuotestandardeihin, ei ole voitu liittää uusinta tietoa mitä tuotekehityksessä on saatu aikaan.

Pattitilanne johtuu rakennustuoteasetuksen puutteiden korjaamiseen liittyvistä erimielisyyksistä, vanhentuneista mandaateista sekä EU:n komission ja CEN:in huonosta yhteistyöstä. Suomen kannalta ainoa toimija, jolla on mitään mahdollisuutta vaikuttaa tilanteeseen, on Ympäristöministeriö. Puutuoteteollisuus seuraa ja vaikuttaa asiaan Ympäristöministeriön yhteistyöryhmässä muun rakennustuoteteollisuuden kanssa. Tietoa saadaan myös eurooppalaisten jäsenyysjärjestöjemme kautta.

Tilanne haittaa tällä hetkellä puutuoteteollisuuden osalta etenkin CLT:tä, LVL:ää, lujuuslajiteltua sahatavaraa ja palo-ovia.

Pian loppuäänestykseen tulevasta CLT-tuotestandardiluonnoksesta (jota ei ole vielä olemassa) on CE-merkintään liittyvät osat poistettu kokonaan. On perusteltua olettaa, että muussa tapauksessa sitä ei saataisi julkaistua EU:n virallisessa lehdessä. Näin ollen CLT:n tuotehyväksyntä jatkunee joko ETA- tai kansallisilla menettelyllä niin kuin tähänkin asti, vaikka tuotestandardi olisikin julkaistu. 

LVL:n osalta CE-merkintä jatkunee vuoden 2004 tuotestandardin pohjalta. Valitettavasti uusinta tuotekehityksen tulosta ei voida liittää CE-merkintään (esim. LVL-tyypit ja lujuusluokat). Pelkona on perustellusti, että mikäli uutta versiota tarjotaan äänestykseen ja CEN julkaisisi tämän, se ei läpäise julkaisuseulaa EU:n viralliseen lehteen. Tällöin CE-merkintä perustuisi edelleen vanhaan versioon ja CEN:in julkaisema uusi versio ei olisi pätevä. Tästä voisi seurata jopa CE-merkintäoikeuden poistuminen kokonaan.

Piinallinen tilanne on palo-ominaisuuksia sisältävillä sisäovilla ja -ikkunoilla. Palo-ominaisuudet kattava standardi on käytössä, mutta vastaava tuotestandardi on jäänyt komission rattaisiin. Näin ollen joudutaan turvautumaan rakennuspaikkakohtaiseen hyväksyntään tai sitä korvaavaan tyyppihyväksyntää korvaavaan todistukseen. Kansalliset menettelyt eivät kelpaa vientimarkkinoilla, joten CE-merkinnän puuttuminen estää tuotteiden viennin Suomesta eli eurooppalaisen yhteismarkkinan toteutumisen näiden osalta.

Lujuuslajitellun sahatavaran osalta tilanne on sama kuin LVL:llä: CE-merkintä perustuu vanhaan standardiversioon eikä uusin CEN:in julkaisema standardi ole tuotehyväksyntään pätevä. Komissio uhkaa tuotestandardin poistamisella virallisesta lehdestä, mikä samalla peruuttaa oikeuden CE-merkitä tämä tuote. Kynnys tähän tosin on korkea. Muitakin vastaavassa tilanteessa olevia tuoteryhmiä on.

Tuotestandardeihin perustuva CE-merkintä ja sitä kautta myös tuotteiden automaattinen hyväksyttävyys Euroopan sisämarkkinoilla – yksi EU:n peruskivistä - ovat vaarassa. Rakennustuoteasetuksen uudistamiseen menee todennäköisesti vuosia. On epätodennäköistä, että tuotestandardeja päästään kehittämään tänä aikana.

Komissio suunnittelee järjestävänsä eri tuoteperheille omia teknisiä asiantuntijaryhmiä tilanteen avaamiseksi ja kentän tarpeiden selvittämiseksi. Puutuoteteollisuus pyrkii mukaan ’structural timber products’-ryhmään.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Standardisointijärjestelmän ongelmat estävät CE-merkinnän laajenemisen [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => standardisointijarjestelman-ongelmat-estavat-ce-merkinnan-laajenemisen [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-09-24 15:34:09 [post_modified_gmt] => 2020-09-24 12:34:09 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 954 [post_author] => 0 [post_date] => 2020-08-25 08:11:20 [post_date_gmt] => 2020-08-25 08:11:20 [post_content] =>

Puutuoteteollisuus ry:n Tomi Toratin analyysi tuotestandardisoinnin tilanteesta

Rakennusalan eurooppalaisten harmonisoitujen tuotestandardien kehitys on hidastunut, jopa pysähtynyt. Tällä hetkellä eurooppalaisen standardisointikomitean CEN:in tekniset komiteat eivät uudista tuotestandardeja, vaan olosuhteiden pakosta keskittyvät muiden standardien kehitykseen ja luontiin (testaus, luokitus, määritys yms). Tämän vuoksi ei eräille meidän tärkeille tuoteryhmille ole saatavissa CE-merkintää tai merkintään ei ole voitu liittää uusinta tietoa tuotteen ominaisuuksista. Tämän takia CE-merkinnässä, joka perustuu tuotestandardeihin, ei ole voitu liittää uusinta tietoa mitä tuotekehityksessä on saatu aikaan.

Pattitilanne johtuu rakennustuoteasetuksen puutteiden korjaamiseen liittyvistä erimielisyyksistä, vanhentuneista mandaateista sekä EU:n komission ja CEN:in huonosta yhteistyöstä. Suomen kannalta ainoa toimija, jolla on mitään mahdollisuutta vaikuttaa tilanteeseen, on Ympäristöministeriö. Puutuoteteollisuus seuraa ja vaikuttaa asiaan Ympäristöministeriön yhteistyöryhmässä muun rakennustuoteteollisuuden kanssa. Tietoa saadaan myös eurooppalaisten jäsenyysjärjestöjemme kautta.

Tilanne haittaa tällä hetkellä puutuoteteollisuuden osalta etenkin CLT:tä, LVL:ää, lujuuslajiteltua sahatavaraa ja palo-ovia.

Pian loppuäänestykseen tulevasta CLT-tuotestandardiluonnoksesta (jota ei ole vielä olemassa) on CE-merkintään liittyvät osat poistettu kokonaan. On perusteltua olettaa, että muussa tapauksessa sitä ei saataisi julkaistua EU:n virallisessa lehdessä. Näin ollen CLT:n tuotehyväksyntä jatkunee joko ETA- tai kansallisilla menettelyllä niin kuin tähänkin asti, vaikka tuotestandardi olisikin julkaistu. 

LVL:n osalta CE-merkintä jatkunee vuoden 2004 tuotestandardin pohjalta. Valitettavasti uusinta tuotekehityksen tulosta ei voida liittää CE-merkintään (esim. LVL-tyypit ja lujuusluokat). Pelkona on perustellusti, että mikäli uutta versiota tarjotaan äänestykseen ja CEN julkaisisi tämän, se ei läpäise julkaisuseulaa EU:n viralliseen lehteen. Tällöin CE-merkintä perustuisi edelleen vanhaan versioon ja CEN:in julkaisema uusi versio ei olisi pätevä. Tästä voisi seurata jopa CE-merkintäoikeuden poistuminen kokonaan.

Piinallinen tilanne on palo-ominaisuuksia sisältävillä sisäovilla ja -ikkunoilla. Palo-ominaisuudet kattava standardi on käytössä, mutta vastaava tuotestandardi on jäänyt komission rattaisiin. Näin ollen joudutaan turvautumaan rakennuspaikkakohtaiseen hyväksyntään tai sitä korvaavaan tyyppihyväksyntää korvaavaan todistukseen. Kansalliset menettelyt eivät kelpaa vientimarkkinoilla, joten CE-merkinnän puuttuminen estää tuotteiden viennin Suomesta eli eurooppalaisen yhteismarkkinan toteutumisen näiden osalta.

Lujuuslajitellun sahatavaran osalta tilanne on sama kuin LVL:llä: CE-merkintä perustuu vanhaan standardiversioon eikä uusin CEN:in julkaisema standardi ole tuotehyväksyntään pätevä. Komissio uhkaa tuotestandardin poistamisella virallisesta lehdestä, mikä samalla peruuttaa oikeuden CE-merkitä tämä tuote. Kynnys tähän tosin on korkea. Muitakin vastaavassa tilanteessa olevia tuoteryhmiä on.

Tuotestandardeihin perustuva CE-merkintä ja sitä kautta myös tuotteiden automaattinen hyväksyttävyys Euroopan sisämarkkinoilla – yksi EU:n peruskivistä - ovat vaarassa. Rakennustuoteasetuksen uudistamiseen menee todennäköisesti vuosia. On epätodennäköistä, että tuotestandardeja päästään kehittämään tänä aikana.

Komissio suunnittelee järjestävänsä eri tuoteperheille omia teknisiä asiantuntijaryhmiä tilanteen avaamiseksi ja kentän tarpeiden selvittämiseksi. Puutuoteteollisuus pyrkii mukaan ’structural timber products’-ryhmään.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Standardisointijärjestelmän ongelmat estävät CE-merkinnän laajenemisen [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => standardisointijarjestelman-ongelmat-estavat-ce-merkinnan-laajenemisen [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-09-24 15:34:09 [post_modified_gmt] => 2020-09-24 12:34:09 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 941 [post_author] => 0 [post_date] => 2020-08-05 08:59:57 [post_date_gmt] => 2020-08-05 08:59:57 [post_content] =>

Tiivistelmä raportista Kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa, Paula Sankelo ja Katriina Alhola, 10.6.2020

Kunnilla ja muilla julkisilla hankkijoilla on merkittävä rooli rakennuskannan päästöjen pienentämisessä. Kuntien julkisiin hankintoihin liittyvät suurimmat CO2-päästölähteet ovat rakennusten lämmitys, sähkön ja kaasun hankinta sekä rakentamis- ja kunnossapitopalvelut. Lämmitys muodostaa peräti 17 % kaikista kunnallisten hankintojen kasvihuonekaasupäästöistä. Vähäpäästöisten rakentamisen ratkaisujen toteuttaminen auttaa kuntia pääsemään omiin ilmastotavoitteisiinsa sekä säästää kuntaomisteisten rakennusten käyttökustannuksissa.

Julkiset hankinnat on kuntien strategioissa tunnistettu selkeäksi mahdollisuudeksi toteuttaa ilmasto- ja ympäristötavoitteita.

Rakennuksen elinkaaritarkastelu ja hiilijalanjälki

Rakennusten käyttövaiheen päästöjen pienentäminen on vain yksi osa rakennuskannan päästövähennysurakkaa. Rakennuksen elinkaaren alku- ja loppupäästä aiheutuu myös kasvihuonekaasupäästöjä, joista merkittävimmät liittyvät rakennusmateriaalien valmistukseen. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa painopiste onkin siirtymässä pelkän käyttövaiheen sijasta rakennuksen elinkaariseen tarkasteluun.

Rakennusmateriaalien päästöt arvioitiin aiemmin vähäisiksi käyttövaiheen päästöihin verrattuna, mutta tämä arvio ei enää pidä paikkaansa. Mitä energiatehokkaampia uudet rakennukset ovat, ja toisaalta mitä enemmän energiantuotanto puhdistuu, sitä merkittävämpään osaan rakennusmateriaalien tuotannosta aiheutuvat päästöt nousevat. Nykyisissä energiatehokkaissa rakennuksissa rakennusmateriaalien osuus voi muodostaa reilusti yli 50 % rakennuksen koko elinkaarisesta hiilijalanjäljestä.

 Hiilijalanjäljen käytön haasteet ja mahdollisuudet

Hiilijalanjäljen sääntelyn kaavaillaan alkavan vasta vuosikymmenen puolivälissä, ja koko kuluva vuosikymmen on ilmastokriisin hillinnän kannalta ratkaiseva. Myöskään omien ilmastotavoitteidensa näkökulmasta kunnilla ei ole varaa hukata puolta vuosikymmentä odotteluun. Tämän vuoksi kuntien kannattaisi siirtyä vähähiiliseen rakentamiseen jo nyt.

Julkisen rakennuttajan on jo nykytilanteessa mahdollista hyödyntää rakennuksen hiilijalanjälkeä osana rakennuksen tarjouskilpailua. Tarjolla on runsaasti tietoa siitä, missä rakennuksen elinkaaren vaiheessa päästöjä syntyy ja millä keinoilla niitä voidaan pienentää. Vähähiiliseen rakentamiseen johtavia ratkaisuja voidaan ottaa käyttöön myös ilman hiilijalanjäljen laskentaa osana tarjouskilpailua, ja useissa rakennushankkeissa tämä onkin suoraviivaisempi menettelytapa.

Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen pienentäminen

Suomessa rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttavat eniten rakennuksen päälämmitysjärjestelmä, päärakennusmateriaali ja energiatehokkuus. Rakennuksen hiilijalanjälki määrittyy siis useimmiten jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa, eikä siihen voida olennaisesti vaikuttaa esimerkiksi valitsemalla vähäpäästöisiä pintamateriaaleja tai hyödyntämällä kierrätettyjä kalusteita.

Kuva 1 havainnollistaa päälämmitysjärjestelmän ja päärakennusmateriaalin ratkaisevaa vaikutusta rakennuksen hiilijalanjälkeen. Kuopiossa sijaitsevalle Länsirannan koululle on laskettu hiilijalanjälki osana Kiertotalouskiihdyttämö-hanketta. Koulu toteutettiin hirsirakenteisena ja päälämmitysjärjestelmäksi valittiin maalämpö, mutta hiilijalanjälkilaskelma tehtiin myös suunnitteluvaihtoehdoille, joissa päärakennusmateriaalina olisi betoni ja lämmitysjärjestelmänä kaukolämpö. Kouluun asennettiin myös oma aurinkosähköjärjestelmä. Toteutuneelle vaihtoehdolle (hirsirakenne, maalämpö, omaa aurinkosähkön tuotantoa) hiilijalanjäljeksi saatiin peräti 44 % alhaisempi kuin huonoimmalle vertailuvaihtoehdolle (betonirakenteinen koulu, kaukolämpö, ei omaa aurinkosähkön tuotantoa). Päälämmitysjärjestelmän valinnan vaikutus hiilijalanjälkeen oli kaikkein suurin.

Kuva 1. Kuopion Länsirannan koululle Kiertotalouskiihdyttämö-hankkeessa laadittu hiilijalanjälkilaskelma. Laskelma on tehty 50 vuoden tarkasteluajalle. Kuva: Suomen ympäristökeskus.

Nykytilanteessa rakennuksesta saa varmimmin vähähiilisen, kun lämmityksessä hyödynnetään ympäristön lämpöä ja lämpöpumppuja ja rungon rakennusmateriaaliksi valitaan puu. Kunnan rakennuttajan näkökulmasta jo tämän tiedon tulisi helpottaa vähähiilisen rakennuksen hankintaa: kyse on lopulta varsin selkeistä linjauksista, ja tarvittavat tekniikat ovat jo olemassa. Rakennus voidaan hankesuunnitelmavaiheessa päättää toteuttaa puisena ja valita siihen vähäpäästöinen päälämmitysjärjestelmä. Jos näin tehdään, erillistä hiilijalanjälkilaskelmaa ei välttämättä kannata edellyttää osana rakennusurakan kilpailutusta.

Alkuperäinen raportti www.hiilineutraalisuomi.fi -sivustolla nimellä Kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa https://hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Kunnat ja muut julkiset rakennuttajat ilmastokriisin ratkaisijoina [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => kunnat-ja-muut-julkiset-rakennuttajat-ilmastokriisin-ratkaisijoina [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-08-05 09:02:36 [post_modified_gmt] => 2020-08-05 06:02:36 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 941 [post_author] => 0 [post_date] => 2020-08-05 08:59:57 [post_date_gmt] => 2020-08-05 08:59:57 [post_content] =>

Tiivistelmä raportista Kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa, Paula Sankelo ja Katriina Alhola, 10.6.2020

Kunnilla ja muilla julkisilla hankkijoilla on merkittävä rooli rakennuskannan päästöjen pienentämisessä. Kuntien julkisiin hankintoihin liittyvät suurimmat CO2-päästölähteet ovat rakennusten lämmitys, sähkön ja kaasun hankinta sekä rakentamis- ja kunnossapitopalvelut. Lämmitys muodostaa peräti 17 % kaikista kunnallisten hankintojen kasvihuonekaasupäästöistä. Vähäpäästöisten rakentamisen ratkaisujen toteuttaminen auttaa kuntia pääsemään omiin ilmastotavoitteisiinsa sekä säästää kuntaomisteisten rakennusten käyttökustannuksissa.

Julkiset hankinnat on kuntien strategioissa tunnistettu selkeäksi mahdollisuudeksi toteuttaa ilmasto- ja ympäristötavoitteita.

Rakennuksen elinkaaritarkastelu ja hiilijalanjälki

Rakennusten käyttövaiheen päästöjen pienentäminen on vain yksi osa rakennuskannan päästövähennysurakkaa. Rakennuksen elinkaaren alku- ja loppupäästä aiheutuu myös kasvihuonekaasupäästöjä, joista merkittävimmät liittyvät rakennusmateriaalien valmistukseen. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa painopiste onkin siirtymässä pelkän käyttövaiheen sijasta rakennuksen elinkaariseen tarkasteluun.

Rakennusmateriaalien päästöt arvioitiin aiemmin vähäisiksi käyttövaiheen päästöihin verrattuna, mutta tämä arvio ei enää pidä paikkaansa. Mitä energiatehokkaampia uudet rakennukset ovat, ja toisaalta mitä enemmän energiantuotanto puhdistuu, sitä merkittävämpään osaan rakennusmateriaalien tuotannosta aiheutuvat päästöt nousevat. Nykyisissä energiatehokkaissa rakennuksissa rakennusmateriaalien osuus voi muodostaa reilusti yli 50 % rakennuksen koko elinkaarisesta hiilijalanjäljestä.

 Hiilijalanjäljen käytön haasteet ja mahdollisuudet

Hiilijalanjäljen sääntelyn kaavaillaan alkavan vasta vuosikymmenen puolivälissä, ja koko kuluva vuosikymmen on ilmastokriisin hillinnän kannalta ratkaiseva. Myöskään omien ilmastotavoitteidensa näkökulmasta kunnilla ei ole varaa hukata puolta vuosikymmentä odotteluun. Tämän vuoksi kuntien kannattaisi siirtyä vähähiiliseen rakentamiseen jo nyt.

Julkisen rakennuttajan on jo nykytilanteessa mahdollista hyödyntää rakennuksen hiilijalanjälkeä osana rakennuksen tarjouskilpailua. Tarjolla on runsaasti tietoa siitä, missä rakennuksen elinkaaren vaiheessa päästöjä syntyy ja millä keinoilla niitä voidaan pienentää. Vähähiiliseen rakentamiseen johtavia ratkaisuja voidaan ottaa käyttöön myös ilman hiilijalanjäljen laskentaa osana tarjouskilpailua, ja useissa rakennushankkeissa tämä onkin suoraviivaisempi menettelytapa.

Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen pienentäminen

Suomessa rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttavat eniten rakennuksen päälämmitysjärjestelmä, päärakennusmateriaali ja energiatehokkuus. Rakennuksen hiilijalanjälki määrittyy siis useimmiten jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa, eikä siihen voida olennaisesti vaikuttaa esimerkiksi valitsemalla vähäpäästöisiä pintamateriaaleja tai hyödyntämällä kierrätettyjä kalusteita.

Kuva 1 havainnollistaa päälämmitysjärjestelmän ja päärakennusmateriaalin ratkaisevaa vaikutusta rakennuksen hiilijalanjälkeen. Kuopiossa sijaitsevalle Länsirannan koululle on laskettu hiilijalanjälki osana Kiertotalouskiihdyttämö-hanketta. Koulu toteutettiin hirsirakenteisena ja päälämmitysjärjestelmäksi valittiin maalämpö, mutta hiilijalanjälkilaskelma tehtiin myös suunnitteluvaihtoehdoille, joissa päärakennusmateriaalina olisi betoni ja lämmitysjärjestelmänä kaukolämpö. Kouluun asennettiin myös oma aurinkosähköjärjestelmä. Toteutuneelle vaihtoehdolle (hirsirakenne, maalämpö, omaa aurinkosähkön tuotantoa) hiilijalanjäljeksi saatiin peräti 44 % alhaisempi kuin huonoimmalle vertailuvaihtoehdolle (betonirakenteinen koulu, kaukolämpö, ei omaa aurinkosähkön tuotantoa). Päälämmitysjärjestelmän valinnan vaikutus hiilijalanjälkeen oli kaikkein suurin.

Kuva 1. Kuopion Länsirannan koululle Kiertotalouskiihdyttämö-hankkeessa laadittu hiilijalanjälkilaskelma. Laskelma on tehty 50 vuoden tarkasteluajalle. Kuva: Suomen ympäristökeskus.

Nykytilanteessa rakennuksesta saa varmimmin vähähiilisen, kun lämmityksessä hyödynnetään ympäristön lämpöä ja lämpöpumppuja ja rungon rakennusmateriaaliksi valitaan puu. Kunnan rakennuttajan näkökulmasta jo tämän tiedon tulisi helpottaa vähähiilisen rakennuksen hankintaa: kyse on lopulta varsin selkeistä linjauksista, ja tarvittavat tekniikat ovat jo olemassa. Rakennus voidaan hankesuunnitelmavaiheessa päättää toteuttaa puisena ja valita siihen vähäpäästöinen päälämmitysjärjestelmä. Jos näin tehdään, erillistä hiilijalanjälkilaskelmaa ei välttämättä kannata edellyttää osana rakennusurakan kilpailutusta.

Alkuperäinen raportti www.hiilineutraalisuomi.fi -sivustolla nimellä Kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa https://hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Kunnat ja muut julkiset rakennuttajat ilmastokriisin ratkaisijoina [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => kunnat-ja-muut-julkiset-rakennuttajat-ilmastokriisin-ratkaisijoina [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-08-05 09:02:36 [post_modified_gmt] => 2020-08-05 06:02:36 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 918 [post_author] => 0 [post_date] => 2020-06-11 17:20:50 [post_date_gmt] => 2020-06-11 14:20:50 [post_content] =>

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kesäkuussa 2020 puutoimialan näkymiä luotsaavan raportin.

Vuoden 2020 alku on ollut haastava puutuoteteollisuudessa. Tammikuun lopussa alkanut metsäteollisuuden työkiista kesti kuukauden ja maaliskuussa Suomessa puhjennut koronaepidemia vaikuttaa laajasti koko puutuoteteollisuussektoriin. Koronaepidemian vaikutukset ovat olleet voimakkaimmat huonekaluteollisuuden puolella, kun taas pehmopaperi- ja pakkausteollisuus näyttävät selviävän ilman suurempia vaikutuksia. Koronaepidemian vaikutukset tulevat kuitenkin heijastamaan voimakkaasti tulevaisuuteen, mutta puutuoteteollisuudessa ollaan toiveikkaina vientimarkkinoiden nopeasta elpymisestä.

Raportti on luettavissa täällä http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162278

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => TEM: Puutoimialan näkymät keväällä 2020 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => tem-puutoimialan-nakymat-kevaalla-2020 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-06-11 17:20:50 [post_modified_gmt] => 2020-06-11 14:20:50 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 918 [post_author] => 0 [post_date] => 2020-06-11 17:20:50 [post_date_gmt] => 2020-06-11 14:20:50 [post_content] =>

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kesäkuussa 2020 puutoimialan näkymiä luotsaavan raportin.

Vuoden 2020 alku on ollut haastava puutuoteteollisuudessa. Tammikuun lopussa alkanut metsäteollisuuden työkiista kesti kuukauden ja maaliskuussa Suomessa puhjennut koronaepidemia vaikuttaa laajasti koko puutuoteteollisuussektoriin. Koronaepidemian vaikutukset ovat olleet voimakkaimmat huonekaluteollisuuden puolella, kun taas pehmopaperi- ja pakkausteollisuus näyttävät selviävän ilman suurempia vaikutuksia. Koronaepidemian vaikutukset tulevat kuitenkin heijastamaan voimakkaasti tulevaisuuteen, mutta puutuoteteollisuudessa ollaan toiveikkaina vientimarkkinoiden nopeasta elpymisestä.

Raportti on luettavissa täällä http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162278

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => TEM: Puutoimialan näkymät keväällä 2020 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => tem-puutoimialan-nakymat-kevaalla-2020 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-06-11 17:20:50 [post_modified_gmt] => 2020-06-11 14:20:50 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 910 [post_author] => 0 [post_date] => 2020-05-14 09:43:18 [post_date_gmt] => 2020-05-14 09:43:18 [post_content] =>

Suomen ikkuna- ja oviteollisuus on hyvin kotimarkkinavetoinen. Suurimmat markkinat löytyvät luonnollisesti kaupungeista ja niistä erityisesti pääkaupunkiseudun rakennuskohteet loistavat tilastoissa.

Puutuoteteollisuus ry:n ikkuna- ja oviteollisuudelle tekemässä ensimmäisen neljänneksen valmistusmäärien kyselyssä luvut eivät ole pudonneet. Tässä näkyy vielä koronaa edeltävä aika. Mutta kysyntä on vahvasti heikkenemässä. Tilauskanta riittää kesään ja joillakin vähän pidemmällekin, muttei kanna kovin pitkälle, jos rakentaminen päästetään hiipumaan. Siihen jo nyt vaikuttaa ulkomaisten asennusmiesten poissaolo.

Epidemian aiheuttama markkinahäiriö

Koronapandemia on vaikuttanut ikkuna- ja oviteollisuuden työllisyyteen vielä varsin maltillisesti. Rakennuspuusepänteollisuudessa 60 % ei ole vielä lomauttanut ja 78 % vastaajista ei ole katsonut irtisanomisten olevan tarpeellisia. Rakennuskohteita ei helposti lopeteta tai keskeytetä. Kuitenkin koronakyselyssä nousee esille kysynnän heikkeneminen. Sovittuja kauppoja on siirretty tai peruutettu. Kotitalousvähennyksen nosto aikaisemmalle tasolle nousee tämänkin toimialan yhdeksi tärkeäksi muutosehdotukseksi.

Vienti ja tuonti

Ikkunoiden ja ovien vienti vaatisi lisäponnisteluja. Perinteinen MSEA-ikkunan ominaisuudet ovat vertaansa vailla ja suomalainen havupuu on edullista, helppo työstää ja sitoo hiiltä.

Vientiä oli vuonna 2019 noin 38,7milj. €:n edestä, kun se vielä vuonna 2018 oli 37,8 milj. €. Eli viennissä kasvu oli vain 2,4 %. Tuonti on hieman pienempää ollen noin 32,5 milj. €, kun se vielä 2018 oli 43,9 milj. € (laskua 25,9 %). Uusia vientiavauksia on tehnyt mm. Lammin Ikkuna Oy, joka on tehnyt määrätietoista työtä Pohjois-Amerikan markkinoilla. Ensimmäiset toimitukset ovat jo matkalla.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Ikkuna- ja oviteollisuus tänään [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => ikkuna--ja-oviteollisuus-tanaan [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-05-14 09:49:59 [post_modified_gmt] => 2020-05-14 06:49:59 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 910 [post_author] => 0 [post_date] => 2020-05-14 09:43:18 [post_date_gmt] => 2020-05-14 09:43:18 [post_content] =>

Suomen ikkuna- ja oviteollisuus on hyvin kotimarkkinavetoinen. Suurimmat markkinat löytyvät luonnollisesti kaupungeista ja niistä erityisesti pääkaupunkiseudun rakennuskohteet loistavat tilastoissa.

Puutuoteteollisuus ry:n ikkuna- ja oviteollisuudelle tekemässä ensimmäisen neljänneksen valmistusmäärien kyselyssä luvut eivät ole pudonneet. Tässä näkyy vielä koronaa edeltävä aika. Mutta kysyntä on vahvasti heikkenemässä. Tilauskanta riittää kesään ja joillakin vähän pidemmällekin, muttei kanna kovin pitkälle, jos rakentaminen päästetään hiipumaan. Siihen jo nyt vaikuttaa ulkomaisten asennusmiesten poissaolo.

Epidemian aiheuttama markkinahäiriö

Koronapandemia on vaikuttanut ikkuna- ja oviteollisuuden työllisyyteen vielä varsin maltillisesti. Rakennuspuusepänteollisuudessa 60 % ei ole vielä lomauttanut ja 78 % vastaajista ei ole katsonut irtisanomisten olevan tarpeellisia. Rakennuskohteita ei helposti lopeteta tai keskeytetä. Kuitenkin koronakyselyssä nousee esille kysynnän heikkeneminen. Sovittuja kauppoja on siirretty tai peruutettu. Kotitalousvähennyksen nosto aikaisemmalle tasolle nousee tämänkin toimialan yhdeksi tärkeäksi muutosehdotukseksi.

Vienti ja tuonti

Ikkunoiden ja ovien vienti vaatisi lisäponnisteluja. Perinteinen MSEA-ikkunan ominaisuudet ovat vertaansa vailla ja suomalainen havupuu on edullista, helppo työstää ja sitoo hiiltä.

Vientiä oli vuonna 2019 noin 38,7milj. €:n edestä, kun se vielä vuonna 2018 oli 37,8 milj. €. Eli viennissä kasvu oli vain 2,4 %. Tuonti on hieman pienempää ollen noin 32,5 milj. €, kun se vielä 2018 oli 43,9 milj. € (laskua 25,9 %). Uusia vientiavauksia on tehnyt mm. Lammin Ikkuna Oy, joka on tehnyt määrätietoista työtä Pohjois-Amerikan markkinoilla. Ensimmäiset toimitukset ovat jo matkalla.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Ikkuna- ja oviteollisuus tänään [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => ikkuna--ja-oviteollisuus-tanaan [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-05-14 09:49:59 [post_modified_gmt] => 2020-05-14 06:49:59 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 872 [post_author] => 0 [post_date] => 2020-04-08 12:57:26 [post_date_gmt] => 2020-04-08 12:57:26 [post_content] =>

Puutuoteteollisuus koostuu raakapuuta raaka-aineena käyttävästä saha- ja levyteollisuudesta sekä niiden tuotteita pääraaka-aineena käyttävästä jalostavasta teollisuudesta. Huonekaluteollisuus lasketaan tässä kuuluvaksi puutuoteteollisuuteen, koska Suomessa huonekaluteollisuudessa käytetään paljon puupohjaisia raaka-aineita.

Puutuoteteollisuudella on suuri merkitys maakuntien talouteen. Lisää valtakunnallista ja maakunnallista aineistoa tästä linkistä: https://puutuoteteollisuus.fi/faktoja-ja-ohjeita/puutuoteteollisuuden-aluetaloudelliset-vaikutukset

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puutuoteteollisuuden rakenne [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puutuoteteollisuuden-rakenne [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-04-08 13:21:29 [post_modified_gmt] => 2020-04-08 10:21:29 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 872 [post_author] => 0 [post_date] => 2020-04-08 12:57:26 [post_date_gmt] => 2020-04-08 12:57:26 [post_content] =>

Puutuoteteollisuus koostuu raakapuuta raaka-aineena käyttävästä saha- ja levyteollisuudesta sekä niiden tuotteita pääraaka-aineena käyttävästä jalostavasta teollisuudesta. Huonekaluteollisuus lasketaan tässä kuuluvaksi puutuoteteollisuuteen, koska Suomessa huonekaluteollisuudessa käytetään paljon puupohjaisia raaka-aineita.

Puutuoteteollisuudella on suuri merkitys maakuntien talouteen. Lisää valtakunnallista ja maakunnallista aineistoa tästä linkistä: https://puutuoteteollisuus.fi/faktoja-ja-ohjeita/puutuoteteollisuuden-aluetaloudelliset-vaikutukset

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puutuoteteollisuuden rakenne [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puutuoteteollisuuden-rakenne [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-04-08 13:21:29 [post_modified_gmt] => 2020-04-08 10:21:29 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 859 [post_author] => 0 [post_date] => 2020-04-01 13:50:22 [post_date_gmt] => 2020-04-01 13:50:22 [post_content] =>

Vuoden 2019 tilastot

Vuonna 2019 uudistalonrakentamisen arvo supistui kaikkiaan noin kaksi prosenttia. Asuinrakentamisen arvo väheni yli seitsemän prosenttia, mutta muu uudistalonrakentaminen nousi vastaavasti seitsemän prosenttia. Korjausrakentaminen kasvoi prosentin verran.

Lasku asuinkerrostalorakentamisessa katkesi hetkeksi, kun vuoden viimeisellä neljänneksellä aloitusmäärä kasvoi vahvasti erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Koko vuoden kerrostalojen (tilavuus m3) aloitukset laskivat – 14 % edelliseen vuoteen verrattuna. Aloitettujen puukerrostalojen osuus tilavuudesta oli 3 %.

Puurunkoisten rakennusten osuus aloitetuista rakennuksista (tilavuudesta laskettuna) kasvoi selvästi kokoontumisrakennuksissa: oli nyt 16 %, kun edellisenä vuonna oli 11 %. Samoin liike-, toimisto- ja liikennerakennuksissa osuus kasvoi, oli 16 %, kun edellisenä vuonna osuus oli 13 %. Julkisen rakennuttajan kohteissa puun osuus tilavuudesta kasvoi 16 %:iin, kasvua oli yksi prosenttiyksikkö. Maatalousrakennuksissa vuonna 2019 puurunkoisten osuus laski 10 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Aloitetuista asunnoista puurungon osuus vuonna 2019 oli omakotitaloissa 89 %, kerrostaloasunnoissa 4 % ja vapaa-ajanasunnoissa 99 %.

Perustuu Forecon Oy:n kokoamiin tilastoihin.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Vuoden 2019 puurakentamisen tilastot [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => vuoden-2019-puurakentamisen-tilastot [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-04-01 13:51:03 [post_modified_gmt] => 2020-04-01 10:51:03 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 859 [post_author] => 0 [post_date] => 2020-04-01 13:50:22 [post_date_gmt] => 2020-04-01 13:50:22 [post_content] =>

Vuoden 2019 tilastot

Vuonna 2019 uudistalonrakentamisen arvo supistui kaikkiaan noin kaksi prosenttia. Asuinrakentamisen arvo väheni yli seitsemän prosenttia, mutta muu uudistalonrakentaminen nousi vastaavasti seitsemän prosenttia. Korjausrakentaminen kasvoi prosentin verran.

Lasku asuinkerrostalorakentamisessa katkesi hetkeksi, kun vuoden viimeisellä neljänneksellä aloitusmäärä kasvoi vahvasti erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Koko vuoden kerrostalojen (tilavuus m3) aloitukset laskivat – 14 % edelliseen vuoteen verrattuna. Aloitettujen puukerrostalojen osuus tilavuudesta oli 3 %.

Puurunkoisten rakennusten osuus aloitetuista rakennuksista (tilavuudesta laskettuna) kasvoi selvästi kokoontumisrakennuksissa: oli nyt 16 %, kun edellisenä vuonna oli 11 %. Samoin liike-, toimisto- ja liikennerakennuksissa osuus kasvoi, oli 16 %, kun edellisenä vuonna osuus oli 13 %. Julkisen rakennuttajan kohteissa puun osuus tilavuudesta kasvoi 16 %:iin, kasvua oli yksi prosenttiyksikkö. Maatalousrakennuksissa vuonna 2019 puurunkoisten osuus laski 10 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Aloitetuista asunnoista puurungon osuus vuonna 2019 oli omakotitaloissa 89 %, kerrostaloasunnoissa 4 % ja vapaa-ajanasunnoissa 99 %.

Perustuu Forecon Oy:n kokoamiin tilastoihin.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Vuoden 2019 puurakentamisen tilastot [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => vuoden-2019-puurakentamisen-tilastot [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-04-01 13:51:03 [post_modified_gmt] => 2020-04-01 10:51:03 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 766 [post_author] => 0 [post_date] => 2019-10-07 16:17:13 [post_date_gmt] => 2019-10-07 16:17:13 [post_content] =>

1. helmikuuta alkoi vuoden 2020 loppuun kestävä siirtymäkausi, jonka ajan jatketaan EU:n nykysäännöillä ja neuvotellaan tulevasta suhteesta. Lisää tietoa Valtioneuvoston kanslian sivustolta           

Tässä vanhempaa aineistoa, jonka käyttökelpoisuus käy ilmi neuvotteluiden tulosten valmistuttua.

Timber Trade Federation on julkaissut opas-kirjasen puutavaran kaupasta UK:n kanssa No deal -Brexitin varalle.

Muuta tietoa Brexitistä:

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n tiedote No deal -brexitin vaikutukset rakennustuotteisiin Iso-Britannian markkinoilla

Jos no deal -brexit toteutuu, EU:n rakennustuoteasetus CPR lakkaa olemasta voimassa Britanniassa. Tämä puolestaan johtaisi, ilman brittiläisten viranomaisten korjaavia toimia, vakaviin ongelmiin rakennustuotteiden laillisuuden ja kelpoisuuden osoittamisessa välittömästi EU-eron jälkeen.

Tilanteen hallitsemiseksi Iso-Britannian viranomaiset ovat laatineet erillisen asiaa koskevan säädöksen (UK statutory instrument 2019 no.465), jolla varmistetaan rakennustuotteiden CE-merkintäjärjestelmän jatkuminen Britanniassa eron toteutuessa, tietyin tarkennuksin.

Säädöksen seurauksena asianmukaisesti CE-merkittyjä rakennustuotteita voi edelleen viedä Britanniaan ja saattaa markkinoille samalla tavalla kuin tähänkin asti. Tuotevienti Britanniaan ei siis brexitin toteutuessa häiriinny. Sen sijaan Britanniassa valmistettavien tuotteiden osalta tapahtuu muutoksia.

Britanniassa siirrytään käyttämään CE-merkintäjärjestelmän kansallista versiota, UK-merkintää. Tämä on voimassa vain Britanniassa.

Harmonisoidut eurooppalaiset tuotestandardit muuttuvat Britanniassa kansallisiksi UK designated standards -versioiksi, joiden sisältö on identtinen eurooppalaisten hENien kanssa.

Brittiläiset ilmoitetut laitokset muuttuvat eurooppalaisista ilmoitetuista laitoksista (EU notified bodies) kansallisiksi (UK notified bodies) ja toimivat UK-merkinnän varmentajana, mutta eivät voi toimia enää CE-merkinnän varmentajana.

Jos brittiläinen valmistaja haluaa käyttää tuotteessaan CE-merkintää, tämän tulee tehdä varmentamisesta sopimus jonkin EU-maan notifioiman laitoksen kanssa.

Säädös on tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta sille ei ole asetettu loppuajankohtaa. Se siis tulee olemaan brexitin toteutuessa voimassa toistaiseksi. Britannian viranomaiset arvioivat myöhemmin mahdollisten jatkotoimien tarpeellisuutta.

Oheisesta linkistä voi tutustua em. säädökseen sekä rakennustuotteiden markkinoille saattamista brexitin jälkeen selventävään materiaaliin: https://www.gov.uk/guidance/construction-products-regulation-if-there-is-no-brexit-deal

Metsäteollisuus ry:n kokoama lista EU:n komission verotuksen ja tulliliiton pääosaston tarjoamiin tarkistuslistaan, tullioppaaseen ja tietoja kokoavaan sivustoon:

• Viiden kohdan brexit-tarkistuslista https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/brexit_checklist_for_traders_en.pdf
• Brexit-valmistautumisen tulliopas https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/leaflet-brexit-customs-guide-for-businesses_en.pdf
• Komission (verotuksen ja tulliliiton pääosasto) brexit-sivusto https://ec.europa.eu/taxation_customs/uk-withdrawal-fi

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => BREXIT - Siirtymäkausi alkoi 1.2.2020 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => rakennustuotteiden-vienti-britannian-sopimuksettoman-brexitin-tilanteessa [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-02-03 12:06:23 [post_modified_gmt] => 2020-02-03 10:06:23 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 766 [post_author] => 0 [post_date] => 2019-10-07 16:17:13 [post_date_gmt] => 2019-10-07 16:17:13 [post_content] =>

1. helmikuuta alkoi vuoden 2020 loppuun kestävä siirtymäkausi, jonka ajan jatketaan EU:n nykysäännöillä ja neuvotellaan tulevasta suhteesta. Lisää tietoa Valtioneuvoston kanslian sivustolta           

Tässä vanhempaa aineistoa, jonka käyttökelpoisuus käy ilmi neuvotteluiden tulosten valmistuttua.

Timber Trade Federation on julkaissut opas-kirjasen puutavaran kaupasta UK:n kanssa No deal -Brexitin varalle.

Muuta tietoa Brexitistä:

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n tiedote No deal -brexitin vaikutukset rakennustuotteisiin Iso-Britannian markkinoilla

Jos no deal -brexit toteutuu, EU:n rakennustuoteasetus CPR lakkaa olemasta voimassa Britanniassa. Tämä puolestaan johtaisi, ilman brittiläisten viranomaisten korjaavia toimia, vakaviin ongelmiin rakennustuotteiden laillisuuden ja kelpoisuuden osoittamisessa välittömästi EU-eron jälkeen.

Tilanteen hallitsemiseksi Iso-Britannian viranomaiset ovat laatineet erillisen asiaa koskevan säädöksen (UK statutory instrument 2019 no.465), jolla varmistetaan rakennustuotteiden CE-merkintäjärjestelmän jatkuminen Britanniassa eron toteutuessa, tietyin tarkennuksin.

Säädöksen seurauksena asianmukaisesti CE-merkittyjä rakennustuotteita voi edelleen viedä Britanniaan ja saattaa markkinoille samalla tavalla kuin tähänkin asti. Tuotevienti Britanniaan ei siis brexitin toteutuessa häiriinny. Sen sijaan Britanniassa valmistettavien tuotteiden osalta tapahtuu muutoksia.

Britanniassa siirrytään käyttämään CE-merkintäjärjestelmän kansallista versiota, UK-merkintää. Tämä on voimassa vain Britanniassa.

Harmonisoidut eurooppalaiset tuotestandardit muuttuvat Britanniassa kansallisiksi UK designated standards -versioiksi, joiden sisältö on identtinen eurooppalaisten hENien kanssa.

Brittiläiset ilmoitetut laitokset muuttuvat eurooppalaisista ilmoitetuista laitoksista (EU notified bodies) kansallisiksi (UK notified bodies) ja toimivat UK-merkinnän varmentajana, mutta eivät voi toimia enää CE-merkinnän varmentajana.

Jos brittiläinen valmistaja haluaa käyttää tuotteessaan CE-merkintää, tämän tulee tehdä varmentamisesta sopimus jonkin EU-maan notifioiman laitoksen kanssa.

Säädös on tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta sille ei ole asetettu loppuajankohtaa. Se siis tulee olemaan brexitin toteutuessa voimassa toistaiseksi. Britannian viranomaiset arvioivat myöhemmin mahdollisten jatkotoimien tarpeellisuutta.

Oheisesta linkistä voi tutustua em. säädökseen sekä rakennustuotteiden markkinoille saattamista brexitin jälkeen selventävään materiaaliin: https://www.gov.uk/guidance/construction-products-regulation-if-there-is-no-brexit-deal

Metsäteollisuus ry:n kokoama lista EU:n komission verotuksen ja tulliliiton pääosaston tarjoamiin tarkistuslistaan, tullioppaaseen ja tietoja kokoavaan sivustoon:

• Viiden kohdan brexit-tarkistuslista https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/brexit_checklist_for_traders_en.pdf
• Brexit-valmistautumisen tulliopas https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/leaflet-brexit-customs-guide-for-businesses_en.pdf
• Komission (verotuksen ja tulliliiton pääosasto) brexit-sivusto https://ec.europa.eu/taxation_customs/uk-withdrawal-fi

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => BREXIT - Siirtymäkausi alkoi 1.2.2020 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => rakennustuotteiden-vienti-britannian-sopimuksettoman-brexitin-tilanteessa [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-02-03 12:06:23 [post_modified_gmt] => 2020-02-03 10:06:23 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 709 [post_author] => 0 [post_date] => 2019-09-03 11:21:40 [post_date_gmt] => 2019-09-03 11:21:40 [post_content] =>

Pellervon taloustutkimuksen Policy Brief 04/2019 käsittelee suunniteltua kotitalousvähennyksen leikkausta. Tässä taloustilanteessa leikkauksen vaikutus, lisättynä kotitalouksien taipumuksella reagoida muutoksiin jyrkästi, voi johtaa tilausten voimakkaaseen laskuun. Vahvin muutos tapahtuu yleensä asennusten osalta, jolloin työ siirtyy joko kotitalouden itse suoritettavaksi tai muuten verotuksen ulkopuoliseen toimintaan. 

http://www.ptt.fi/media/kotitalous_brief_5.pdf

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Kotitalousvähennyksen leikkaus väärä toimi talouden kääntyessä laskuun [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => kotitalousvahennyksen-leikkaus-vaara-toimi-talouden-kaantyessa-laskuun [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2019-09-03 11:23:40 [post_modified_gmt] => 2019-09-03 08:23:40 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 709 [post_author] => 0 [post_date] => 2019-09-03 11:21:40 [post_date_gmt] => 2019-09-03 11:21:40 [post_content] =>

Pellervon taloustutkimuksen Policy Brief 04/2019 käsittelee suunniteltua kotitalousvähennyksen leikkausta. Tässä taloustilanteessa leikkauksen vaikutus, lisättynä kotitalouksien taipumuksella reagoida muutoksiin jyrkästi, voi johtaa tilausten voimakkaaseen laskuun. Vahvin muutos tapahtuu yleensä asennusten osalta, jolloin työ siirtyy joko kotitalouden itse suoritettavaksi tai muuten verotuksen ulkopuoliseen toimintaan. 

http://www.ptt.fi/media/kotitalous_brief_5.pdf

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Kotitalousvähennyksen leikkaus väärä toimi talouden kääntyessä laskuun [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => kotitalousvahennyksen-leikkaus-vaara-toimi-talouden-kaantyessa-laskuun [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2019-09-03 11:23:40 [post_modified_gmt] => 2019-09-03 08:23:40 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 693 [post_author] => 0 [post_date] => 2019-08-07 16:16:10 [post_date_gmt] => 2019-08-07 13:16:10 [post_content] =>

Yhteishankintayksikkö Hansel on laajentamassa kiinteistö- ja rakentamisalan tuotetarjontaansa. Hanselin asiakaskunnassa, eli valtionhallinnon organisaatioissa, korjausrakentamisen määrä on kasvanut, kuten Suomessa muutenkin. Siksi laajennamme rakentamis- ja LVISA-tarvikkeiden yhteishankintaamme uusiin tuoteryhmiin. Tällä kertaa toteutamme yhteishankinnan dynaamisena hankintajärjestelmänä, mikä tarkoittaa sitä, että uusia toimittajia voi tulla mukaan koko nelivuotisen sopimuskauden ajan.

Millaisia tarpeita valtioasiakkailla sitten on? Toiveena ovat kilpailukykyiset hinnat ja hyvä palvelu. Erityisesti korostetaan jatkuvan saatavuuden, toimitusten varmuuden ja nopeuden sekä tuotteiden valintaan liittyvän tuen tärkeyttä. Yhä enemmän kaivataan myös avaimet käteen -palvelua.

Perustettava dynaaminen hankintajärjestelmä tarjoaa valtionhallinnon organisaatioille mahdollisuuden kilpailuttaa mukaan valittujen toimittajien kesken rakentamistuotteita, sähköteknisiä tarvikkeita ja LVI-teknisiä tarvikkeita vuosina 2019–2023. Toimittajan tulee tarjota vähintään yhtä dynaamisessa hankintajärjestelmässä mainittua tuoteryhmää.

Varmista mahdollisuutesi tarjota

Dynaamisessa hankintajärjestelmässä soveltuvuusehdot täyttävät tavarantoimittajat voivat hakea siihen mukaan sen koko keston ajan. Osallistumishakemuksia tarjoajat voivat jättää Hanki-palvelussa (www.hanki-palvelu.fi). Toimittajien tulee täyttää Hanselin asettamat soveltuvuusvaatimukset, jotta osallistumishakemus dynaamiseen hankintajärjestelmään voidaan hyväksyä. Hansel valvoo soveltuvuusvaatimuksien täyttymistä koko sopimuskauden ajan.

Asiakkaat tekevät DPS:n perustamisvaiheen jälkeen heinäkuusta 2019 alkaen omia sähköisiä kilpailutuksiaan, joihin yhteishankintaan hyväksytyt toimittajat voivat antaa tarjouksensa. Asiakkailla on kilpailuttamisessa tukenaan malliasiakirjat ja muu Hanselin tarjoama tuki. Hanselin asiakaskunta laajenee syyskuussa 2019, ja kunnille, kaupungeille ja seurakunnille on esiselvityksessä vastaavan dynaamisen hankintajärjestelmän perustaminen myöhemmin.

Hansel korostaa hankinnoissaan vastuullisuutta. Tämä näkökulma on vahvasti läsnä myös rakentamis- ja LVISA-tarvikkeiden kilpailutuksessamme. Tuotteille on muun muassa asetettu minimikäyttöikä sekä energiatehokkuus- ja materiaalivaatimuksia. Lisäksi asetamme tavoitteita logistiikalle ja sosiaalisen vastuun ulottuvuuksille.

Tälle yhteishankinnalle on asiakaskunnassamme suuri kysyntä. Tule mukaan osoittamaan, että asiakkaat voivat saada kiinteistö- ja rakentamisalalta laatutuotteita ja parasta palvelua kohtuuhintaan.

Milja Virtanen
Kategoriapäällikkö
Hansel Oy

Mikä on dynaaminen hankintajärjestelmä?

https://www.hansel.fi/tietoa-meista/yhteishankinnat/mika-on-dynaaminen-hankintajarjestelma/

Lisätietoja Rakentamis- ja LVISA-tarvikkeet 2019-2023 -DPS:stä

https://www.hansel.fi/yhteishankinnat/rakentamis-ja-lvisa-tarvikkeet-2019-2023/

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Tavarantoimittajaksi julkishallintoon, kiinnostaisiko? Milja Virtanen, Hansel Oy [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => tavarantoimittajaksi-julkishallintoon-kiinnostaisiko-milja-virtanen-hansel-oy [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2019-08-07 16:16:10 [post_modified_gmt] => 2019-08-07 13:16:10 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 693 [post_author] => 0 [post_date] => 2019-08-07 16:16:10 [post_date_gmt] => 2019-08-07 13:16:10 [post_content] =>

Yhteishankintayksikkö Hansel on laajentamassa kiinteistö- ja rakentamisalan tuotetarjontaansa. Hanselin asiakaskunnassa, eli valtionhallinnon organisaatioissa, korjausrakentamisen määrä on kasvanut, kuten Suomessa muutenkin. Siksi laajennamme rakentamis- ja LVISA-tarvikkeiden yhteishankintaamme uusiin tuoteryhmiin. Tällä kertaa toteutamme yhteishankinnan dynaamisena hankintajärjestelmänä, mikä tarkoittaa sitä, että uusia toimittajia voi tulla mukaan koko nelivuotisen sopimuskauden ajan.

Millaisia tarpeita valtioasiakkailla sitten on? Toiveena ovat kilpailukykyiset hinnat ja hyvä palvelu. Erityisesti korostetaan jatkuvan saatavuuden, toimitusten varmuuden ja nopeuden sekä tuotteiden valintaan liittyvän tuen tärkeyttä. Yhä enemmän kaivataan myös avaimet käteen -palvelua.

Perustettava dynaaminen hankintajärjestelmä tarjoaa valtionhallinnon organisaatioille mahdollisuuden kilpailuttaa mukaan valittujen toimittajien kesken rakentamistuotteita, sähköteknisiä tarvikkeita ja LVI-teknisiä tarvikkeita vuosina 2019–2023. Toimittajan tulee tarjota vähintään yhtä dynaamisessa hankintajärjestelmässä mainittua tuoteryhmää.

Varmista mahdollisuutesi tarjota

Dynaamisessa hankintajärjestelmässä soveltuvuusehdot täyttävät tavarantoimittajat voivat hakea siihen mukaan sen koko keston ajan. Osallistumishakemuksia tarjoajat voivat jättää Hanki-palvelussa (www.hanki-palvelu.fi). Toimittajien tulee täyttää Hanselin asettamat soveltuvuusvaatimukset, jotta osallistumishakemus dynaamiseen hankintajärjestelmään voidaan hyväksyä. Hansel valvoo soveltuvuusvaatimuksien täyttymistä koko sopimuskauden ajan.

Asiakkaat tekevät DPS:n perustamisvaiheen jälkeen heinäkuusta 2019 alkaen omia sähköisiä kilpailutuksiaan, joihin yhteishankintaan hyväksytyt toimittajat voivat antaa tarjouksensa. Asiakkailla on kilpailuttamisessa tukenaan malliasiakirjat ja muu Hanselin tarjoama tuki. Hanselin asiakaskunta laajenee syyskuussa 2019, ja kunnille, kaupungeille ja seurakunnille on esiselvityksessä vastaavan dynaamisen hankintajärjestelmän perustaminen myöhemmin.

Hansel korostaa hankinnoissaan vastuullisuutta. Tämä näkökulma on vahvasti läsnä myös rakentamis- ja LVISA-tarvikkeiden kilpailutuksessamme. Tuotteille on muun muassa asetettu minimikäyttöikä sekä energiatehokkuus- ja materiaalivaatimuksia. Lisäksi asetamme tavoitteita logistiikalle ja sosiaalisen vastuun ulottuvuuksille.

Tälle yhteishankinnalle on asiakaskunnassamme suuri kysyntä. Tule mukaan osoittamaan, että asiakkaat voivat saada kiinteistö- ja rakentamisalalta laatutuotteita ja parasta palvelua kohtuuhintaan.

Milja Virtanen
Kategoriapäällikkö
Hansel Oy

Mikä on dynaaminen hankintajärjestelmä?

https://www.hansel.fi/tietoa-meista/yhteishankinnat/mika-on-dynaaminen-hankintajarjestelma/

Lisätietoja Rakentamis- ja LVISA-tarvikkeet 2019-2023 -DPS:stä

https://www.hansel.fi/yhteishankinnat/rakentamis-ja-lvisa-tarvikkeet-2019-2023/

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Tavarantoimittajaksi julkishallintoon, kiinnostaisiko? Milja Virtanen, Hansel Oy [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => tavarantoimittajaksi-julkishallintoon-kiinnostaisiko-milja-virtanen-hansel-oy [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2019-08-07 16:16:10 [post_modified_gmt] => 2019-08-07 13:16:10 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 675 [post_author] => 0 [post_date] => 2019-07-04 09:10:49 [post_date_gmt] => 2019-07-04 09:10:49 [post_content] =>

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kaksinkertaistaa puun käyttömäärä rakentamisessa seuraavan neljän vuoden aikana. Tarkastelen tässä kirjoituksessa millaisia muutoksia markkinoilla tulisi tapahtua, että tavoite saavutettaisiin.

Puun käytön mittaaminen on laaja-alainen kokonaisuus

Puun käytön helpoiten saatavilla oleva tieto on puurunkoisten rakennusten osuus uusien talojen rakentamisessa. Mutta kuten rakentamisessa, myös puun käytössä merkittävä osa on muuta kuin uudisrakentamista. Korjaus- ja infrarakentaminen ovat merkittäviä sektoreita ja myös niissä käytetään runsaasti puuta. Euroissa laskettuna tätä muuta kuin talojen uudisrakentamista on yli 55 prosenttia.

Forecon tarkastelee rakentamisen ja sen sektoreiden eri materiaalien markkinoita, käyttökohteita, käyttömääriä sekä markkinaosuuksia lopputuotteissa ja rakenteissa, joiden perusteella voidaan tarkastella sekä rakentamisen että puun käytön nykytilannetta ja kasvua.

Tavoitetta arvioitaessa tulee olla käsitys sekä rakentamisen määrän että puun käytön kehityksestä hallituskauden aikana. Puun käyttö eri tuotteissa voidaan ilmoittaa sahatavarakuutiometreinä sekä puulevyjen kuutiometrimääränä.

Rakentamisessa ollaan tämän hetkisessä tilanteessa varsin korkeissa volyymeissä. Rakentamisen määrän ennakoidaankin vähenevän tulevina vuosina. Koska rakentamisen suhdanteen merkittävä muutos veisi tarkastelulta pohjan, tavoitetta käsitellään ennakoimatta mahdollisen suhdannelaskun vaikutusta rakentamisen volyymeihin.

Puun käyttö kasvaisi kuuteen miljoonaan kuutiometriin

Sahatavaraksi muutettuna tavoite tarkoittaa noin 6 milj. m³ sahatavarakuution vuosittaista käyttöä rakentamisessa hallituskauden lopussa. Lisäksi erilaisten puulevyjen käyttö tulisi olla noin puoli miljoona kuutiota. Suomessa on käytetty rakentamisen huippusuhdanteessa noin 5,5 milj. m³ sahatavaraa vuonna 2007. Pientalojen määrä ja osuus asuinrakentamisesta oli tuolloin nykyisen verrattuna noin kaksinkertainen. Rakentamisen rakenne on sen jälkeen muuttunut muiltakin osin, esimerkiksi puukerrostalojen rakentaminen ei silloin ollut nykyisessä mittakaavassa vielä käynnistynyt.

Puulla on suuri markkinaosuus pienten rakennusten rakentamisessa ja pieni osuus suurten rakennusten rakentamisessa

Puuta käytetään edelleen eniten uudistalonrakentamisessa, lähes 40 prosenttia sahatavarakuutioista.

Kuva. Puurunkoisten rakennusten osuus uudisrakentamisessa vuodesta 2005. Lähde:Tilastokeskus ja Forecon.

Uusista omakoti- ja rivitaloista puurunkoisia rakennuksia on tällä hetkellä lähes 90 prosenttia sekä vapaa-ajan rakennuksista 95 ja talousrakennuksista noin 85 prosenttia. Puurunkoisten osuuden nosto näissä rakennuksissa ei ole enää juurikaan mahdollista. Puun käytön mahdollinen lisäys on mahdollista lähinnä muissa rakenteissa tai tuotteissa kuin rungossa.

Julkisten palvelurakennusten runkomateriaalina puun käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Viime vuonna aloitetuissa opetusrakennuksissa puurunkoisten osuus oli jo yli 30 %. Asuinkerrostaloissa puurunkoisten rakennusten osuus on tällä hetkellä 4–5 prosenttia. Liikerakennuksissa, julkisissa palvelurakennuksissa sekä teollisuus- ja maatalousrakennuksissa puurunkoisten osuus on keskimäärin noin 20–25 prosenttia.

Kuva: Puurunkojen markkinaosuus julkisessa rakentamisessa vuoden 2019 alussa.

Puurunkoisten rakennusten markkinaosuuden pitäisi moninkertaistua asuinkerrostaloissa ja toimitiloissa, jotta puun käyttö kasvaisi merkittävästi uudisrakentamisessa. Tavoite vaatisi puunrunkoisten osuuden nousemisen 40 prosenttiin uusissa kerrostaloissa ja 60 prosenttiin uusien toimitilojen rakentamisessa, vaikka valtaosa asuinkerrostaloista olisi massiivipuurunkoisia. Pientalorakentamisessa puun osuuden tulisi vielä hivenen nousta. Samalla muiden puutuotteiden kuten puulevyjen ja vanerin käytön pitäisi lisääntyä merkittävästi rakennusten muissa rakenteissa ja pintamateriaaleina.

Kasvumahdollisuuksia korjaus- ja infrarakentamisessa

Korjausrakentamisessa puun käyttö on suurta ja osuus kaikista korjaamisessa käytetyistä tuotteista ja tarvikkeista on merkittävä. Talotekniikan korjausten jälkeen muita suuria korjaustoimenpiteitä ovat rakenteiden korjaukset, julkisivukorjaukset (julkisivupinnat ja ikkunat) sekä sisätilojen pinta- ja muut remontit. Näissä korjaustoimenpiteissä puun rooli on vahva.

Korjausrakentamisen ennakoidaan kasvavan hallituskaudella noin 1,5–2 prosenttia vuodessa. Puutuotteiden käyttö voi olla korjausrakentamisen kasvua selvästi suurempaa. Puun käytön lisäämiseksi tarvittaisiin uusia puutuotteita ja puurakentamisen tapoja sekä uusia puisia sisustustuotteita.

Maa- ja vesirakentamisessa puuta käytetään paljon rakentamisen aikaisessa toiminnassa, vaikkakin itse rakenteisiin puuta jää vähän. Erilaisissa piharakenteissa puun käyttö on suurta ja puulla on merkittävä osuus käytettävistä materiaaleista.

Miten puun käyttö on kaksinkertaistettavissa?

Sopivien omakotitalotonttien tarjontaa on lisättävä

Omakotitalojen määrän ja osuuden kasvaminen lisäisi helpoiten puun käyttöä. Suuntaus on kuitenkin ollut pientaloista kerrostaloihin ja pientalorakentamisen osuus on vähentynyt reippaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taustalla on mm. suurten ikäluokkien siirtyminen omakotitaloista kerrostaloihin. Pientalojen rakentamisen kasvu vaatisi tonttitarjonnan laajentamista.

Julkisivujen rakennusmateriaalina puu on markkinajohtaja sekä uusissa että korjattavissa rakennuksissa. Uusissa julkisivuissa puun osuus on kolmannes julkisivujen pinta-alasta.  Puun käyttö on suurta julkisivujen uusimisessa, reilusti yli puolet. Sekä uusien puisten julkisivujen että julkisivujen korjausrakentamisessa käytettävän puun määrän kaksinkertaistaminen on haastava tavoite.

Muidenkin puutuotteiden käytön pitäisi kasvaa merkittävästi niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Tämä tarkoittaisi nykyistä enemmän puisia ja puupohjaisia pintamateriaaleja; vaneria, parkettia ja kantavan rungon lisäksi muita puisia rakenteita.

Huomio kasvukeskusten, erityisesti pääkaupunkiseudun puurakentamiseen

Uudistalonrakentamisessa puun määrän lisäämisen potentiaali on kasvukeskuksissa. Uudenmaan osuus kaikesta uudistalonrakentamisesta oli 38 prosenttia vuonna 2018. Pääkaupunkiseutu onkin avainasemassa puun roolin kasvattamisessa uudistalonrakentamisessa.

Korjaamisessa tulee yleistymään purkava uudisrakentaminen, täydennysrakentaminen ja entisten tehdas-, toimisto- ja sairaalatilojen muuttaminen asunnoiksi. Puulla voi olla näissä kasvava rooli. Kerrostalojen lisäkerrokset tehdään jo nyt tyypillisesti puurunkoisina.

Liikenne- ja viestintäministeriön puuinfrarakentamisen ohjelma oikeasti käyntiin

Puuta käytetään vähän infrarakentamisessa. Liikenne- ja viestintäministeriön puurakentamisohjelma tähtää merkittävään kasvuun tällä sektorilla.

Jalostusasteen nosto tukemaan puurakentamisen tavoitteita

Puun käytön kaksinkertaistamista voi ajatella myös euromääräisenä. Se vaatisi tavoitteita jalostusasteen lisäämiseen ja aiempaa pidemmälle jalostettujen tuotteiden tekemiseen. Pitkälle jalostetut tuotteet eivät lisää merkittävästi puun käyttöä, mutta niiden kasvattaminen tavoittelisi puun käytön euromääräistä kaksinkertaistamista. Suomen kasvutavoitteet edesauttavat myös puutuotteiden viennin kasvattamista ja auttavat myös muiden maiden mahdollisia puurakentamisen tavoitteita.

Puun käytön kaksinkertaistaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä

Tavoitteiden konkretisoinnissa tulee tunnistaa ja kiinnittää huomio niihin ratkaisuihin, jossa puun osuuden lisääminen on mahdollista. Puun käytön kaksinkertaistaminen tai sitä merkittävämpikin lisääminen tietyillä osa-alueilla on hyvin mahdollista. Tonttitarjonnalla on merkittävä rooli puun käytön kasvattamisessa.

Osaamiseen ja resursseihin satsattava

Rakentamisen toimintatavat rakennuttamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa ovat perinteisiä ja kilpailu on kovaa. Tavoitteen saavuttamiseksi puurakentamisen kilpailukyvyn tulee merkittävästi parantua. Puurakentamisen osaaminen ja resurssit ovat myös saatettava kuntoon koulutuksen kautta.

Jatkuva seuranta

Asetetun tavoitteen seuranta ja lopputuloksen arviointi edellyttää jatkuvaa seurantaa. Se tarkoittaa riittävän syvällistä tietoa puun käyttökohteista ja -määristä ja niiden kehittymisestä. Siihen Forecon voi tarjota osaamistaan.

Lisätietoja:

Markku Riihimäki, toimitusjohtaja, Forecon Oy

markku.riihimaki@forecon.fi, puh. 040 704 1187, Twitter @MarkkuRiihimaki

 

 

 

 

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Millainen haaste on puun käytön kaksinkertaistaminen rakentamisessa? Markku Riihimäki, Forecon Oy [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => millainen-haaste-on-puun-kayton-kaksinkertaistaminen-rakentamisessa-markku-riihimaki-forecon-oy [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2019-07-04 14:48:11 [post_modified_gmt] => 2019-07-04 11:48:11 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 675 [post_author] => 0 [post_date] => 2019-07-04 09:10:49 [post_date_gmt] => 2019-07-04 09:10:49 [post_content] =>

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kaksinkertaistaa puun käyttömäärä rakentamisessa seuraavan neljän vuoden aikana. Tarkastelen tässä kirjoituksessa millaisia muutoksia markkinoilla tulisi tapahtua, että tavoite saavutettaisiin.

Puun käytön mittaaminen on laaja-alainen kokonaisuus

Puun käytön helpoiten saatavilla oleva tieto on puurunkoisten rakennusten osuus uusien talojen rakentamisessa. Mutta kuten rakentamisessa, myös puun käytössä merkittävä osa on muuta kuin uudisrakentamista. Korjaus- ja infrarakentaminen ovat merkittäviä sektoreita ja myös niissä käytetään runsaasti puuta. Euroissa laskettuna tätä muuta kuin talojen uudisrakentamista on yli 55 prosenttia.

Forecon tarkastelee rakentamisen ja sen sektoreiden eri materiaalien markkinoita, käyttökohteita, käyttömääriä sekä markkinaosuuksia lopputuotteissa ja rakenteissa, joiden perusteella voidaan tarkastella sekä rakentamisen että puun käytön nykytilannetta ja kasvua.

Tavoitetta arvioitaessa tulee olla käsitys sekä rakentamisen määrän että puun käytön kehityksestä hallituskauden aikana. Puun käyttö eri tuotteissa voidaan ilmoittaa sahatavarakuutiometreinä sekä puulevyjen kuutiometrimääränä.

Rakentamisessa ollaan tämän hetkisessä tilanteessa varsin korkeissa volyymeissä. Rakentamisen määrän ennakoidaankin vähenevän tulevina vuosina. Koska rakentamisen suhdanteen merkittävä muutos veisi tarkastelulta pohjan, tavoitetta käsitellään ennakoimatta mahdollisen suhdannelaskun vaikutusta rakentamisen volyymeihin.

Puun käyttö kasvaisi kuuteen miljoonaan kuutiometriin

Sahatavaraksi muutettuna tavoite tarkoittaa noin 6 milj. m³ sahatavarakuution vuosittaista käyttöä rakentamisessa hallituskauden lopussa. Lisäksi erilaisten puulevyjen käyttö tulisi olla noin puoli miljoona kuutiota. Suomessa on käytetty rakentamisen huippusuhdanteessa noin 5,5 milj. m³ sahatavaraa vuonna 2007. Pientalojen määrä ja osuus asuinrakentamisesta oli tuolloin nykyisen verrattuna noin kaksinkertainen. Rakentamisen rakenne on sen jälkeen muuttunut muiltakin osin, esimerkiksi puukerrostalojen rakentaminen ei silloin ollut nykyisessä mittakaavassa vielä käynnistynyt.

Puulla on suuri markkinaosuus pienten rakennusten rakentamisessa ja pieni osuus suurten rakennusten rakentamisessa

Puuta käytetään edelleen eniten uudistalonrakentamisessa, lähes 40 prosenttia sahatavarakuutioista.

Kuva. Puurunkoisten rakennusten osuus uudisrakentamisessa vuodesta 2005. Lähde:Tilastokeskus ja Forecon.

Uusista omakoti- ja rivitaloista puurunkoisia rakennuksia on tällä hetkellä lähes 90 prosenttia sekä vapaa-ajan rakennuksista 95 ja talousrakennuksista noin 85 prosenttia. Puurunkoisten osuuden nosto näissä rakennuksissa ei ole enää juurikaan mahdollista. Puun käytön mahdollinen lisäys on mahdollista lähinnä muissa rakenteissa tai tuotteissa kuin rungossa.

Julkisten palvelurakennusten runkomateriaalina puun käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Viime vuonna aloitetuissa opetusrakennuksissa puurunkoisten osuus oli jo yli 30 %. Asuinkerrostaloissa puurunkoisten rakennusten osuus on tällä hetkellä 4–5 prosenttia. Liikerakennuksissa, julkisissa palvelurakennuksissa sekä teollisuus- ja maatalousrakennuksissa puurunkoisten osuus on keskimäärin noin 20–25 prosenttia.

Kuva: Puurunkojen markkinaosuus julkisessa rakentamisessa vuoden 2019 alussa.

Puurunkoisten rakennusten markkinaosuuden pitäisi moninkertaistua asuinkerrostaloissa ja toimitiloissa, jotta puun käyttö kasvaisi merkittävästi uudisrakentamisessa. Tavoite vaatisi puunrunkoisten osuuden nousemisen 40 prosenttiin uusissa kerrostaloissa ja 60 prosenttiin uusien toimitilojen rakentamisessa, vaikka valtaosa asuinkerrostaloista olisi massiivipuurunkoisia. Pientalorakentamisessa puun osuuden tulisi vielä hivenen nousta. Samalla muiden puutuotteiden kuten puulevyjen ja vanerin käytön pitäisi lisääntyä merkittävästi rakennusten muissa rakenteissa ja pintamateriaaleina.

Kasvumahdollisuuksia korjaus- ja infrarakentamisessa

Korjausrakentamisessa puun käyttö on suurta ja osuus kaikista korjaamisessa käytetyistä tuotteista ja tarvikkeista on merkittävä. Talotekniikan korjausten jälkeen muita suuria korjaustoimenpiteitä ovat rakenteiden korjaukset, julkisivukorjaukset (julkisivupinnat ja ikkunat) sekä sisätilojen pinta- ja muut remontit. Näissä korjaustoimenpiteissä puun rooli on vahva.

Korjausrakentamisen ennakoidaan kasvavan hallituskaudella noin 1,5–2 prosenttia vuodessa. Puutuotteiden käyttö voi olla korjausrakentamisen kasvua selvästi suurempaa. Puun käytön lisäämiseksi tarvittaisiin uusia puutuotteita ja puurakentamisen tapoja sekä uusia puisia sisustustuotteita.

Maa- ja vesirakentamisessa puuta käytetään paljon rakentamisen aikaisessa toiminnassa, vaikkakin itse rakenteisiin puuta jää vähän. Erilaisissa piharakenteissa puun käyttö on suurta ja puulla on merkittävä osuus käytettävistä materiaaleista.

Miten puun käyttö on kaksinkertaistettavissa?

Sopivien omakotitalotonttien tarjontaa on lisättävä

Omakotitalojen määrän ja osuuden kasvaminen lisäisi helpoiten puun käyttöä. Suuntaus on kuitenkin ollut pientaloista kerrostaloihin ja pientalorakentamisen osuus on vähentynyt reippaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taustalla on mm. suurten ikäluokkien siirtyminen omakotitaloista kerrostaloihin. Pientalojen rakentamisen kasvu vaatisi tonttitarjonnan laajentamista.

Julkisivujen rakennusmateriaalina puu on markkinajohtaja sekä uusissa että korjattavissa rakennuksissa. Uusissa julkisivuissa puun osuus on kolmannes julkisivujen pinta-alasta.  Puun käyttö on suurta julkisivujen uusimisessa, reilusti yli puolet. Sekä uusien puisten julkisivujen että julkisivujen korjausrakentamisessa käytettävän puun määrän kaksinkertaistaminen on haastava tavoite.

Muidenkin puutuotteiden käytön pitäisi kasvaa merkittävästi niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Tämä tarkoittaisi nykyistä enemmän puisia ja puupohjaisia pintamateriaaleja; vaneria, parkettia ja kantavan rungon lisäksi muita puisia rakenteita.

Huomio kasvukeskusten, erityisesti pääkaupunkiseudun puurakentamiseen

Uudistalonrakentamisessa puun määrän lisäämisen potentiaali on kasvukeskuksissa. Uudenmaan osuus kaikesta uudistalonrakentamisesta oli 38 prosenttia vuonna 2018. Pääkaupunkiseutu onkin avainasemassa puun roolin kasvattamisessa uudistalonrakentamisessa.

Korjaamisessa tulee yleistymään purkava uudisrakentaminen, täydennysrakentaminen ja entisten tehdas-, toimisto- ja sairaalatilojen muuttaminen asunnoiksi. Puulla voi olla näissä kasvava rooli. Kerrostalojen lisäkerrokset tehdään jo nyt tyypillisesti puurunkoisina.

Liikenne- ja viestintäministeriön puuinfrarakentamisen ohjelma oikeasti käyntiin

Puuta käytetään vähän infrarakentamisessa. Liikenne- ja viestintäministeriön puurakentamisohjelma tähtää merkittävään kasvuun tällä sektorilla.

Jalostusasteen nosto tukemaan puurakentamisen tavoitteita

Puun käytön kaksinkertaistamista voi ajatella myös euromääräisenä. Se vaatisi tavoitteita jalostusasteen lisäämiseen ja aiempaa pidemmälle jalostettujen tuotteiden tekemiseen. Pitkälle jalostetut tuotteet eivät lisää merkittävästi puun käyttöä, mutta niiden kasvattaminen tavoittelisi puun käytön euromääräistä kaksinkertaistamista. Suomen kasvutavoitteet edesauttavat myös puutuotteiden viennin kasvattamista ja auttavat myös muiden maiden mahdollisia puurakentamisen tavoitteita.

Puun käytön kaksinkertaistaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä

Tavoitteiden konkretisoinnissa tulee tunnistaa ja kiinnittää huomio niihin ratkaisuihin, jossa puun osuuden lisääminen on mahdollista. Puun käytön kaksinkertaistaminen tai sitä merkittävämpikin lisääminen tietyillä osa-alueilla on hyvin mahdollista. Tonttitarjonnalla on merkittävä rooli puun käytön kasvattamisessa.

Osaamiseen ja resursseihin satsattava

Rakentamisen toimintatavat rakennuttamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa ovat perinteisiä ja kilpailu on kovaa. Tavoitteen saavuttamiseksi puurakentamisen kilpailukyvyn tulee merkittävästi parantua. Puurakentamisen osaaminen ja resurssit ovat myös saatettava kuntoon koulutuksen kautta.

Jatkuva seuranta

Asetetun tavoitteen seuranta ja lopputuloksen arviointi edellyttää jatkuvaa seurantaa. Se tarkoittaa riittävän syvällistä tietoa puun käyttökohteista ja -määristä ja niiden kehittymisestä. Siihen Forecon voi tarjota osaamistaan.

Lisätietoja:

Markku Riihimäki, toimitusjohtaja, Forecon Oy

markku.riihimaki@forecon.fi, puh. 040 704 1187, Twitter @MarkkuRiihimaki

 

 

 

 

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Millainen haaste on puun käytön kaksinkertaistaminen rakentamisessa? Markku Riihimäki, Forecon Oy [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => millainen-haaste-on-puun-kayton-kaksinkertaistaminen-rakentamisessa-markku-riihimaki-forecon-oy [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2019-07-04 14:48:11 [post_modified_gmt] => 2019-07-04 11:48:11 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 0 [post_picture] => [post_thumb] => [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 351 [post_author] => 0 [post_date] => 2019-03-12 00:00:00 [post_date_gmt] => 2019-03-12 00:00:00 [post_content] =>

Puurakentaminen mahdollistaa tiiviin ja kestävän kaupunkikehityksen, samalla kun puutuotteiden valmistus tukee aluetaloutta.

Määräyskehitys tukemaan ja helpottamaan puun käyttöä

Rakennuksen hiilijalanjälkitieto on liitettävä nopeutetulla aikataululla rakennusmääräyksiin ohjaamaan rakentamista vähähiilisempään suuntaan. Vähähiiliselle rakentamiselle on luotava kannusteet, jotka osaltaan rohkaisevat valinnoissa. Rakentamisen ohjauksen tulee ilmastosyistä tukea uusiutuvan puun käyttöä. Rakentamisen määräyksiä tulee myös tältä osin yhdenmukaistaa muiden Pohjoismaiden kanssa. Palomääräysten kehittämisessä henkilöturvallisuutta merkittävästi parantava automaattinen sammutusjärjestelmä tulee puukerrostalojen lisäksi vaatia kaikkiin kerrostaloihin.

Julkiset hankkeet kehityksen kärkeen

Julkisten hankkeiden roolia pitää tukea ja kannustaa. Julkiset hankkeet näyttävät tietä hiilijalanjäljen pienentämiselle. Julkiselle rakentamiselle on luotava vähähiilisyyteen ohjaavat tavoitteet sekä rakentamisen että liikenneinfran osalta.

Valtion tukemaa ja ohjaamaa asuntotuotantoa on ohjattava voimakkaasti kohti puurakentamista asettamalla selkeä 10 –> 15 –> 20 % tavoite puupohjaiselle asuntorahoitukselle ja asuntotuotannolle seuraavan viiden vuoden aikana. Valtionhallinnon alaisten liikelaitosten ja toimintojen on tehtävä puunkäytön selvitys sekä asetettava uusiutuvalle puunkäytölle tavoitteet (mm. Metsähallitus, Puolustusvoimat, Senaatti-kiinteistöt).

Hankintojen helpottamiseksi erityisesti kuntatasolla on hankintaprosesseja ja työkaluja kehitettävä.

Puuteollisuuden ja puurakentamisen koulutus ja tutkimus saatettava kuntoon

Koulutus on nostettava työvoimatarpeen ja osaamisprofiilin mukaiselle tasolle. Opettajien täydennyskoulutus kaikilla koulutusasteilla ja päivitetyn oppimateriaalin luonti on resursoitava ja käynnistettävä.

Puurakentamisen osuutta rakennusinsinöörikoulutuksessa on lisättävä ja sisältö on yhdenmukaistettava suunnittelijoiden pätevyysvaatimusten kanssa. Puutekniikan ja puurakentamisen koulutusohjelmat on järjestettävä yliopistotasolle.

Koulutusta on ajateltava laaja-alaisesti ja verkostomaisesti jopa Pohjoismaiden rajojen ylitse.

Rahoitus puuteollisuuden yhteiselle tutkimusalustalle on saatettava kuntoon.

Business Finland tukemaan puutuoteteollisuuden vientiponnistuksia konseptipohjaisilla ohjelmilla

Puutuotteiden viennissä on pyrittävä kasvattamaan myös korkeamman jalostusasteen tuotteiden sekä tuotteisiin liittyvän osaamisen ja palveluiden osuutta.

Rakennuspuusepänteollisuuden korkealaatuisille tuotteille on käynnistettävä vientiohjelma. Äänieristävyydeltään korkealaatuisten puuikkunoiden vientiohjelma on esimerkki siitä, kuinka ohjelmia voidaan fokusoida erityisesti urbaanien keskusten meluongelman ratkaisemiseen.

Teollisen rakentamisen vientiohjelman tavoitteena tulisi olla teollisen rakentamisen osaamisen ja tuotteiden vienti. Koulujen ja päiväkotien vientiohjelma on esimerkki siitä, kuinka vientituotteisiin voidaan liittää myös oheispalveluja ja osaamista.

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puu kasvaa kaupunkiin. Viestimme hallitusohjelmaan 2019 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => viestimme-hallitusohjelmaan-2019 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2019-03-18 15:10:58 [post_modified_gmt] => 2019-03-18 13:10:58 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 351 [post_author] => 0 [post_date] => 2019-03-12 00:00:00 [post_date_gmt] => 2019-03-12 00:00:00 [post_content] =>

Puurakentaminen mahdollistaa tiiviin ja kestävän kaupunkikehityksen, samalla kun puutuotteiden valmistus tukee aluetaloutta.

Määräyskehitys tukemaan ja helpottamaan puun käyttöä

Rakennuksen hiilijalanjälkitieto on liitettävä nopeutetulla aikataululla rakennusmääräyksiin ohjaamaan rakentamista vähähiilisempään suuntaan. Vähähiiliselle rakentamiselle on luotava kannusteet, jotka osaltaan rohkaisevat valinnoissa. Rakentamisen ohjauksen tulee ilmastosyistä tukea uusiutuvan puun käyttöä. Rakentamisen määräyksiä tulee myös tältä osin yhdenmukaistaa muiden Pohjoismaiden kanssa. Palomääräysten kehittämisessä henkilöturvallisuutta merkittävästi parantava automaattinen sammutusjärjestelmä tulee puukerrostalojen lisäksi vaatia kaikkiin kerrostaloihin.

Julkiset hankkeet kehityksen kärkeen

Julkisten hankkeiden roolia pitää tukea ja kannustaa. Julkiset hankkeet näyttävät tietä hiilijalanjäljen pienentämiselle. Julkiselle rakentamiselle on luotava vähähiilisyyteen ohjaavat tavoitteet sekä rakentamisen että liikenneinfran osalta.

Valtion tukemaa ja ohjaamaa asuntotuotantoa on ohjattava voimakkaasti kohti puurakentamista asettamalla selkeä 10 –> 15 –> 20 % tavoite puupohjaiselle asuntorahoitukselle ja asuntotuotannolle seuraavan viiden vuoden aikana. Valtionhallinnon alaisten liikelaitosten ja toimintojen on tehtävä puunkäytön selvitys sekä asetettava uusiutuvalle puunkäytölle tavoitteet (mm. Metsähallitus, Puolustusvoimat, Senaatti-kiinteistöt).

Hankintojen helpottamiseksi erityisesti kuntatasolla on hankintaprosesseja ja työkaluja kehitettävä.

Puuteollisuuden ja puurakentamisen koulutus ja tutkimus saatettava kuntoon

Koulutus on nostettava työvoimatarpeen ja osaamisprofiilin mukaiselle tasolle. Opettajien täydennyskoulutus kaikilla koulutusasteilla ja päivitetyn oppimateriaalin luonti on resursoitava ja käynnistettävä.

Puurakentamisen osuutta rakennusinsinöörikoulutuksessa on lisättävä ja sisältö on yhdenmukaistettava suunnittelijoiden pätevyysvaatimusten kanssa. Puutekniikan ja puurakentamisen koulutusohjelmat on järjestettävä yliopistotasolle.

Koulutusta on ajateltava laaja-alaisesti ja verkostomaisesti jopa Pohjoismaiden rajojen ylitse.

Rahoitus puuteollisuuden yhteiselle tutkimusalustalle on saatettava kuntoon.

Business Finland tukemaan puutuoteteollisuuden vientiponnistuksia konseptipohjaisilla ohjelmilla

Puutuotteiden viennissä on pyrittävä kasvattamaan myös korkeamman jalostusasteen tuotteiden sekä tuotteisiin liittyvän osaamisen ja palveluiden osuutta.

Rakennuspuusepänteollisuuden korkealaatuisille tuotteille on käynnistettävä vientiohjelma. Äänieristävyydeltään korkealaatuisten puuikkunoiden vientiohjelma on esimerkki siitä, kuinka ohjelmia voidaan fokusoida erityisesti urbaanien keskusten meluongelman ratkaisemiseen.

Teollisen rakentamisen vientiohjelman tavoitteena tulisi olla teollisen rakentamisen osaamisen ja tuotteiden vienti. Koulujen ja päiväkotien vientiohjelma on esimerkki siitä, kuinka vientituotteisiin voidaan liittää myös oheispalveluja ja osaamista.

 

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puu kasvaa kaupunkiin. Viestimme hallitusohjelmaan 2019 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => viestimme-hallitusohjelmaan-2019 [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2019-03-18 15:10:58 [post_modified_gmt] => 2019-03-18 13:10:58 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 878 [post_picture] => /images/artikkelit/julkisen rakentajan toiminta 2018.JPG [post_thumb] => /images/artikkelit/.thumbs/200x113c/julkisen rakentajan toiminta 2018.jpg [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 447 [post_author] => 0 [post_date] => 2019-03-10 20:27:59 [post_date_gmt] => 2019-03-10 20:27:59 [post_content] =>

Puun osuus kasvoi erityisesti julkisissa hankkeissa

Puukerrostalojen osuus aloitettujen kerrostalojen tilavuudesta oli 4 %, mikä osuus oli samaa luokkaa edellisten vuosien kanssa. Aloitettujen puukerrostalojen kuutiomäärä oli 8,5 % suurempi edelliseen vuoteen verrattuna. Puurunkoisten omakotitalojen tilavuus laski hieman, mutta puurunkojen osuus koko pientalorakentamisesta kasvoi prosentilla 86 %:iin.

Puun markkinaosuus kasvoi merkittävästi opetusrakennuksissa, joissa puurunkoisten osuus aloitettujen kokonaistilavuudesta oli 27 %, kun se edellisenä vuonna oli vain 12 %. Samantyyppinen kasvu tapahtui hoitoalan rakennuksissa, joissa puurunkoisten suhteellinen osuus tilavuudesta oli 39 %, kun se edellisenä vuonna oli 27 %. Puu pärjäsi myös teollisuus- ja varastorakennuksissa, joissa puurunkoisten osuus kasvoi 21 %:iin verrattuna edellisen vuoden 14 %:iin.

Myös puujulkisivujen osuus kasvoi opetusrakennuksissa ja hoitoalan rakennuksissa.

Kaikkiaan rakentamisen arvo kasvoi enää maltillisesti

Kaikkiaan rakennustuotannon arvo vuonna 2018 oli 33,9 miljardia euroa ja se kasvoi 2,1 %. Suurin yksittäinen rakentamisen sektori oli muiden kuin asuinrakennusten uudisrakentaminen (7,6 mrd. e). Sen arvo supistui 2,2 %, vaikka sen sisällä oli kuitenkin vahvasti kasvaneita aloja liikenne- ja toimistorakentaminen sekä teollisuusrakentaminen. Seuraavaksi suurin sektori oli asuinrakennusten korjaus (7,2 mrd. e.).

Suurin arvon kasvu oli kolmanneksi suurimmalla rakentamisen sektorilla, uudisasuinrakentamisessa. Sen arvo oli 7,3 mrd. euroa, jossa kasvua 7,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu tuli kerrostalorakentamisesta, jonka arvo nousi 16,7 %, kun esimerkiksi pientalorakentaminen laski 1,3 %.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puun osuus rakentamisessa vuonna 2019 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puu-parjasi-hyvin-vuoden-2018-rakennusaloituksissa [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-04-01 13:48:10 [post_modified_gmt] => 2020-04-01 10:48:10 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 447 [post_author] => 0 [post_date] => 2019-03-10 20:27:59 [post_date_gmt] => 2019-03-10 20:27:59 [post_content] =>

Puun osuus kasvoi erityisesti julkisissa hankkeissa

Puukerrostalojen osuus aloitettujen kerrostalojen tilavuudesta oli 4 %, mikä osuus oli samaa luokkaa edellisten vuosien kanssa. Aloitettujen puukerrostalojen kuutiomäärä oli 8,5 % suurempi edelliseen vuoteen verrattuna. Puurunkoisten omakotitalojen tilavuus laski hieman, mutta puurunkojen osuus koko pientalorakentamisesta kasvoi prosentilla 86 %:iin.

Puun markkinaosuus kasvoi merkittävästi opetusrakennuksissa, joissa puurunkoisten osuus aloitettujen kokonaistilavuudesta oli 27 %, kun se edellisenä vuonna oli vain 12 %. Samantyyppinen kasvu tapahtui hoitoalan rakennuksissa, joissa puurunkoisten suhteellinen osuus tilavuudesta oli 39 %, kun se edellisenä vuonna oli 27 %. Puu pärjäsi myös teollisuus- ja varastorakennuksissa, joissa puurunkoisten osuus kasvoi 21 %:iin verrattuna edellisen vuoden 14 %:iin.

Myös puujulkisivujen osuus kasvoi opetusrakennuksissa ja hoitoalan rakennuksissa.

Kaikkiaan rakentamisen arvo kasvoi enää maltillisesti

Kaikkiaan rakennustuotannon arvo vuonna 2018 oli 33,9 miljardia euroa ja se kasvoi 2,1 %. Suurin yksittäinen rakentamisen sektori oli muiden kuin asuinrakennusten uudisrakentaminen (7,6 mrd. e). Sen arvo supistui 2,2 %, vaikka sen sisällä oli kuitenkin vahvasti kasvaneita aloja liikenne- ja toimistorakentaminen sekä teollisuusrakentaminen. Seuraavaksi suurin sektori oli asuinrakennusten korjaus (7,2 mrd. e.).

Suurin arvon kasvu oli kolmanneksi suurimmalla rakentamisen sektorilla, uudisasuinrakentamisessa. Sen arvo oli 7,3 mrd. euroa, jossa kasvua 7,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu tuli kerrostalorakentamisesta, jonka arvo nousi 16,7 %, kun esimerkiksi pientalorakentaminen laski 1,3 %.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puun osuus rakentamisessa vuonna 2019 [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puu-parjasi-hyvin-vuoden-2018-rakennusaloituksissa [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2020-04-01 13:48:10 [post_modified_gmt] => 2020-04-01 10:48:10 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )

app\modules\article\models\Post Object ( [post_category] => Array ( [0] => 6 ) [post_tag] => Array ( ) [post_picture_id] => 868 [post_picture] => /images/paapalstan-kuvat/Kikka_vaaka.jpg [post_thumb] => /images/paapalstan-kuvat/.thumbs/200x113c/Kikka_vaaka.jpg [history] => [publish_date] => [publish_time] => [expire_date] => [expire_time] => [_attributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 405 [post_author] => 0 [post_date] => 2019-02-27 09:20:04 [post_date_gmt] => 2019-02-27 09:20:04 [post_content] =>

Osaavan työvoiman saanti on toimialan kasvun edellytys

Teettämämme selvitys alan määrällisistä ja laadullisista koulutustarpeista puhuu karua kieltä. Alan koulutustarjonta on romahtanut eikä koulutuksen laatu vastaa teollisuuden nykyisiä tarpeita. Selvityksen tulosten perusteella olemme valinneet seuraavat kiireisimmät kohteet, joihin asian korjaamiseksi tulisi puuttua.

1. Koulutuksen tulee antaa tulevia tarpeita vastaava osaaminen: tietotekniikan hyödyntäminen, kielitaito, projektiosaaminen, vastuunkanto, asiakaslähtöisyys, itsenäinen työote, jne.

2. Koulutuksen sisältöön täytyy kuulua yhä vahvemmin teollinen valmistus ja automaatio.

3. Puutekniikan AMK-opetusta on tarjottava valtakunnallisesti, esimerkiksi myytävien opetusmoduulien, monimuotokoulutuksen ja verkkopohjaisen etäopiskelun avulla.

4. Puurakentamisen koulutustarjonta on saatettava vastaamaan pätevyysvaatimuksia ja samalla opetusmateriaali on uudistettava.

5. Opettajien osaaminen tulee kaikilla koulutusasteilla päivittää tämän päivän teollisuuden tarpeiden ja kehitettyjen ratkaisujen mukaiseksi.

6. Teollisuuden yhteistyötä keskenään ja myös oppilaitosten kanssa pitää lisätä houkuttelevien koulutusputkien ja harjoittelupaikkojen sekä mentoroinnin aikaansaamiseksi.

7. Puutuoteteollisuudelle tulee perustaa laajapohjainen koulutusfoorumi.

8. Puutuoteteollisuutta ja puurakentamista kehittävä perustutkimus tulee saada liikkeelle ja sille on saatava tarvittava rahoitus.

9. Alan vetovoiman lisäämiseen tulee panostaa.

Lisää aiheesta Osaaminen ja koulutus -sivullamme.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puutuotealan ja puurakentamisen koulutus on saatettava kuntoon [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puutuotealan-ja-puurakentamisen-koulutus-on-saatettava-kuntoon- [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2019-03-18 15:45:39 [post_modified_gmt] => 2019-03-18 13:45:39 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( [ID] => 405 [post_author] => 0 [post_date] => 2019-02-27 09:20:04 [post_date_gmt] => 2019-02-27 09:20:04 [post_content] =>

Osaavan työvoiman saanti on toimialan kasvun edellytys

Teettämämme selvitys alan määrällisistä ja laadullisista koulutustarpeista puhuu karua kieltä. Alan koulutustarjonta on romahtanut eikä koulutuksen laatu vastaa teollisuuden nykyisiä tarpeita. Selvityksen tulosten perusteella olemme valinneet seuraavat kiireisimmät kohteet, joihin asian korjaamiseksi tulisi puuttua.

1. Koulutuksen tulee antaa tulevia tarpeita vastaava osaaminen: tietotekniikan hyödyntäminen, kielitaito, projektiosaaminen, vastuunkanto, asiakaslähtöisyys, itsenäinen työote, jne.

2. Koulutuksen sisältöön täytyy kuulua yhä vahvemmin teollinen valmistus ja automaatio.

3. Puutekniikan AMK-opetusta on tarjottava valtakunnallisesti, esimerkiksi myytävien opetusmoduulien, monimuotokoulutuksen ja verkkopohjaisen etäopiskelun avulla.

4. Puurakentamisen koulutustarjonta on saatettava vastaamaan pätevyysvaatimuksia ja samalla opetusmateriaali on uudistettava.

5. Opettajien osaaminen tulee kaikilla koulutusasteilla päivittää tämän päivän teollisuuden tarpeiden ja kehitettyjen ratkaisujen mukaiseksi.

6. Teollisuuden yhteistyötä keskenään ja myös oppilaitosten kanssa pitää lisätä houkuttelevien koulutusputkien ja harjoittelupaikkojen sekä mentoroinnin aikaansaamiseksi.

7. Puutuoteteollisuudelle tulee perustaa laajapohjainen koulutusfoorumi.

8. Puutuoteteollisuutta ja puurakentamista kehittävä perustutkimus tulee saada liikkeelle ja sille on saatava tarvittava rahoitus.

9. Alan vetovoiman lisäämiseen tulee panostaa.

Lisää aiheesta Osaaminen ja koulutus -sivullamme.

[post_content_en] => [post_content_ee] => [post_content_sv] => [post_title] => Puutuotealan ja puurakentamisen koulutus on saatettava kuntoon [post_excerpt] => [post_status] => publish [comment_status] => closed [ping_status] => open [post_password] => [post_name] => puutuotealan-ja-puurakentamisen-koulutus-on-saatettava-kuntoon- [to_ping] => [pinged] => [post_modified] => 2019-03-18 15:45:39 [post_modified_gmt] => 2019-03-18 13:45:39 [post_content_filtered] => [post_parent] => 0 [guid] => [menu_order] => 0 [post_type] => post [post_mime_type] => [comment_count] => 0 [post_expire] => [vote_status] => 0 ) [_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array ( ) [_errors:yii\base\Model:private] => [_validators:yii\base\Model:private] => [_scenario:yii\base\Model:private] => default [_events:yii\base\Component:private] => Array ( ) [_behaviors:yii\base\Component:private] => Array ( ) )